Hyppää pääsisältöön

Suomifutis nousuun mentaalivalmennuksella?

Tumma siluetti jalkapallohallissa
Tumma siluetti jalkapallohallissa Kuva: Yle dokumenttiprojekti: oi suomi

"Yksinkertaisimmillaan jalkapallossa yritetään saada pallo vastustajan maaliin jalkoja ja päätä käyttämällä." Lause on suomenkielisen Wikipedian jalkapallosta kertovalta sivulta. Lause herättää huvitusta kun tajuaa, että teksti ei ole kirjoitettu oivaltavasti viitaten älyn käyttöön pelissä. Se viittaa pään käyttöön puskuissa, eli pallon lyömiseen käyttäen otsaa. Kiteyttääkö tämä harmiton lause huomaamattaan suomi-futiksen ongelman? Pelaajia treenataan fyysisesti, mutta treenataanko päätä? Dokumenttiprojektin elokuva Oi Suomi seuraa Suomen jalkapallomaajoukkueen tuskien taivalta kohti EM-lopputurnausta.

Flow Mentaalivalmennus, ProCoachK, HeadCoach, Makiamental… Haettaessa tietoa mentaalivalmennuksesta esiin nousee monia uudehkoja yrityksiä, joissa tarjotaan erilaisten tekijöiden henkistä valmennusta. Tarjontaa siis olisi, mutta onko kysyntää? Kysynnän puutteen vuoksi nämä tahot ottavat usein asiakkaakseen myös muiden alojen osaajia.

“Muistan, että mäkihypyn maailmassa lähes hyljeksittiin henkistä valmennusta”, kertoo työyhteisövalmentaja ja Suomen Urheilupsykologisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Alpola.

Miksi henkisen puolen valmennusta urheilussa väheksytään? Liittyykö urheiluun niin vahvasti myytit kuten sisu, ja usko tiettyjen henkilöiden ylimaallisiin taitoihin? Huippu-urheilijan pään on kestettävä kuin itsestään - jos ei kestä, ei ole huippu.

“Olen kuullut pari tarinaa, jossa henkinen valmentaja on kertonut, että urheiluseuroihin on vaikea päästä sisään. Jotkut valmentajat katsovat, että ei tähän tarvita henkistä valmentajaa, koska osaanhan minä tsempata näitä porukoita”, Alpola kertoo.

Hyvä yhteishenki välttämätön

Urheilujoukkueen toimivuutta voi hyvin verrata työyhteisön toimivuustekijöihin: hyvä yhteishenki on välttämätöntä, jos halutaan päästä parhaisiin tuloksiin.

Matti Alpola on toiminut Suomen uintimaajoukkueen henkisenä valmentajana. Hänen tehtävänsä oli rakentaa tavalla tai toisella voittamisen kulttuuria, jossa urheilijoiden suoritusta tukee koko ryhmä. Lähtökohtana toimi toimintakulttuurin rakentaminen enemmän yhteisölliseksi kuin mitä se oli ollut aikaisemmin.

Tärkeintä menestyksekkäässä joukkuueen valmennuksessa on ymmärrys, että joukkue on aina enemmän kuin osiensa summa. “Toisen menestyminen ei ole itseltä pois. Jos joku menestyy, se on koko joukkueen menestys. Joukkue pitää saada pelaamaan tavalla, joka saa ihmiset onnistumaan.”

Tiedän urheilijoita, jotka suorastaan vihaavat urheilua, mutta tekevät huipputulosta.

Yksilöiden vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen pitäisi Alpolan mielestä olla keskiössä. "Täytyy myös ymmärtää se, että jos huipulle on olemassa yksi tie, niin sinne on oletettavasti olemassa myös monta muuta tapaa kivuta.”

Yksilöiden erilaisuuden arvostaminen ja sitä myötä sen kääntäminen joukkueen vahvuudeksi vaatii valmentajalta uteliaisuutta. Yksilöiden motivaatio voi olla hyvin erilainen: joku saa voimaa stressitilanteista, toiselle ne ovat työn lamaannuttavin puoli. “Tiedän urheilijoita, jotka suorastaan vihaavat urheilua, mutta he tekevät huipputulosta. Se ei ole aina ‘rakkaudesta lajiin’. Valmentajan uteliaisuutta tarvitaan löytämään se motivaation lähde.”

Henkinen valmennus tärkeää

80-luvun lopulta huippujalkapallossa mukana ollut Rovaniemen Palloseuran valmentaja Juha Malinen kutsuu henkistä valmentajaa “helvetin vaikeaksi rekrytoinniksi.”

Malisen mukaan mentaalivalmentajan mukaan ottaminen vaatii organisaatiolta paljon. Ongelmiksi kuulemma muodostuvat urheilun ulkopuolelta tulevan henkilön integroiminen hektiseen urheilu-ympäristöön, sekä seurojen muutosalttiit syklit. “Toisaalta maajoukkuetasolla pystytään luomaan pidempiä tutustumiskausia ja suhteita”, hän myöntää.

Malinen painottaisi mieluummin päävalmentajan henkisen valmennuksen taitojen tärkeyttä.

Suomen jalkapallomaajoukkueen tuskainen taival EM-kisoihin päättyi karsintoihin.
Suomen jalkapallomaajoukkueen tuskainen taival EM-kisoihin päättyi karsintoihin. yle tv1

Urheiluvalmentajan koulutus kestää oppilaitoksesta riippuen noin vuoden. Usein koulutus ei ole kontaktiopetusta vaan suurin osa tutkinnosta suoritetaan itseopiskeluna. Henkisen valmennuksen taitojen harjoittaminen tuntuu jäävän valmentajan oman aktiivisuuden ja kiinnostuksen varaan.

Kun Malinen 90-luvun alussa valmensi Suomen jalkapallomaajoukkuetta mukana oli nuori henkinen valmentaja. Hänen mukaansa tämä toimi, koska valmentaja oli entinen pelaaja. Tällä hetkellä hän toimii itse valmentajana, joka yrittää ottaa myös henkisen puolen huomioon.

Kokeeko hän onnistuvansa pelaajien erilaisuuden huomioon ottamisessa? “Mulla on opettajan koulutus. Mä oon toiminut koulujen lisäksi lastenkodissa, ensikodissa ja turvakodissa. Taustani puolesta koen ymmärtäväni erilaisia ihmisiä. Mutta en tietenkään pysty sitä tieteellisesti todistamaan. Tilastollisesti tietenkin voin: joukkueet on aina menestyneet paremmin kuin entisellä valmentajalla.”

Huonon menestyksen syyt

Onko syy Huuhkajien huonoon menestykseen sitten yksipuolisessa valmennuksessa vai jalkapallon lajikulttuurissa Suomessa?

Matti Alpolan mielestä meiltä puuttuu oikeanlainen lajikulttuuri jalkapallon ympäriltä. “Me ei eletä sitä, me ei hengitetä sitä. Meillä se perustuu enemmän suorittamiseen.” Alpola haluaa miettiä, miten koko lajia voisi auttaa henkisellä valmennuksella siten, että siihen syntyisi kulttuuri, joka itsessään alkaisi tuottaa positiivista imua.

Otteluihin mennään välttämään tappiota, ei voittamaan.

Pinnan alla kuplivat sanomatta jätettävät teemat. Otteluihin mennään välttämään tappiota, ei voittamaan. “Se voi olla sellaista mitä ihmiset eivät edes tiedosta tai siitä ei puhuta. Urheilija sanoo, että nyt mä teen huippusuorituksen, mutta epäonnistumisen jälkeen miettii, että ‘arvasinhan minä’.”

Jos urheilija pelaa pelin miettien, että tappiota ei ainakaan saa tulla, mielessä on yksi asia: tappio, ei voitto. “Olisi mielenkiintoista tietää minkälaista tarinaa suomalaisessa jalkapallovalmennuksessa on. Mennäänkö voittamaan vai lähdetäänkö peleihin negaation kautta?”

Ruotissa Gefle IF-seurassa pelaava nuori Simon Skrabb sanoo, että huippusuoritukseen auttaa hyvä itseluottamus. Täytyy olla tunne, että on parempi kuin vastustaja. Silloin myös uskaltaa ottaa riskejä ja tehdä niitä vaikeampia peliliikkeitä. “Tosi paljon se on itsestä kiinni. Mutta valmentajaa tarvitaan nostamaan ne hyvät asiat sussa esiin.”

Teksti: Ilona Raivio

Dokumenttiprojekti: Oi Suomi Yle TV1 26.12. klo 21.00, uusintana 31.12. TV1 klo 12.20
Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 26.12. alkaen 30 vrk.

Lisää aiheesta:
Dokumenttiprojekti: Oi Suomi

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua