Suomen pitkäaikainen kehitysavun saaja Etiopia kävi syksyllä kaaoksen partaalla. Kymmenet tuhannet mielenosoittajat eri puolilla maata olivat usean kuukauden ajan marssineet kaduilla vaatimassa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Sitten hallitus päätti voimakeinoin taltuttaa protestit.
Mielenosoittajat vastasivat samalla mitalla. He pystyttivät tiesulkuja ja alkoivat rikkoa tehtaita ja maatiloja sekä polttaa ja kivittää autoja. Sitä ennen poliisit ja sotilaat olivat ehtineet ampua yli 500 henkeä ja pidättää tuhansia ihmisiä.
Hallitus julisti lokakuussa maahan poikkeustilan, jonka on määrä kestää kuusi kuukautta.
Poikkeustila näyttää rauhoittaneen tilanteen. Rauha on kuitenkin vain näennäinen. Se perustuu hallinnon harjoittamaan järjestelmälliseen väkivaltaan: kotietsintöihin, pidätyksiin, kidutukseen ja kansalaisten tiukkaan valvontaan. Se on rauha, jonka takeena ovat valtion väkivaltakoneisto ja talouden kasvu.
Hallitus yrittää näin vakiinnuttaa vallitsevan tilanteen. Se yrittää säilyttää yhden puolueen ylivallan, jonka keinovalikoimiin eivät kuulu keskustelu, demokrattinen päätöksenteko ja ilmaisunvapaus.

Toinen tie
Hallitus voisi myös valita toisin. Se voisi valita vuoropuhelun, avoimuuden ja uudistusten tien. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitus alkaa noudattaa Etiopian perustuslakia, joka takaa kansalaisille samanlaiset poliittiset ja kansalaisoikeudet kuin Suomen perustuslaki.
25 vuotta jatkunut yhden puolueen valtakausi on johtanut vähä vähältä siihen, että hallitus on evännyt kansalaisilta nämä oikeudet. Hallitus on käyttänyt esimerkiksi vuonna 2009 säädettyä terrorismin vastaista lakia pikemminkin omien kansalaisten valvontaan ja sortamiseen kuin terrorismin estämiseen.
Viimeisin mutta todennäköisesti ei viimeinen osoitus tästä saatiin, kun turvallisuusjoukot pidättivät joulukuun alussa oppositiojohtaja Merera Gudinan. Oromo-kansan oppositiopuoluetta johtava Merera oli palaamassa puhujamatkalta Euroopasta, kun turvallisuusjoukot ottivat hänet kiinni pääkaupunki Addis Abeban lentokentällä.
Merera oli kritisoinut maansa ihmisoikeustilannetta ja poikkeustilajulistusta puheessa, jonka hän piti Euroopan parlamentissa Brysselissä marraskuussa.
Etiopian hallituksen mukaan pidätyksen syynä oli, että Merera tapasi Brysselissä toisen oppositioryhmän johtajan Berhanu Negan. Hallitus luokittelee Berhanun johtaman ryhmittymän - juuri tuon terrorismin vastaisen lain perusteella - rauhan vastaiseksi terroristiryhmäksi.
Toivoa sopii, että Etiopian hallitus ymmärtäisi, että se maalaa itseään nurkkaan toimimalla niin kuin se toimii.
Suomella on mahdollisuus lisätä Etiopian hallituksen ymmärrystä
Etiopialaisten protestoinnin laajuus osoitti, että kansa on lopen kyllästynyt. Halu muutokseen tuntuu olevan niin vahva, että väkivalloin ylläpidetty rauha ei kestä. Edes voimakas taloudellinen kasvu tuskin pystyy enää patoamaan ihmisten tyytymättömyyttä.
Ulkovalloilla, myös Suomella, on mahdollisuus lisätä Etiopian hallituksen ymmärrystä.
Etiopia on jo vuosia ollut Afrikan suurimpia kehitysavun saajia. Suomi on avustanut maata vuodesta 1967. Viime vuonna Suomi antoi Etiopialle kahdenvälistä eli suoraa tukea 14 miljoonaa euroa. Siksi kehitysapuvarojen jäädyttäminen tai ehdollistaminen voisi olla keino lisätä ymmärrystä.
Resepti kuulostaa yksinkertaiselta: ei aitoa uudistushalua, ei kehitysapua. Mutta riittääkö se?