Daniel Nylund
Yle
Lola ylösalaisin on arvoituksellinen kertomus nuorista suomenruotsalaisessa pikkukaupungissa, Lattaniemessä. Patriarkaalinen paikkakunta noudattaa tiukkaa hierarkiaa, mikä leimaa kaikkia asukkaita. Raha ja valta ovat keskittyneet tiettyihin perheisiin ja myös nuoret joutuvat alistumaan näiden sääntöihin.
Sarja kuolemantapauksia kiristää tunnelmaa paikkakunnalla, jossa jo ennestään muhii pinnan alla.
Keskiössä on neljä nuorta tyttöä: Minnie, Ca, Anita ja Lilja. Energinen Minnie Backlund on hienostoperheen tytär ja tietoinen asemastaan. Hän on kovis mutta kaipaa sisimmissään rakkautta ja pelkää menettävänsä paikkansa kaiken keskipisteenä.
Sisarusten Ca ja Anita Bäckin tausta on puolestaan vaatimaton ja kivulias.
Ca tuntee suurta vapauden kaipuuta ja on joidenkin mielestä uhmakas. Hän pakenee tylsiä kotioloja kaikin keinoin, muun muassa ryhtymällä suhteeseen kunnanpäättäjän, Birger Stenqvistin kanssa.
Anita on lahjakas nuori nainen, joka parantumattoman lihastaudin takia on sidottu pyörätuoliin. Hänen maailmansa on synkkä ja väkivaltainen ja ihmisten pahuus kiehtoo häntä.
Neljäs keskeinen hahmo on 15-vuotias Lilja Marton, joka on vastikään muuttanut kaupunkiin ja etsii paikkaansa uudessa ympäristössä ja aikuisten maailmassa. Kuvioon kuuluu myös Henrik, joka haluaa olla suosittu tyttöjen keskuudessa mutta joutuu samalla pitämään serkkunsa, kiusantekijä Flemmingin, aisoissa.
Monta henkilöhahmoa ja monimutkaisia rooleja
Vaikka Lola ylösalaisin ensisijaisesti on kertomus nuorista, on myös aikuisilla miehillä tarinassa tärkeä rooli. Keskiössä ovat Birger, joka on valmis joustamaan periaatteistaan kunhan Lattaniemi pysyy hengissä, ja yrittäjä Martin, Minnien isä, joka panee kaiken yhden kortin varaan ja menettää pelin. Näissä kahdessa tytöt näkevät isähahmot, joihin peilata itseään ja tekojaan.
Myös kuolema on vahvasti läsnä sarjan alkumetreiltä. Lyhyen ajan sisällä kaksi nuorta ihmistä murhataan. Kertomuksessa ei kuitenkaan keskitytä murhatutkimuksiin tai poliisityöhön vaan murhien taustalla piileviin mekanismeihin ja paikkakuntalaisten kykyyn löytää ”sopiva” syntipukki.
Pelkään katsoessani sarjaa, eikä se johdu juonesta vaan jossain keskuudessamme piilevästä salaisuudesta.
Kuvioon liittyy luonnollisesti vanhempia ja uusia paikkakuntalaisia, kuten ansioitunut taiteilijapari, joka ei tahdo löytää paikkaansa Lattaniemessä, sekä Can ja Anitan biologinen isä, jonka pelkkä läsnäolo levittää epävarmuutta asukkaiden keskuudessa.
Luvassa on siis laaja henkilöhahmojen galleria sarjassa, joka perustuu Monika Fagerholmin samannimiseen romaaniin. Fagerholmille romaanin muuntuminen tv-sarjaksi on ollut suuri kunnia, vaikka kirjailija korostaakin näyttelijöiden suorituksia.
- Olen valtavan otettu ohjaaja Ulrika Bengtsin visiosta. Se muistuttaa romaaniani mutta on samalla täysin omansa. Myös jokaisessa jaksossa on oma tunnelmansa, Fagerholm toteaa.
- Erityisesti haluan nostaa esiin nuoret näyttelijät. Kaikki tekevät upeaa työtä vaikka hahmot ovat vaikeita. Tyylilaji on realismi mutta sen rinnalla liikutaan myös toisella tasolla. Mimosa Willamo, joka esittää Ca Bäckiä, on erittäin taitava, mutta erityisesti on mielessäni Li Krook, joka esittää Can siskoa Anitaa; pyörätuoliin sidottuna hän on sarkastinen ja samalla haavoittuvainen.
- Pelkään katsoessani sarjaa, eikä se johdu juonesta vaan jossain keskuudessamme piilevästä salaisuudesta.
Lola ylösalaisin - kuvia sarjasta
Kaupunki kahdella kasvolla
Ulrika Bengts on ohjannut ja käsikirjoittanut sarjan Annina Enckellin kanssa. Bengts ei väitä, etteikö kirjan muokkaamisessa tv-draamaksi olisi ollut haastetta. Kertomus suomenruotsalaisesta pikkukaupungista houkutteli ohjaajaa. Hän on pyörällä päästään kun intensiivisen työn jälkeen palaa tuotantonsa pariin ja kohtaa lopputuloksen.
- Tuntuu kuin olisin synnyttänyt lapsen ja jättänyt sen metsään; kaikki ryömii vastaan, Bengts nauraa.
- Olemme osa mikrokosmosta. Pikkukaupunkia, jossa ihmiset ajattelevat voivansa pitää salaisuuksia, silti kaikki tietävät kaiken toisistaan. Salaisuuksia riittää.
- Voi sanoa että kaupungilla on kahdet kasvot ja kyseessä on pitkälti nuorten naisten kohtaaminen miehisen aikuismaailman kanssa.
Bengts on hyödyntänyt omia keinojaan luodakseen Fagerholmin monivivahteisen maailman.
- Outo on ihanaa, joten olemme yrittäneet ammentaa kaikista Monikan outouksista. Olen lähestynyt romaanin eri tasoja sekoittamalla genrejä. Mukaan on mahtunut draamaa, mutta myös komiikkaa, trillerin aineksia ja melodraamaa.
- Sarja on tarkoitettu aikuisille mutta sopii myös nuorille.
Elokuvamainen tv-draama
Näyttelijä Mimosa Willamo kuvaa sarjaa salaperäiseksi. Kun kuvaukset alkoivat maaliskuussa viime vuonna, Willamo ei tiennyt mitä tuleman piti. Käsikirjoitus ei paljastanut koko kuvaa. Puolentoista vuoden jälkeen hän toteaa että pitää näkemästään.
Willamo on ollut ajankohtainen myös elokuvissa Bodom ja Teit meistä kauniin. Elokuvan ja tv-draaman tekemisessä on yhtäläisyyksiä.
- Kuvasimme 12:n viikon ajan ja yleensä kun kuvataan elokuvaa, työhön varataan noin kuusi viikkoa. Kyseessä on siis isompi työ ja pidempi aika kollegojen seurassa. Kiirettä on kuitenkin enemmän koska tv-sarjassa on enemmän kohtauksia.
- Huomasin, että Ulrika on ohjannut myös pitkiä elokuvia. Hän antoi meille aikaa ja tiesi mitkä kohtaukset olivat tärkeimpiä ja mitä halusi. Mielestäni sarja on elokuvamainen.
Lainaukset perustuvat haastatteluihin sarjan lehdistötilaisuudessa 8.12.2016
Yle Femmalla keskiviikkoisin alkaen 28.12.2016 klo 21.00
6 jaksoa
30 päivää Areenassa (koko sarja julkaistaan 1.1.2017)
Osissa: Mimosa Willamo, Li Krook, Julia Korander, Geoffrey Newland, Carl-Kristian Rundman, Vivi Lindberg, Mats Långbacka, Niklas Groundstroem, Caisa Calin.
Ohjaus: Ulrika Bengts
Käsikirjoitus: Annina Enckell & Ulrika Bengts
Tuotanto: Långfilm Productions
Käännös : Eva Lamppu
