Hyppää pääsisältöön

Suomi kahden lipun välistä

Hakaristilippu ja Suomen lippu jatkosodan aikaan
Saksan ja Suomen liput liehuvat sinistä kevättaivasta vasten Sohjanassa 1942. Hakaristilippu ja Suomen lippu jatkosodan aikaan Kuva: SA-Kuva hakaristilippu,Suomen lippu

Löysin töideni ohessa joitain vuosia sitten SA-Kuva-arkistosta paljon kertovan hienon kuvan. Kuvassa Natsi-Saksan hakaristilippu liehuu komeasti Suomen valtion sinisristilipun rinnalla. Eihän siinä minullekaan mitään uutta ollut, mutta kuva pysäytti. Suomi toimi arkipäivässä ja juhlassa rinnan Natsi-Saksan kanssa.

Lippukuvan löytymisen aikoihin mieleen jäivät myös kaksi kirjaa. Jatkosodan alkua kuvaava Mikko Porvalin Hyökkäyksen edellä - Kaukopartio Kannaksella kesällä 1941 (2013) ja Suomen Natsi-Saksaa koskevaan politiikkaan ja kulttuurihistoriaan keskittyvä Markku Jokisipilän ja Janne Könösen teos Kolmannen valtakunnan vieraat (2013).

Poventsan paloa ja katutaisteluita.
Poventsan paloa ja katutaisteluita. Poventsa 2.7.1942. Poventsan paloa ja katutaisteluita. Kuva: SA-Kuva sotilaat,konepistoolit
Keiden kanssa selviytyisin tiukoista paikoista siellä jossain?

Mikko Porvalin Hyökkäyksen edellä –kirjaa lukiessani muistan hyvin vieläkin oman innostukseni päästessäni suomalaisen kaukopartion mukana lennättämään hylsyjä jatkosodan tiedusteluretkelle ja selviytymistaisteluihin. Kirjan mukana oli myös cd-levy, jossa Ylen Arkistosta löytyneellä nauhalla haastatellaan propagandatarkoituksessa Porvalin teoksen ja tarinan pohjana olevaa oikeaa kaukopartiota heti retken jälkeen vuonna 1941. Nauhan julkaiseminen kuitenkin kiellettiiin sota-aikana ja se jäi sodan jälkeen vuosikymmeniksi Yleisradion arkistoon.

Sununsuun kylän tsasouna, käytössä puimahuoneena. Ryssä kaatanut kalmiston kaikki puut puolustustarkoituksessa.
Sununsuun kylän tsasouna, käytössä puimahuoneena. Ryssä kaatanut kalmiston kaikki puut puolustustarkoituksessa. Sununsuu 10. 6. 1942. Kuvateksti SA-kuva Sununsuun kylän tsasouna, käytössä puimahuoneena. Ryssä kaatanut kalmiston kaikki puut puolustustarkoituksessa. Kuva: SA-Kuva tsasouna,rukoushuoneet

Kirjan sivuilla kaukopartio kokee vihollisen alueella kovia. Se tekee muistikuvieni mukaan rautateihin kohdistuvia tuhotöitä, ampuu ainakin autollisen sattumalta tielleen tulleita neuvostoliittolaisia ja saa kai jotenkuten ilmateitse täydennystä. Tarinan loppupuolella osa miehistä selviää rikkoutuneista varusteista huolimatta hengissä takaisin Suomen puolelle. Muistan, että pääsin Hyökkäyksen edellä -teoksen tarkan kirjallisen ilmaisun, tarinoiden ja henkilöiden mukana jonnekin, jossa on kiinnostavaa sivuja käännellessä aina käydä, mutta kauheaa elää. Kuunnellessani kirjan ohessa olleelta cd-levyltä juuri retkeltä palanneiden partiomiesten väsyneitä ja hiukan tympääntyneitäkin vastauksia ei hylsy enää niin hienosti lentänyt minunkaan mielessäni.


Sain myös itseni kiinni vahingonilosta

Myös Markku Jokisipilän ja Janne Könösen Kolmannen valtakunnan vieraat –teoksen lukeminen jätti syvät jäljet. Muistan kuinka elävästi yli 600-sivuinen kirja kertoi minulle 1930- ja 1940-lukujen Suomen ja Natsi-Saksan keskinäisten suhteista, poliitikkojen ja suomalaisen kulttuuriväen natsiyhteistyöstä ja –myönteisyydestä kaiken sen, jonka olin aina kaikesta irtotiedosta ja yksittäisistä paloista nähnyt tai aavistanut, mutta jota kukaan ei tätä ennen ollut laittanut faktapohjalta yksiin kansiin näin selkeästi ja laajasti.

Näköala majuri Parkkosen huoneen ikkunasta hotellista Berliinissä.
Näköala majuri Parkkosen huoneen ikkunasta hotelli Adlonista. Berliini 19.3. 1942. Näköala majuri Parkkosen huoneen ikkunasta hotellista Berliinissä. Kuva: SA-Kuva Berliini,kolmas valtakunta

Kolmannen valtakunnan vieraat –kirjaa lukiessa tajusin jälleen kerran kuinka haavoittuvainen ja hauras suomalainenkin demokratia on. Sain myös itseni kiinni vahingonilosta ja ilkkumisesta kaikille niille, jotka Kolmannen valtakunnan edustajien kanssa veljeilivät ja natsien noususta ottivat hyödyn irti, niin Saksassa kuin Suomessakin. Parhaat naurut sain tekstissä laajasti käsitellyistä kulttuuripiirien edustajien toiminnasta ja niitä seuranneista sodan jälkeisistä naiiveista selityksistä.

Lahdenpohjan ilmavalvontatornista. Saksalainen pk-mies ja suomalainen lotta.
Lahdenpohjan ilmavalvontatornista. Saksalainen pk-mies ja suomalainen lotta. Lahdenpohja 11. 7. 1942. Lahdenpohjan ilmavalvontatornista. Saksalainen pk-mies ja suomalainen lotta. Kuva: SA-Kuva kuvaajat,sotilaat,lotat
Jos kaikkea tätä ei olisi ollutkaan

Pyörittelin päätäni lukiessani jatkosodan aikaisten nimekkäiden suomalaistaiteilijoiden Saksaan tekemien vierailujen luonteesta ja isäntien saavutusten ylistämisestä. Natsijohtajien Adolf Hitlerin, Heinrich Himmlerin, Joachim von Ribbentropin ja Albert Speerin Suomen vierailuista ja kestityksistä eri paikkakunnilla lukiessani ajattelin, että meidän kollektiiviselle muistille ja demokratialle tekisi hyvää, jos eri puolille Suomea pystytettäisiin kylttejä, joissa kerrottaisiin ketkä natsijohtajat milloinkin olivat paikalla vierailleet. Ei ehkä mitään matkailumainoksia, mutta tarpeellinen muistutus. Vai vain pelkkää omaa vahingoniloani, kysyin myöhemmin itseltäni.

Lahdenpohjassa pidetyssä saksalaisen laivasto-osaston  tarkastuksessa kutsuvieraat asettuivat jalkaväkiveneeseen.
Lahdenpohjassa pidetyssä saksalaisen laivasto-osastontarkastuksessa kutsuvieraat asettuivat jalkaväkiveneeseen. Laatokka 13. 8. 1942. Lahdenpohjassa pidetyssä saksalaisen laivasto-osaston tarkastuksessa kutsuvieraat asettuivat jalkaväkiveneeseen. Kuva: SA-Kuva natsit,natsi-Saksa,upseerit

Nuo rinnakkain liehuvat liput ja nämä kaksi erittäin kiinnostavaa kirjaa yhdessä herättivät kuitenkin taas vanhan ajatuksen. Olisi tietenkin hyvä, jos kaikkea tätä ei olisi ollutkaan, mutta keiden kanssa siinä tapauksessa selviytyisin tiukoista paikoista siellä jossain tai mistä olisin kerta toisen jälkeen yhtä iloinen ja keille ilkkuisin mielessäni, kun natsit hävisivätkin. Ja millaisten lippujen ja kirjojen välistä aina silloin tällöin katsoisin Suomea?

Adolf Hitlerin vierailu marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivillä.
Adolf Hitlerin vierailu marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivillä 6.4. 1942. Adolf Hitlerin vierailu marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivillä. Kuva: SA-Kuva Adolf Hitler,Carl Gustaf Mannerheim
  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri