Yle TV2:n Heroes of the Baltic Sea -sarja yhdistää historiallista draamaa ja nykypäivän seikkailurealitya. 1400-luvulle sijoittuvaan historialliseen draamaan on kuitenkin ujutettu tietoisesti epäkohtia, jotka ovat herättäneet aktiivista keskustelua myös julkisuudessa.
Ohjelman tuottaja Riikka Takila kertoo, että sarjan draamaosuuteen on tahallisesti tuotu aikakaudelle kuulumattomia esineitä ja tapahtumia.
”Sarja on käsikirjoittajien, ohjaajan sekä taiteellisen työryhmän tulkinta keskiajasta. Monia asioita on dramatisoitu vahvastikin, sillä Heroes of the Baltic Sea on seikkailusarja, ei dokumentti tai opetusohjelma. Lisätäksemme liekkejä seikkailuun ja tarinallisista syistä johtuen olemme tehneet joitakin harkittuja poikkeamia.”
Esimerkiksi sarjan ensimmäisessä kohtauksessa Tommi Korpelan näyttelemän kapteeni Vromen kädessä nähdään kaukoputki, joka keksittiin vasta 1600-luvulla. Vromen ohjaama laiva on joutunut kahden tulen väliin: edessä odottaa myrsky, perässä purjehtivat merirosvot.
”Tässä peruste oli puhtaasti tarinallinen: ilman kaukoputkea kapteeni ei tietäisi näistä uhista”, Takila selventää.
Myös sarjassa nähdyissä purjelaivoissa on otettu ulkonäön ja varustelun suhteen taiteellisia vapauksia yksinkertaisesti siitä syystä, että keskiaikaisia laivoja ei ole enää olemassa – ne ovat joko merenpohjassa tai museoissa.
”Kun työryhmä etsi Hanneke Vrome -laivan lavastetta, kävi tuuri: Saksan Lyypekistä löytyi lähes identtinen keskiaikaisen purjelaivan replika nimeltään Lisa von Lubeck. Ruori lisättiin kohtaukseen, koska haluttiin alleviivata mies vastaan meri -taistelun raakuutta. Mutta muut sarjassa nähtävät laivat ovat uudempia."
Huomasitko nämä virheet?
1. Kaukoputki
Kaukoputki keksittiin vasta vuonna 1608, eli yli sata vuotta sarjan tapahtumia myöhemmin.
2. Laivat ja ruorit
Laivat joita draamassa nähdään eivät ole ulkoasultaan ensimmäisen osan uppoavaa Hanneke Vromea lukuun ottamatta ajanmukaisia vaan uudempia, sillä keskiaikaisia laivoja ei ole enää saatavilla. Ruori lisättiin Hanneke Vromea esittävään laivaan draaman lisäämiseksi.
3. Axelin isän kuolema ja polttohautaus
Jaksossa neljä Axelin isä menehtyy merirosvojen nuoliin ja hänet polttohaudataan. Tosiasiassa Axelin isä Lauri Akselinpoika Tott ei kuollut merirosvojen kynsissä eikä häntä myöskään polttohaudattu, sillä kristinuskon leviämisen myötä polttohautaustapa loppui ja siirryttiin ruumishautaukseen. Lauri Akselinpoika Tott kuoli 3. toukokuuta 1483, ja hänet haudattiin Kronobäckin luostariin Smoolantiin. Katariina-vaimonsa kuoleman jälkeen Lauri sai vielä kaksi tytärtä Karin Eerikintytär Nipertzin kanssa.
4. Merirosvoja Raaseporissa vuonna 1472
Axel saapuu Raaseporiin Brunkebergin taistelun jälkeisenä keväänä/kesänä eli 1472. Tuolloin merirosvot eivät kuitenkaan hyökänneet Raaseporin linnaan, vaan tutkijat uskovat sekä Raaseporin että Kuusiston linnan olleen Vitaaliveljinä tunnettujen merirosvojen hallussa kesällä 1473.
5. Fleming-merirosvosisarukset
Draamasarjassa Axelia jahtaavat merirosvosisarukset Magnus ja Margaretha Fleming. Tosiasiassa 1400-luvulla kauppalaivoja ryöstelivät Flemingin veljekset.
6. Orjuus
Axel päätyy orjaksi Gotlantiin. Orjuus lakkautettiin Ruotsissa jo vuonna 1335, mutta orjakauppa siirtomaihin alkoi uudelleen 1600-luvulla. Lapsia ja nuoria saatettiin kuitenkin antaa vuosiksi apupojiksi tai oppipojiksi orjan kaltaiseksi työvoimaksi.
7. Keskiaikainen kieli
Keskiaikaan Suomessa aateliston ja porvariston kieli oli ruotsi. Selkeyden ja ymmärrettävyyden vuoksi draamasarjassa puhuttu kieli on nykyaikaista ruotsia ja suomea.
8. Raaseporin linnan salahuone
Raaseporin linnassa ei ole salahuonetta... Vai onko?
9. Kuka on Axel?
Axel on ollut oikeasti olemassa, mutta hänen todellista nimeä tai ikää ei tiedetä.
10. Hanneke Vromen aarre
Toisin kuin sarjassa Hanneke Vromen hylky ja aarre ovat yhä löytämättä.
Katso Heroes of the Baltic Sea kokonaisuudessaan täältä.
Katso myös, miten sarja tehtiin!
