Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Hulluus kylässä pääkuva

Perusasioita mielen terveydestä ja sairaudesta

Kellokosken sairaala järveltä kuvattuna, heijastus ylösalaisin
Kellokosken sairaala järveltä kuvattuna, heijastus ylösalaisin Kuva: Yle/Anu Valve hulluus kylässä,Kellokosken sairaala

"Hulluus kylässä -dokumentissa pitkän linjan ammattilainen toteaa saaneensa mielisairaanhoitajan koulutuksen, mutta tekevänsä nykyään mielenterveyshoitajan töitä. Tämä kuvaa sekä historiallista muutosta että mielenterveyden ja mielisairauden käsitteiden limittäisyyttä", toteavat HYKSin ylilääkäri Tuula Kieseppä ja ylihoitaja Päivi Soininen.

Terve mieli, sairas mieli

Viime vuosisadan alkupuoliskolla terve ja sairas mieli erotettiin toisistaan melko tiukasti sairauden edustaessa outoa, erilaista, pelottavaa ja jopa pahaa. Psykiatrisiin häiriöihin liittyvä stigma, häpeä, kumpuaa osin tästä kahtiajaosta. Nykyajattelun mukaan lähtökohta on terve mieli, johon sairaus aiheuttaa haavoja ja epätasapainoa. Hoidon tavoitteena tulisi olla terveen mielen vahvistaminen.

Tämän päivän psykiatriassa ajatellaan, että elämän kirjoon kuuluvat luonnollisina ilmiöinä mm. ahdistus, suru, alakuloisuus, univaikeudet ja jännittäminen. Useimmat ihmiset kokevat elämänsä aikana joitain näistä etenkin erilaisten menetysten ja stressitilanteiden yhteydessä. Niitä ei välttämättä sellaisinaan voi pitää sairauksina, vaan ne ovat usein luonnollisia reaktioita joko ajankohtaiseen elämäntilanteeseen tai menneeseen selvittämättä jääneeseen kokemukseen. Kuitenkin voimakkaina ja haittaavina oirekokonaisuuksina ne voidaan diagnosoida varsinaisiksi psykiatrisiksi häiriöiksi. Näin ollen psyykkisissä sairauksissa esiintyvien oireiden voi ajatella olevan terve mieli - sairas mieli jatkumon ääripäitä.

Huolestuttavia oireita

Milloin oireilusta pitäisi sitten huolestua? Oireiden aiheuttama henkilökohtainen kärsimys on tärkeimpiä kriteereitä, kun arvioidaan oireiden vaikeusastetta ja mahdollisen psykiatrisen häiriön olemassaoloa. Tavoitteena on löytää oikea diagnoosi, jotta apua tarvitsevalle löytyy oikea hoito.

On aina syytä hakea apua, kun psyykkiset oireet ovat häiritseviä ja vaikuttavat toimintakykyyn. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) on kehitetty koko maan kattava Mielenterveystalo.fi sivusto, joka auttaa hahmottamaan oireiden vaikeustasoa ja löytämään omalta paikkakunnalta sen oikean auttavan tahon.

On aina syytä hakea apua, kun psyykkiset oireet ovat häiritseviä ja vaikuttavat toimintakykyyn.

Ammattilaisen puoleen olisi käännyttävä ainakin, jos oireina ovat itsetuhoiset ajatukset, todellisuuden muuttumisen kokemukset sekä voimakkaat mielialan muutokset, joihin myös läheiset tai tuttavat kiinnittävät huomiota. Merkkejä hoitoa vaativasta ongelmasta voivat myös tilanteet, joissa ympäristö tuntuu jatkuvasti hyvin uhkaavalta, ihmisiin on vaikea luottaa ja syntyy halu vetäytyä kaikista kontakteista.

Samoin on syytä hakea apua, jos ajattelukyky muuttuu aiemmasta esimerkiksi siten, että on vaikea ymmärtää luettua tai kuultua tai on ylipäätään hankala saada muodostettua selkeitä ajatuksia. Toimintakyvyn heikentyminen niin, että aiemmat harrastukset ja ystävyyssuhteet jäävät eikä aloitekykyä, jaksamista tai halua ole oikein mihinkään tekemiseen, on huolestumisen ja avun hakemisen paikka. Syömiseen liittyvät ongelmat, elämää rajoittavat pakko-oireet ja haitallinen päihteiden käyttö kertovat niin ikään avun tarpeesta.

Sairaudentunnottomuus

Joskus ihmisellä itsellään ei ole kokemusta avun tarpeesta, mutta ympäristö huomaa, ettei kaikki ole kunnossa. Näin saattaa tapahtua niin sanotuissa vakavissa mielenterveyden häiriöissä, erityisesti akuutin psykoosin vaiheessa, joissa ihmisen todellisuudentaju voi vääristyä. Lääketieteellinen arvio saattaa olla vaikeaa, jos ihminen hakee apua vasta painostettuna eikä ole halukas yhteistyöhön. Etenkin tällaisissa tapauksissa läheisten läsnäolo, kuuleminen ja tukeminen kuuluvat lähes aina psykiatriseen kokonaisarvioon ja hoidon aloitukseen.

Akuutti psykoosi, skitsofrenia ym.

Akuutilla psykoosilla tarkoitetaan voimakasta todellisuudentajun häiriintymistä, johon saattaa liittyä erilaisia harha-aistimuksia, kiihtyneisyyttä, harhaluuloja ja sekavuutta. Tällaisia tiloja voi esiintyä reaktioina voimakkaaseen traumaan tai ne voivat liittyä mm. päihteiden käyttöön, vakavaan masennukseen, kaksisuuntaisen mielialahäiriöön tai skitsofreniaan. Psykoottinen jakso voi kehittyä muutamissa tunneissa, mutta myös kuukausien kuluessa. Psykoosijakson kehittyminen voidaan joissain tilanteissa estää, jos edellä kuvattuihin oireisiin onnistutaan puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa. Skitsofreniadiagnoosia käytetään silloin, kun psykoosille tyypillisiä oireita esiintyy erityisen runsaasti, voimakkaina ja pitkäaikaisesti.

Mielenterveystalo.fi:stä löytyy psykoosisivusto, jossa psykoosisairauksien diagnostisia kriteereitä, syitä ja hoitomenetelmiä käydään kattavasti läpi.

Paraneminen?

Vakavistakin mielenterveyden häiriöistä voi selvitä nopeasti ja ilman sairaalahoitoa. Toisaalta joskus sairaalahoidon tarve kestää vuosia, ja silti voi olla mahdollista kuntoutua työkykyiseksi. Saman diagnoosinkin saaneiden ihmisten sairausoireilut voivat olla hyvin erilaisia, eikä esimerkiksi skitsofreniadiagnoosi tarkoita sitä, ettei toipuminen olisi mahdollista. Hoitojen onnistumisen kannalta on tärkeää, että jo varhain tunnistetaan, millaisesta mielenterveyden häiriöstä on kyse. Käypä Hoito -suositukset antavat hoidoille yleiset linjaukset, mutta kunkin ihmisen ainutkertaisuuden vuoksi jokainen hoito on suunniteltava ja toteutettava yksilöllisesti.

Mielenterveyden jatkumolla me kaikki asetumme elämämme eri vaiheissa hieman eri kohtiin tätä janaa. Aina on kuitenkin tärkeintä, että ihminen kohdataan ennen kaikkea ihmisenä, ei sairaana tai terveenä.

Teksti:
Tuula Kieseppä, ylilääkäri, HYKS, Psykoosien ja oikeuspsykiatrian linja
Päivi Soininen, ylihoitaja, HYKS, Psykoosien ja oikeuspsykiatrian linja

Dokumenttiprojekti: Hulluus kylässä Yle TV1 2.1.2017 klo 21.00
Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 1.1.2017 alkaen toistaiseksi.

Lisää aiheesta:
Ohjaajan sana: Hulluus alkoi syksyllä 2015
Seinät eivät paranna - Yhä useampi avohoidossa
Dokumenttiprojekti: Hulluus kylässä
Mielenterveystalo.fi

Kommentit
  • Seinät eivät paranna - yhä useampi avohoidossa

    Miksi kauniilla paikoilla olevia mielisairaaloita lopetetaan

    Dokumentti Hulluus kylässä on hieno ajankuva ja kunnianosoitus mielenterveystyölle, jota Kellokoskella on tehty 101 vuoden ajan, ja tehdään edelleen. Vanhan ajan mielisairaaloissa saavutettiin monasti toimiva, inhimillinen ja terapeuttinen ympäristö, joka dokumentissa tulee hyvin esiin", kirjoittaa HYKSin Psykiatrian toimialajohtaja Matti Holi.

  • Perusasioita mielen terveydestä ja sairaudesta

    Mitä on mielisairaus?

    "Hulluus kylässä -dokumentissa pitkän linjan ammattilainen toteaa saaneensa mielisairaanhoitajan koulutuksen, mutta tekevänsä nykyään mielenterveyshoitajan töitä. Tämä kuvaa sekä historiallista muutosta että mielenterveyden ja mielisairauden käsitteiden limittäisyyttä", toteavat HYKSin ylilääkäri Tuula Kieseppä ja ylihoitaja Päivi Soininen.

  • Apua, taas Kellokoskelle!

    Tie mielisairaalasta tohtoriksi

    "Hulluus kylässä Dokumenttiprojektin kuvaukset tarkoittivat minulle palaamista loputtomalta tuntuneeseen painajaiseen ja paikkaan, jossa minusta tuli toivoton tapaus. Kuvauspäivänä elin uudelleen ahdistuksen, pelot ja tuskan, mitä olin Kellokosken sairaalassa viettämieni vuosien aikana tuntenut." Näin kertoo Kellokosken sairaalassa useita vuosia potilaana viettänyt, sittemmin tohtoriksi väitellyt Päivi Rissanen.

  • Hulluus alkoi syksyllä 2015

    Kiehtova hulluus

    Vuonna 2015 dokumentaristi Anu Valve vieraili Kellokosken sairaalassa tapaamassa ystäväänsä. Samana päivänä tuli tieto Kellokosken sairaalan lopettamisesta. Valve tiesi heti, että Kellokosken yli satavuotinen historia täytyisi kertoa dokumenttielokuvan voimin.