Hyppää pääsisältöön

Kitara-agentti Esa Pulliainen

Rautalankaa, rokkia ja iskelmää tuottanut ja versioinut Agents-yhtye perustettiin vuonna 1979. Vuosien varrella yhtyeen solisteina ovat toimineet Suomen maineikkaimmat ja rakastetuimmat laulajat. Yhtyeen kiistaton johtohahmo on kuitenkin sen kitaristi Esa Pulliainen. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Agentsin perustajan haastatteluita vuosien varrelta. Samalla nähdään ja kuullaan yhtyeen tunnetuimpia ja harvinaisiakin esityksiä. Vaihtuvien solistien kanssa, totta kai.

Esa Pulliainen perusti Agentsin jo vuonna 1979. Yhtyeen alkuperäinen kokoonpano oli aiemmin tunnettu nimellä Tuomari Nurmion Köyhien ystävät. Nurmion yhtyeen kaikki jäsenet soittivat myös alkuperäisessä Agentsissa lukuun ottamatta laulaja Nurmiota. Samalla Agentsiin liittyi myös Esan veli Kai Pulliainen sekä kosketinsoittaja Jukka Ollila. Ensimmäiseksi solistiksi löydettiin Pekka "Beat-Pete" Rytkönen.

Agentsin ensilevy julkaistiin vuonna 1980 ja se kantoi yksinkertaisesti yhtyeen nimeä. Albumin musiikki on pääasiassa rautalankaa.

Vuoden 1981 syksyllä Agents ryhtyi säestämään Rauli "Badding" Somerjokea ja tämän uutta tulemista. Samalla Beat-Pete Rytkönen lähti Agentsista. Yksi harvoista kuvatallenteista, joka dokumentoi tätä tärkeää kumppanuutta, on Ylen Levottomat palat -ohjelmaan vuonna 1983 tehty musiikkipaketti.

Yhteistyö Agentsin ja Baddingin välillä päättyi vuonna 1985. Somerjoki esiintyi viimeisinä vuosinaan useampien eri yhtyeiden kanssa. Kuitenkin Agentsin kanssa tehty Laivat jäi hänen viimeiseksi levytyksekseen.

Agents oli vuonna 1985 jo muutaman vuoden ajan esiintynyt satunnaisesti Topi Sorsakosken kanssa, josta tuli Baddingin jälkeen yhtyeen virallinen laulaja. Uuden laulusolistin kanssa aloitettu Topi Sorsakoski & Agents -yhteistyö poiki kaikkiaan neljä studioalbumia.

Topi Sorsakoski & Agents hajosi vuonna 1992 riitaisasti. Sorsakoski kärsi 1990-luvun alussa rahavaikeuksista ja hän oli julkaissut jo ennen yhteistyön päättymistä oman soololevynsä Yksinäisyys.

Pian Sorsakosken lähdön jälkeen Agentsin laulajaksi kiinnitettiin Jorma Kääriäinen. Uuden solistin kanssa yhtye keikkaili ja levytti aktiivisesti aina vuoteen 2006 asti, jolloin Agents ilmoitti jäävänsä tauolle.

Esa Pulliainen tunnetaan Agentsin lisäksi myös ansioituneena musiikkikirjoittajana. Vuonna 1996 tehdyn Kunnian kentät -ohjelman toimittaja Axa Sorjanen muisteli Elävälle arkistolle Pulliaisen syvähaastattelua näin:

"Esa Pulliainen on minulle henkilökohtaisesti tärkeä vaikuttaja. Hän oli lapsuuteni Etelä-Vantaalla se suuri paikallinen kitarasankari, ihailtu hieman vanhempi kundi. Loistavana musiikkikirjoittajanakin ansioitunut Esa on yksi parhaita haastateltavia suomalaismuusikoita. Hän puhuu rikasta slangia, on puheissaan suora ja kykenee vastauksissaan keskittymään olennaiseen."

Kirjailija Kari Hotakainen kirjoitti oheisen haastattelun myötä kolumnin, jossa hän erikseen kehui kitaristin mainiota puhetapaa.

Elävän arkiston kokoelmista löytyy myös Agentsin tähdittämässä Laulava sydän -ohjelmassa tallennettuja variaatioita klassisista rock- ja iskelmäkappaleista.

Ohessa nähdään ohjelmassa vierailleen Ville Valon tulkinta nuoruutensa idolin Baddingin ikivihreästä Paratiisista, sekä Otto Grundströmin coveri The Rolling Stonesin The Last Timesta; suomalaisittain nimellä Jo riittää.

Lisäksi kuullaan musiikkineuvos Dannyn versio Salatusta surusta. The Renegades -yhtyeen beatballadista oli tullut jo 1980-luvulla keskeinen osa Agentsin ohjelmistoa.

Koosteen päätteeksi kuullaan Esa Pulliaisen haastattelu vuodelta 2009. Agents oli tuolloin toiminut 30 vuotta ja vietti juhlakiertuettaan saman vuoden elokuussa. Haastattelussa Pulliainen käy Telle Virtasen kanssa läpi paitsi Agents-yhteen historiaa ja nykypäivää myös omia musiikillisia juuriaan.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.