Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Google uskoo homeopatiaan ja se on vaarallista!

homeopaattisia lääkepurkkeja
homeopaattisia lääkepurkkeja Kuva: Shutterstock prisma studio blogit

Homeopatialla on Euroopassa yli miljardin euron markkinat. Totuus homeopatiasta jää harhaanjohtavan markkinoinnin jalkoihin ja hyväuskoisille ihmisille myydään jopa veteen laimennettua Berliinin muuria hoitamaan masennusta ja pelkoa. Homeopaattisiin valmisteisiin pitäisi vähintään merkitä, ettei niiden teholle ole tieteellistä perustaa, kirjoittaa Lauri Reuter blogissaan.

Teen hyytävän kokeen. Tyhjennän selaushistorian, hengitän syvään ja kirjoitan hakukenttään ”homeopatia”. Yli kuusi miljoonaa hakutulosta. Ensimmäisellä sivulla on Wikipedian lisäksi 13 linkkiä sivustoille, joilla mainostetaan homeopaattisia tuotteita tai palveluita. Vasta neljännellä sivulla on Ylen juttu homeopatian tehottomuudesta ja Duodecimin kolumni siitä, miksi sitä ei käytetä terveydenhuollossa. Käsi sydämelle – milloin viimeksi selasit niin pitkälle?

ruutukaappaus Wikipedian homeopatia-artikkelista
Wikipedian homeopatiasta kertova artikkeli ei täytä edes sivuston omia laatuvaatimuksia. ruutukaappaus Wikipedian homeopatia-artikkelista Kuva: Yle/Tiede prisma studio blogit

Wikipedian homeopatiasta kertova ei täytä edes sivuston omia laatuvaatimuksia: ”Artikkelissa ja etenkin sen johdannossa tulisi tuoda esille, että tiedeyhteisön yleinen kanta pitää homeopatiaa pseudotieteenä.” Valtaosalla suomalaisista ei siis ole reilua mahdollisuutta selvittää luotettavista lähteistä, mistä homeopatiassa todella on kyse. Siksi on aloitettava alusta.

Homeopatiassa ei ole kyse kasvirohdoista tai luonnonlääkinnästä, vaan veden ravistelemisesta.

Samuel Hahneman julkaisi homeopatian perusteet 1800-luvun alussa vaihtoehdoksi aikansa alkeelliselle lääkehoidolle. Kahdessa vuosisadassa lääketiede on kehittynyt paljon, homeopatia ei.

Homeopatia nojaa kahteen pääperiaatteeseen: samankaltaisella hoitamiseen ja potensoimiseen. Hahneman ajatteli, että vaivaa voi hoitaa jollain, joka itse aiheuttaa samankaltaisia oireita. Vaikuttaakseen aine on ensin kuitenkin potensoitava laimentamalla sitä niin paljon, ettei sitä lopulta ole jäljellä ollenkaan.

Lopullinen laimennos käytetään joko sellaisenaan tai imeytetään sokeripilleriin. Siis - jotakuinkin näin: koska kahvi piristää, sillä voi myös hoitaa unettomuutta kunhan sitä ensin laimentaa niin paljon, että jäljellä on vain vettä. Tärkeää on ravistella jokaisen laimennoksen välissä, jotta vesi muistaa vaikuttavan aineen. Hyväuskoisille ihmisille myydään jopa veteen laimennettua Berliinin muuria hoitamaan masennusta ja pelkoa.

kuvakaappaus homeopaattisesta lääkkeestä joka on tehty Berliinin muurista
Brittiläisellä homeopatiasivustolla myydään Berliinin muuria lääkkeeksi. kuvakaappaus homeopaattisesta lääkkeestä joka on tehty Berliinin muurista Kuva: Yle/Tiede prisma studio blogit

Homeopatiassa ei ole kyse kasvirohdoista tai luonnonlääkinnästä, vaan veden ravistelemisesta. Sen perusteet näyttävät luonnonlakien vastaisilta jokaiselle yläasteen kemian, fysiikan tai biologian tunnilla hereillä olleelle. Ja sitä ne ovat. Homeopatiaa myyvät kutsuvat sitä vaihtoehtoiseksi lääketieteeksi. Se ei kuitenkaan perustu miltään osin tieteellisesti osoitettuun vaikutukseen, vaan ainoastaan uskomuksiin ja yksittäisiin tarinoihin toipumisen kokemuksista. Tiedeyhteisö pitää homeopatiaa pseudotieteenä (näennäistieteenä) tai uskomuslääkintänä.

Tarinat muiden kokemuksista luovat toivoa.

Uskomusta ei pidä kuitenkaan aliarvioida. Sillä, että ihminen kokee tulleensa kuulluksi ja hoidetuksi on valtavan suuri merkitys koettuun olotilaan. Lumevaikutus on rakennettu nerokkaasti homeopaattiseen menetelmään. Hoitorituaali on empaattinen ja tarinat muiden kokemuksista luovat toivoa. Toisin kuin kylmässä todellisuudessa, jokaiseen vaivaan löytyy aina juuri sinulle sopiva hoito: pelkästään närästykseen on 274 homeopaattista valmistetta! (Kaikki vettä.)

Homeopatia on laaja ja elegantti huijaus, mutta sillä on hyvin todellinen vaikutus miljoonien ihmisten kokemuksiin.

Jos se on vain vettä, mitä haittaa siitä voi olla?

Miksi tiedeyhteisö sitten suhtautuu homeopatiaan vaivaantuneen vihamielisesti, jos niin monet kokevat saavansa siitä apua? Jos se on vain vettä, mitä haittaa siitä voi olla? Vaaroja on kaksi: valheellisen maailmankuvan muodostuminen ja hoidosta kieltäytyminen.

Homeopatian markkinointi vääristää tarkoituksellisesti kuvaa maailmasta. Todellisuudessa vedellä ei ole muistia, eikä laimentaminen vahvista vaikutusta. Lisäksi korostetaan tarinoiden todistusarvoa ja ohitetaan järjestelmällisen tutkimuksen tulokset täysin. Tähän ei totuuden jälkeiseen aikaan luisuvassa maailmassa ole varaa!

homeopaattisia pillereitä
Homeopaattisia pillereitä homeopaattisia pillereitä Kuva: Shutterstock prisma studio blogit

Harhaanjohtava markkinointi luo vastakkainasettelua lääketieteen ja uskomushoitojen välille. Pahimmassa tapauksessa vakavasti sairastunut ei hakeudu hoitoon, vaan turvautuu homeopatiaan. Pauli Ohukainen on koonnut blogiinsa kymmeniä surullisia esimerkkejä. Erityisen vastuutonta on homeopatian käyttö pienille lapsille ja eläimille. Koska lapsi tai lemmikki ei voi ymmärtää saavansa hoitoa, ne eivät voi hyötyä edes lumevaikutuksesta.

Jokaisella tulisi olla mahdollisuus tehdä tietoinen valinta.

Ehkä homeopatian tuoma toivo painaa lopulta enemmän kuin vaarat. Väitän kuitenkin, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus tehdä tietoinen valinta uskomushoitojen käyttämisestä. Tupakoijakaan ei ole enää teollisuuden propagandan armoilla, vaan tekee tietoisen valinnan. Tietoa tupakan vaaroista on tarjolla, homeopatiasta ei.

Tiedemaailman silmissä homeopatia kuuluu samaan laatikkoon enkelihoitojen, yksisarvisten ja horoskooppien kanssa. Ne eivät ole osa tätä todellisuutta. Mutta se ei tarkoita, etteikö niistä pitäisi kirjoittaa!

Onko asiantuntijoilla ja viranomaisilla vastuu kirjoittaa näkyvästi myös siitä, mikä ei ole totta?

Apteekkariliiton viestintäjohtaja mainitsee kuin ohimennen, ettei apteekki suosittele homeopatiaa ja Fimean julkaisema kirjoitus homeopatian taustoista ilmestyi vain terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetussa lehdessä. Näitä ei googlaaja löydä.

Skip Twitter post

Brandolinin lain (The bullshit asymmetry) mukaan huuhaan kumoamiseen tarvitaan kertaluokkaa suurempi määrä energiaa, kuin sen tuottamiseen. Tämä on linjassa Googlen algoritmien kanssa. Tieto löytyy vain, jos se on kirjoitettu ja vain jos linkkiä käytetään. Muutama blogi ei muuta tilannetta. Onko asiantuntijoilla ja viranomaisilla vastuu kirjoittaa näkyvästi myös siitä, mikä ei ole totta? Valistamisen vastuu on lopulta jokaisella, jolla on keinot viestiä: tutkijoilla, toimittajilla, naapureilla ja ystävillä. Wikipedia on loistava tietolähde, mutta sitäkin täytyy päivittää.

Yhdysvalloissa viranomaiset ovat vuonna 2016 vaatineet homeopaattisiin tuotteisiin merkinnän, joka kertoo, että tuotteen toimivuudelle ei ole tieteellisiä perusteita. Miten olisi, Fimea?

biotekniikan tutkija Lauri Reuter
Biotekniikan tutkija Lauri Reuter biotekniikan tutkija Lauri Reuter Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio blogit

Kirjoittaja: Lauri Reuter

Prisma Studion oma biotekniikan tutkija Lauri Reuter viettää arkipäivänsä solutehtaalla. Reuter visioi, että rokotteet ja lääkkeet kasvatetaan tulevaisuudessa pelloilla ja kasvihuoneissa. Laurin intohimoina ovat geenien ja kasvisolujen lisäksi ruoka, kiipeily sekä Oopperan mehiläiset.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

    Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

    Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?