Hyppää pääsisältöön

Uudenvuoden vanhat perinteet

Vuodenvaihde on taianomainen hetki, jossa hyvästellään vanha ja yritetään vaikuttaa suotuisasti tulevaan. Vieläkin on tapana ampua raketteja ja valaa tinaa, mutta harvempi avaa ikkunaa päästääkseen vanhan vuoden pois, taikka tulkitsee tulevaa kahvikuppeihin kätketyistä esineistä. Roskiakaan ei enää kuljetella kolmen tien risteykseen, josta ruumisvaunut ovat kulkeneet.

Radiohaastattelussa vuodelta 1997 toimittaja Ursula Uotinen haastattelee kansanrunousarkiston tutkijaa Juha Nirkkoa uuteenvuoteen liittyvistä tavoista ja uskomuksista. Miksi juuri vuodenvaihde on otollista aikaa onnen tavoitteluun ja millaisin konstein tulevaa ennustettiin?

Vuodenvaihteen hetkellä kaikki on muutoksen tilassa, muovailtavissa kuvailee Nirkko. Silloin ennustetaan tulevaa vuotta ja yritetään vaikuttaa siihen. Kuvaavaa on, että juhlan nimi on uusi vuosi, eli vuodenvaihteen hetki merkitsee koko seuraavaa vuotta. Puolenyön aikana on ollut tapana avata ikkuna, jotta vanha vuosi pääsee pois ja uusi vuosi sisään. Keskiyöllä kannattaa myös ajatella hyviä ajatuksia ja tehdä lupauksia.

On myös uskottu, että uuden vuoden ensimmäiset teot ovat ratkaisevia. Nirkko kertoo uskomuksesta, jonka mukaan vuoden ensimmäinen kontakti toiseen elävään olentoon on tärkeä. Ensimmäinen kohdattu eläin määritteli sen, millaista muistutti olemukseltaan koko vuoden. Ja ensimmäisenä kohdatun vastakkaisen sukupuolen edustajan nimi kertoi naimattomalle sen, minkä nimisen sulhasen tai vaimon tulevaisuudessa saa.

Uudenvuodenyönä uskottiin olevan liikkeellä pahoja henkiä. Niitä ajettiin pois meluamalla kovasti. Nykyinenkin ilotulitusperinne liittyy siihen. Nirkko kertoo esimerkin 1800-luvulta udmurttien perinteestä sytyttää tulet ja pitää mekkalaa pahojen henkien karkottamiseksi.

Uuteenvuoteen kuuluu myös ennustaminen ja tunnetuin tapa on valaa tinaa ja tulkita sen muotoja. Onnen turvaamiseksi ensimmäinen tina oli aikoinaan tapana valaa haltijalle tai tontulle, kertoo Nirkko.

Onnea on uskottu olevan tietty määrä ja sitä riittää vain tietyille. Nirkko kuvailee, kuinka seuraavan vuoden onni "lohkaistaan" uuden vuoden hetkellä. Omaa osuutta onnesta on koetettu varmistaa muun muassa kyläilemällä uudenvuodenaamuna mahdollisimman monessa paikkaa ja pysyttelemällä koko päivä virkeänä.

Märät sukat jalkaan ja tulevaisuuden kuuntelua kolmen tien risteyksessä

Radio-ohjelmassa vuodelta 1967 toimittaja Arja Vuotilan haastateltavina ovat kajaanilainen Niilo Tolppanen sekä Kuivajärven kylässä Suomussalmella asuvat emäntä Olga Huovinen ja maanviljelijät Aleksanteri Saavinen ja Nikolai Huovinen. Miehet kertovat, kuinka tinan valamisen lisäksi on ennustettu muun muassa esineiden avulla. Erilaisia enteellisiä esineitä, kuten sormus kätkettiin 12 kahvikupin alle. Se mitä kupin alta paljastui, kertoi mitä tulevana vuonna on luvassa. Esimerkiksi sormus merkitsi kihloja, rikkinäinen paperin pala köyhyyttä, havu hautajaisia, raha rikkautta, musta kangaspala surua ja punainen iloa.

Vielä vanhemmista tavoista Tolppanen on kuullut isältään. Yksi niistä liittyi vainajien tavoittamiseen, uskottiin, että tietyllä tapaa suoritettu kirkon kiertäminen ja hautuumaalla kiertäminen sai aikaan sen, että vainaja ilmoitti jollain merkillä läsnäolostaan.

Olga Huovinen kertoo vanhoista karjalaisista taioista, tosin myöntäen ettei oikein itsekään usko niihin. Naurean hän kuvailee, kuinka oli tapana laittaa leipäpala hihaan, jotta unessa sitten näkisi kenen kanssa sitä syö eli tulevan puolisonsa. Toinen tapa oli kastella sukka avannossa, jotta unessa tuleva puoliso ilmaantuisi sitä kuivaamaan.

Risteyksillä on uskottu olevan taianomaista merkitystä ja uuden vuoden tavoistakin osa liittyy kolmen tien risteykseen. Alensanteri Saavinen kertoo, kuinka tulevan vuoden ennusääniä mentiin kuuntelemaan kolmen tien risteykseen. Samoin myös tutkija Nirkko kertoo artikkelin ensimmäisessä radiojutussa, kuinka erään uskomuksen mukaan piti lakaista lattia ja viedä roskat kolmen tien risteykseen, josta ovat ruumisvaunut kulkeneet, sillä silloin näkisi tulevan puolisonsa.

Uudenvuodenaattona oli myös tapana saunoa ja "pestä vanhan vuoden lika pois", kertoo suolahtelainen 92-vuotias Mimmi Vilkkilä toimittaja Veikko Riihiselle. Juhlaruokana oli riisipuuroa marjakeiton kera ja joululta jäänyttä sikaa.

Muinoin vuosi vaihtui satokauden rytmissä

Suomessa on juhlittu uutta vuotta keskitalven aikaan vasta noin 1300-luvun tietämissä ja virallisesti vasta 1500-luvulla. Sitä ennen vuodenvaihde on sijoittunut maanviljelyskulttuurin mukaan syksyyn satovuoden päättymiseen ja kekri-juhlaan. Kekri-perinne eli vahvana vielä 1700-luvullakin, mutta kirkko ei katsonut pakanallista juhlaa hyvällä. Teollistuminen ja kaupungistuminen vaikutti perinteen hälvenemiseen myös. Monet kekriin liittyvät tavat ja perinteet siirtyivät jouluun ja uuteenvuoteen.

Kuvat Museoviraston kuvakokoelmasta.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.