Panamasta tullut asiakirjavuoto paljasti keväällä 2016 yksityiskohtaisesti kuinka veroparatiisit toimivat. Vuoto sai aikaan suuria otsikoita ja voimakkaita reaktioita eri puolilla maailmaa. Poliitikkoja joutui eromaan ja pankkien oli pakko tunnustaa laiminlyöntinsä. Vaikutukset eivät kuitenkaan loppuneet siihen.
Ylen MOT ja Spotlight
kertoivatkin historian suurimmasta tietovuodosta samaa tahtia kansainvälisen laatumedian kanssa. Yleisradiossa vuodosta tuotettiin viisi televisio-dokumenttia ja suuri määrä verkkoartikkeleita.
Panama-papereihin käsiksi päässyt henkilö tai henkilöt toimittivat massiivisen määrän asiakirjoja saksalaiselle Süddeutsche Zeitungille, joka puolestaan levitti tietokannat kansainväliselle tutkivien toimittajien verkostolle (ICIJ, International Consortium of Investigative Journalists). ICIJ:n jäsen Suomessa on MOT:n toimittaja Minna Knus-Galán.
Paljastukset putosivat kuin pommi ympäri maailmaa. Esimerkiksi Islannissa maan pääministeri Sigmundur David Gunnlaugsson joutui eromaan vain 48 tuntia sen jälkeen kun asiakirjat olivat kertoneet hänen omistaneen osittain veroparatiisiyhtiön Brittiläisillä Neitsytsaarilla.
Viranomaiset aktivoituvat
Islanti on hyvä esimerkki siitä miten Panama-papereiden vaikutukset ovat vain jatkuneet. Maan viranomaiset tarttuivat paljastuksiin. Maassa on aloitettu yli sata verotutkimusta asiakirojen julkistamisen jälkeen. Lähes 50 mahdollista veronkiertotapausta on edennyt syyttäjälle. Lisäksi on tehty tusinan verran veroratsioita.
Viranomaiset ovat toimineet muuallakin. Ainakin 150 selvitystä 79 maassa on pantu alulle tietovuodon perusteella.
Mossack Fonseca kutistuu
Asiakirjat vuotivat panamalaisesta lakitoimistosta Mossack Fonsecasta. Yhtiö on maailman suurimpia veroparatiisiyrityksiä. Yhtiö ja sen 40 tytäryhtiötä ovat usean vuosikymmenen ajan auttaneet veroparatiisiyhtiöiden perustamisessa.
Noin kymmenen kuukautta vuodon jälkeen Mossack Fonsecan tytäryhtiöiden määrä on pudonnut. ICIJ:n kokoamien tietojen mukaan ainakin yhdeksän yhtiötä on suljettu mm. Jerseyllä, Manin saarella, Gibraltarissa ja Nevadan osavaltiossa Yhdysvalloissa.
Yhtiön toinen perustaja Ramon Fonseca on lukuisista vastoinkäymisistä huolimatta suhtautunut erittäin vähättelevästi tilanteeseen: puoli vuotta vuodon jälkeen hän lähetti tviitin: ostin kakun juhliakseni sitä, että kuusi kuukautta tietomurron jälkeen meitä ei ole asetettu syytteeseen missään puolin maailmaa.
Kriittinen presidentti
Ramon Fonsecan riemu saattaa kuitenkin hyytyä tulevaisuudessa. Hän on joutunut eroamaan Panaman presidentin Juan Carlos Varelan neuvonantajan asemasta. Kaiken lisäksi presidentin sanoma viime lokakuussa entiselle neuvonantajalleen oli kaikkea muuta kuin rohkaiseva. Varela sanoi Süddetsche Zeitungin haastattelussa, että ”tämän on kannettava vastuunsa siitä mitä hän on tehnyt – ja viime kädessä hän on tilivelvollinen tuomarin edessä”.
Panaman oikeusministeri on jo antanut luvan useisiin Mossack Fonsecan toimistoon kohdistuneisiin ratsioihin. Tuloksena on ollut muun muassa useita säkillisiä tuhottuja asiakirjoja. Ministeriö on sitä paitsi tehnyt 16 etsintää muihin finanssilaitoksiin ja lakitoimistoihin Panamassa, ja lähettänyt yli 500 kyselyä.
Yhtiö on tuomittu maksamaan sakkoja useissa maissa. Brittiläisillä Neitsytsaarilla yhtiö joutui pulittamaan 440 000 dollaria marraskuussa, koska se ei ollut säännöllisesti noudattanut rahanpesua ja terroritoimen rahoitusta koskevia säädöksiä. Summa on kaikkien aikojen suurin sakkotuomio vastaavankaltaiselle yhtiölle.
Tiukempi asenne
Eri puolilla maailmaa on merkkejä siitä, että asenteet aggressiivista verosuunnittelua ja suoranaista veronkiertoa kohtaan tiukkenevat.
Kuukausi vuodon jälkeen Yhdysvaltain talousministeri Jacob Lew kirjoitti kongressille, että ”meidän on pidettävä huolta siitä, että Yhdysvallat hoitaa omalta osaltaan asioiden selvittelyn”. Yhtenä toimenpiteenä ministeriö on vienyt eteenpäin esityksen, että pankkien ja muiden finanssilaitosten pitäisi aiempaa paremmin voida todentaa ketkä ovat arvopapereiden ja pankkitilien todelliset omistajat.
Panaman parlamentti hyväksyi lokakuussa offshore -yhtiöitä koskevan tiukemman kirjanpitolain. Lisäksi parlamentti siunasi lainsäädännön, jonka perusteella muiden maiden veroviranomaisten on mahdollista saada tietoja omien maidensa kansalaisten Panamassa olevien yhtiöiden tileihin.
Panama-papereita on myös käytetty perusteena avoimuuslakien laadinnassa niinkin erilaisissa maissa kuin Taiwan, Irlanti, Mongolia tai vaikkapa Saksa.
Yhteistyö yli rajojen
ICIJ:n mukaan eri maissa yli 6500 veronmaksajaa ja yhtiötä ovat joutuneet syyniin kun vuoto paljasti, että heillä on yhtiö jossakin veroparatiisissa. Tähän mennessä viranomaiset ovat keränneet maksamattomina veroina yli 100 miljoonaa dollaria muun muassa Kolumbiassa ja Sloveniassa.
Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on koordinoida veroviranomaisten yhteistyötä laajalla rintamalla, jotta päästään veronkiertoon käsiksi globaalilla tasolla.
Teollisuusmaiden järjestö OECD reagoi välittömästi. Vain pari päivää vuodon jälkeen järjestö kutsui koolle kriisikokouksen Pariisiin. Kokouksessa 35 maan viranomaiset keskustelivat siitä mitä he tiesivät tai eivät tienneet Panama-papereista.
Euroopan parlamentti muodosti kesäkuussa komitean, jonka tehtävänä on tutkia rahanpesua ja verojen välttelyä. Niin kutsuttu PANA -komitea sai syyskuussa apua journalisteilta, jotka tutkivat suurta asiakirjavuotoa. Parlamentti kuuli Brysselissä suurta joukkoa ICIJ:n verkostoon kuuluvia toimittajia, heidän joukossaan MOT:n Minna Knus-Galán.
Muutama viikko sitten Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin, joka velvoittaa jäsenmaiden veroviranomaisia automaattisesti vaihtamaan tietoja pankkitileistä, korkotuloista ja osingoista. Panama-vuodolla oli siten oma vaikutuksensa siihen kuinka tiukka lainsäädännöstä kehkeytyi.
Uusia paljastuksia
Syksyn 2016 aikana ICIJ on paljastanut tietovuodon perusteella uusia uutisia. Syyskuussa kävi muun muassa ilmi, että entinen kilpailusta vastaava hollantilaiskomissaari Neelie Kroe oli Bahamasaarilla sijaitsevan yhtiön johtaja.
Joulukuussa paljastui, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon tulevalla ulkoministerillä ExxonMobilin johtajalla Rex Tillersonilla on yhteyksiä veroparatiisiin. Hänet nimettiin vuonna 1998 bahamalaisen yhtiön johtajaksi.
Nordea ja Metso
Suomessa Panama-paperien vaikutuksesta myrskyn silmään joutui suurpankki Nordea, joka oli auttanut asiakkaitaan perustamaan satoja yhtiöitä veroparatiiseissa. Paljastusten seurauksena useat poliittiset puolueet ja ammattiliitot lopettivat asiakkuutensa pankissa. Nordea myönsi sisäisen tarkastuksensa jälkeen, että se ei ollut riittävässä määrin selvittänyt asiakkaittensa taustoja. Nordea jäädytti lähes 70 tiliä tutkimusten jälkeen.Sen sijaan pankki kielsi, että se olisi aktiivisesti auttanut verojen kierrossa.
Työkonekonserni Metso oli pakotettu irtisanomaan venäläisen myyntipäällikkönsä kun kävi ilmi, että tämä oli saattanut harjoittaa rahanpesua Panamassa sijaitsevan yhtiönsä kautta.
Ylen Panama-jutuissa ilmeni myös, että liikemies Hannes Kulvik ja hänen perheensä olivat pitkään olleet Mossack Fonsecan uskollisia asiakkaita. Tällä hetkellä ei ole tiedossa ovatko Suomen veroviranomaiset ryhtyneet selvittämään asiaa.
Tanskassa kerrottiin syksyllä, että maan hallitus maksaa miljoonia Tanskan kruunuja tuntemattomalle taholle saadakseen tietoja niistä tanskalaisista, joiden nimet löytyvät Panama-papereista. Myös Suomen veroviranomaiset ovat myöntäneet, että vastaava mahdollisuus on ollut esillä myös Suomessa.
Suomen veroviranomaiset vaikenevat siitä mihin toimiin he ovat ryhtyneet Panama-vuodon johdosta. Viranomaisten vastaus suoraan kysymykseen siitä onko jonkinlainen tutkinta käynnissä on, että he eivät voi salassapitosäännösten mukaan sanoa asiasta mitään.
Lähdesuoja
Tietovuodon jälkeen Suomen veroviranomaiset vaativat Yleisradion tutkivia toimittajia MOT:n Minna Knus-Galánia ja Spotlightin Kjell Lindroosia luovuttamaan heille sekä asiakirjat että juttujen yhteydessä syntyneet toimitukselliset aineistot. Yle valitti vaatimuksesta Helsingin hallinto-oikeuteen vedoten lähdesuojan koskemattomuuteen. Suomalaisessa tuomioistuimessa ei ole milloinkaan murrettu lähdesuojaa.
Vastaavanlaisia vaatimuksia ei ole tehty muualla maailmassa, ja eri maiden journalistit ovat ilmaisseet hämmästyksensä, että tällaista on tehty Suomessa.
KJELL LINDROOS
Minna Knus-Galán on toimittanut tietoja tähän juttuun.
