Hyppää pääsisältöön

Avara luonto keväällä 2017

Näätä
Kuva Avaran luonnon ohjelmasarjasta Saalistajat. Näätä Kuva: Yle Kuvapalvelu avara luonto: saalistajat

7.1.2017 Avara luonto: Luonnon kummajaiset
(Nature's Misfits, 2014)

Nämä normaalisti vähällä huomiolle jäävät otukset ovat upean omituisia ja epätavallisia. Ne ovat kehittäneet omat harvinaiset tapansa sopeutua evoluutionsa aikana erilaisiin vaikeisiin haasteisiin.Tuotanto: BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 7 päivää.

14.1.2017 Avara luonto: Järvihylkeiden jäljillä
(2016)

Maapallolla on vain viidessä järvessä pysyvä hyljekanta. Norppakuvaaja Juha Taskinen ja hyljetutkija Mervi Kunnasranta matkasivat ensimmäisinä maan sulkemien hylkeiden luo selvittääkseen kuinka hylkeet olivat järviin joutuneet ja mitä niille kuuluu. Tuotanto: Norppa Taskinen. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi.

21.1.2017 Avara luonto: Saalistajat
(The hardest challenge, 2015)

1/7 Menestyksen avain. Useimmiten saalistaja epäonnistuu. Menestymiseen tarvitaan tärkeä taito, kuten nopeus tai vaivihkaisuus, kestävyys tai voima, ryhmätyö tai äly. Tuotanto: BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

28.1.2017 Avara luonto: Saalistajat
(The hardest challenge, 2015)

2/7 Vuodenaikojen otteessa. Vuodenajat aiheuttavat monissa ympäristöissä täydellisen muodonmuutoksen, johon saalistajan ja saaliin on sopeuduttava. Tuotanto: BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

Tiikeri
Tiikeri Kuva: Jonnie Hughes avara luonto: saalistajat

4.2.2017 Avara luonto: Saalistajat
(The hardest challenge, 2015)

3/7 Piiloleikki. Saalistajaa ja saalista odottavat täysin erilaiset haasteet metsien ja viidakkojen tiheäkasvuisissa ja monimutkaisissa maailmoissa. Tuotanto: BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

11.2.2017 Avara luonto: Saalistajat
(The hardest challenge, 2015)

4/7 Nälkä merellä. Mitä selviytyminen vaatii maailman suurimmassa elinympäristössä, jossa ruokaa on niukasti ja se on levinneenä laajalle alueelle? Tuotanto: BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

18.2.2017 Avara luonto: Saalistajat
(The hardest challenge, 2015)

5/7 Ei piilopaikkaa. Tasangoilla, savanneilla ja aavikoilla suurin haaste on paljastuminen - miten saalistaja voi päästä huomaamatta lähelle saalista? Tuotanto: BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

25.2.2017 Avara luonto: Saalistajat
(The hardest challenge, 2015)

6/7 Kilpa aikaa vastaan. Rannikoilla elävillä eläimillä seuraava ateria riippuu huolellisesta ajoituksesta. Se on ainoa ympäristö, jossa ilman, meren ja maan saalistajat esiintyvät yhdessä. Tuotanto: BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

Kotka
Kotka Kuva: Javier Mesa, Yleisradio avara luonto: saalistajat

4.3.2017 Avara luonto: Saalistajat
(The hardest challenge, 2015)

7/7 Jatkuuko jahti? Millainen on planeettamme tunnusomaisimpien petoeläinten tulevaisuus? Voivatko luonnon vaativinta työtä tekevät saalistajat selvitä hengissä tällä vuosituhannella? Tuotanto: BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

11.3.2017 Avara luonto: Namibian aavikolla
(Namibia's Desert Kingdom, 2013)

Pohjois-Namibian aavikkojen satoja metrejä korkeita hiekkadyynejä halkovat kuivat jokiuomat ylläpitävät hämmästyttävän monimuotoista elämää. Miten eläimet selviävät näissä karuissa oloissa?Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivää.

18.3.2017 Avara luonto: Haiden saalistusvyöhyke
(Shark Kill Zone, 2014)

Hait ovat valtamerien huippusaalistajia mutta niiden ravinnonsaanti on haastavaa. Kullakin lajilla on metsästykseen omat suosikkialueensa, jotka ovat muokanneet haiden kehoja ja käyttäytymistä. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivää.

Jääkarhu
Jääkarhu Kuva: Matthias Breiter avara luonto: jääkarhun kesä

25.3.2017 Avara luonto: Jääkarhun kesä
(Polar Bear Summer, 2015)

Hudson Bayn arktisen alueen kesä on yltäkylläisyyden aikaa muille eläimille, mutta kova koettelemus jääkarhuille ja niiden pennuille. Jäiden sulaessa ravinnonsaanti vaikeutuu oudossa ympäristössä. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivää.

1.4.2017 Avara luonto: Planeettamme Maa II
(Planet Earth II, 2016)

1/6. Saarien maailma. Saariympäristössä on vähän kilpailua, mutta isolaatiolla on hintansa. Muutoksiin sopeutuminen on vaikeaa. Uuden teknologian avulla sarja vie katsojan lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan ennen. Tuotanto BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

8.4.2017 Avara luonto: Planeettamme Maa II
(Planet Earth II, 2016)

2/6. Korkeuksien maailma. Vain parhaiten sopeutuneet voivat pärjätä vuoristojen karuissa olosuhteissa puolimatkassa avaruuteen. Uuden teknologian avulla sarja vie katsojan lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan ennen. Tuotanto BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

Rannikko
Rannikko Kuva: BBC/YLE Kuvapalvelu avara luonto: planeettamme maa ii

15.4.2017 Avara luonto: Planeettamme Maa II
(Planet Earth II, 2016)

3/6. Vihreä maailma. Lajirikkaat viidakot ovat elämälle ideaali ympäristö ja kilpailu siellä on kovempaa kuin missään muualla. Uuden teknologian avulla sarja vie katsojan lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan ennen. Tuotanto BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

22.4.2017 Avara luonto: Planeettamme Maa II
(Planet Earth II, 2016)

4/6. Kuiva maailma. Veden hankkiminen näyttelee suurta roolia aavikon eläinten ja kasvien elämässä, eikä konflikteilta vältytä. Uuden teknologian avulla sarja vie katsojan lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan ennen. Tuotanto BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

29.4.2017 Avara luonto: Planeettamme Maa II
(Planet Earth II, 2016)

5/6. Lakeuksien maailma. Avoimien ruohomaiden kovassa kilpailussa eläinten tärkein tehtävä on syödä ja olla tulematta syödyksi. Uuden teknologian avulla sarja vie katsojan lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan ennen. Tuotanto BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

6.5.2017 Avara luonto: Planeettamme Maa II
(Planet Earth II, 2016)

6/6. Urbaani maailma. Kaupungit ovat nopeasti kasvavia elinympäristöjä, jotka tarjoavat elämälle uudenlaisia mahdollisuuksia. Uuden teknologian avulla sarja vie katsojan lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan ennen. Tuotanto BBC. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää.

13.5.2017 Avara luonto: Villi Lähi-itä
(Wildest Middle East, 2014)

1/5 Turkki. Lähi-idän upea luonto esittäytyy kaikessa monipuolisuudessaan, sankoista metsistä kaukaisiin aavikoihin ja vuoristoista kimmeltäviin vesiin. Säilyykö tämä aarre muuttuvassa maailmassa? Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivää.

20.5.2017 Avara luonto: Villi Lähi-itä
(Wildest Middle East, 2014)

2/5 Egypti. Lähi-idän upea luonto esittäytyy kaikessa monipuolisuudessaan, sankoista metsistä kaukaisiin aavikoihin ja vuoristoista kimmeltäviin vesiin. Säilyykö tämä aarre muuttuvassa maailmassa? Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivää.

27.5.2017 Avara luonto: Villi Lähi-itä
(Wildest Middle East, 2014)

3/5 Jordania. Lähi-idän upea luonto esittäytyy kaikessa monipuolisuudessaan, sankoista metsistä kaukaisiin aavikoihin ja vuoristoista kimmeltäviin vesiin. Säilyykö tämä aarre muuttuvassa maailmassa? Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivää.

3.6.2017 Avara luonto: Villi Lähi-itä
(Wildest Middle East, 2014)

4/5 Kaspia. Lähi-idän upea luonto esittäytyy kaikessa monipuolisuudessaan, sankoista metsistä kaukaisiin aavikoihin ja vuoristoista kimmeltäviin vesiin. Säilyykö tämä aarre muuttuvassa maailmassa? Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivää.

10.6.2017 Avara luonto: Villi Lähi-itä
(Wildest Middle East, 2014)

5/5 Arabia. Lähi-idän upea luonto esittäytyy kaikessa monipuolisuudessaan, sankoista metsistä kaukaisiin aavikoihin ja vuoristoista kimmeltäviin vesiin. Säilyykö tämä aarre muuttuvassa maailmassa? Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivää.

Lisää ohjelmasta

Luontodokumentti sukeltaa virtahepojen maailmaan ja seuraa otuksia eri vuorokauden aikoina.
Luontodokumentti sukeltaa virtahepojen maailmaan ja seuraa otuksia eri vuorokauden aikoina. yle tv1
Avara luonto: Kiehtovat sammakot
Avara luonto: Kiehtovat sammakot Kuva: � Adam Bland Avara luonto,Yle TV1
Kolmiosainen dokumenttisarja tutustuttaa tarunhohtoiseen Niiliin ja sen luontoon.
Kolmiosainen dokumenttisarja tutustuttaa tarunhohtoiseen Niiliin ja sen luontoon. yle tv1

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Pirkka-Pekka Peteliuksen mökkipihassa soivat saderummut

    Vesipisarat soittavat hypnoottista sävelmää.

    Helinät, kilinät ja tömpsötykset – uusi ääniharrastus saa Peteliuksen hykertelemään innosta. Tänä syksynä mökin pihaan rakentuivat saderummut. Saavi, ämpärit ja soihtujen pohjat soittavat hypnoottista sävelmää.

  • Avara luonto syksyllä 2017

    Avara luonto syksyllä 2017

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2017. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille extreme-lajeissa

    Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja euforisia hetkiä.

    Uudessa sarjassa Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja – toivottavasti – itsensä ylittämisen euforisia hetkiä.

  • Cityluonto: Kesäyö Korkeasaaressa

    Korkeasaari ei hiljene öisin.

    Sulkemisajan jälkeen Korkeasaareen laskeutuu raukea mekkala, kun eläimet innostuvat huutelemaan viereisiin aitauksiin. Pääsin heinäkuisena kesäyönä mukaan iltakierrokselle.

  • Cityluonto: Stadin rakkaimmat puut

    Helsinkiläiset rakastavat puita ja erityisesti puuvanhuksia.

    Helsinkiläiset rakastavat vanhoja puita. Niitä hoidetaan ja suojellaan vaikka ne sattuisivat kasvamaan ajokaistalla. Arboristin eli puunhoitajan tehtävänä on pitää puuvanhukset ja vetreät taimet hyvässä kunnossa. Merikadun ja Ehrensvärdinkadun kulmassa eteläisessä Helsingissä on lippusiimalla rajattu alue.

  • Cityluonto: Ovela kuin citykettu

    Kaupunkilaisketut asuvat jopa keskellä kaupunkia

    Joko bongasit cityketun? Repolaisen voi nähdä kesällä hämärän tullen jopa keskellä kaupunkia. Pesäkolonsa se pyrkii piilottamaan uteliailta, mutta joskus haju kavaltaa asuinpaikan. Helsingin Olympiastadionin kupeessa on vielä hiljaista kesäaamuna kello kuusi. Liikkeellä on harvakseltaan työmatkakävelijöitä ja pyöräilijöitä.

  • Cityluonto: Roskalintuja – onko niitä?

    Ovatko lokit, varikset ja pulut roskalintuja?

    Lokit, varikset ja pulut eivät ole suosituimpia kaupunkilintuja. Roskalinnuiksi haukuttua kolmikkoa yhdistää se, että ne viihtyvät ihmisen läheisyydessä. Ihmisten mielestä ne penkovat roskiksia, likaavat ympäristöä ulosteillaan ja meluavatkin vielä.

  • Cityluonto: Linnanmäen vesitornin villi metsä

    Linnanmäen vesitornissa kasvaa tiheä metsä.

    Tiesitkö, että Linnanmäen huvipuistossa on metsä, jossa kasvaa muun muassa mansikkaa? Pyöreä punatiilinen vesitorni on yksi Linnanmäen maamerkeistä. Sen huipulla on tiheä metsikkö, jossa linnut pesivät mielellään. Vesitornin vihreä katto hämäsi sota-aikana myös vihollista.

  • Cityluonto: Kaupunkilaisrotta viihtyy viemärissä

    Kaupunkilaisrotalle maistuu viemäreihin heitetty ruoka.

    Kaupunkilaisrotta on selviytyjä. Ravinnon perässä se on valmis kaivamaan, kiipeilemään ja uimaan. Puistojen lisäksi rotilla on maanalainen elämänsä vanhoissa viemäristöissä. Niinpä putkiasentaja voi toisinaan joutua nenäkkäin uteliaan rotan kanssa. Pääkaupunkiseudun rottakanta on suuri. Arviot rottien lukumäärästä vaihtelevat, mutta sadoissa tuhansissa liikutaan.

  • Cityluonto: Kakkaavat valkoposkihanhet

    Valkoposkihanhet ulostavat Helsingin puistot ja rannat.

    Valkoposkihanhi, tuo uljas arktisten alueiden lintu, ulostaa joka toinen minuutti. Lintuparvet käyskentelevät suurilla nurmialueilla ja jättävät ruohikkoon terveisensä. Miten hanhet saataisiin pysymään poissa ihmisten suosimilta virkistysalueilta? Aurinkoisella säällä Helsingin Arabianranta vilisee väkeä.

  • Cityluonto: Pieni ja pelottava punkki

    Punkki eli puutiainen on pieni ja pelottava eläin.

    Puutiainen eli punkki on monen mielestä Suomen pelottavin eläin. Suomessa elää 1 500 punkkilajia, joista kuitenkin vain pieni osa on kiinnostunut ihmisestä. Tutkijat kartoittavat parhaillaan, voiko punkkien esiintymistä ennustaa vuoden tai sääennusteiden mukaan. Vielä joku aika sitten lapsia peloteltiin, että rantalepikossa väijyy punkkeja.

  • Cityluonto: Petikaverina lutikka

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen.

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen. Lutikkalöydöt ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla. Ihmisen verta ravinnokseen käyttävä tuholainen viihtyy erityisesti sängyssä, johon se jättää pieniä pilkkumaisia ulostejälkiä.

  • Cityluonto: Pistikö salakavala viemärihyttynen?

    Luonto tulee joskus liian lähelle kuten viemärihyttyset.

    Luonto tulee joskus liian lähelle eikä hyttysiltä välty pääkaupungin keskustassakaan. Salakavala viemärihyttynen on sitäpaitsi äänetön ja hyvä piiloutumaan.

  • Cityluonto: Kaupunkilainen, varo säätä!

    Kaupungeissa on varauduttava äkillisiin sääilmiöihin.

    Olitko paikalla, kun tulva peitti Kauppatorin? Muistatko ennätysison ketjukolarin Lahdentien lumimyräkässä? Näitkö uutiskuvat tuulen kaatamasta lentokoneesta Malmilla? Pääkaupungin on osattava varautua monenlaisiin äkillisiin sääilmiöihin.

  • Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

    Peltsin Lapin molemmat tuotantokaudet.

    Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.

  • Peltsin Lappi: TOP 3 maisemat

    Lapin maisemat ovat toinen toistaan hienompia

    Upeita maisemia voi ihailla muun muassa Pyhä-Nattasella, Pallasjärvellä ja Pitsusjärvellä.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

  • Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

    Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

  • Tässäkö Suomen paras susiäänite?

    Luontomiehet tallensivat susilauman ulvonnan hyvin läheltä.

    Onni potkaisi Juha Laaksosta ja Riku Lumiaroa eräänä syyskuisena iltayönä Kuhmossa. Luontomiehet olivat äänistyspuuhissa, kun susilauma alkoi yhtäkkiä ulvoa aivan lähietäisyydellä. He saivat äänitettyä ulvonnan.