Sini Sovijärvi
Yle
L'Hermione
L’Hermione oli ranskalainen sota-alus, joka palveli vv. 1770–1793, virallisesti 26-tykkinen, vaikka alun perin tykkejä oli kokonaista 34. Se kuului ns. Concorde-luokan fregatteihin, joita Ranskassa rakennettiin vuodesta 1777 Aurinkokuninkaan aikana perustetussa arsenaalissa Rochefort'issa, nykyisessä Charente-Maritimen departementissa, Länsi-Ranskassa. Miehistöä laivalla oli n. 300. Laivan ensimmäinen kapteeni oli Louis-René-Madeleine de Latouche-Tréville.
L'Hermionen pituus oli 44,20 m, leveys yli 11 m. Rakentamiseen meni 11 työkuukautta, kun lasketaan kaikkien käsityöläisten panos ja materiaalien siirrot: puusepät, sepät, purjeentekijät, naulaajat, tiivistäjät, puutavaraa raahavat vangit – yhteensä 35 000 työpäivää. Ydintyö tehtiin kuitenkin pikavauhtia eli noin kuudessa kuukaudessa.
Ranskalainen markiisi de Lafayette oli käynyt Amerikassa jo vuonna 1779, koska oli mieleltään palavasti vapauden aatteen puolesta. Hän halusi tukea amerikkalaisia ja saikin George Washingtonista paitsi vahvan liittolaisen, myös henkisen isähahmon. Markiisi oli jäänyt orvoksi vain 2-vuotiaana. Taloudellisia vaikeuksia hänellä ei kuitenkaan ollut, sillä hän oli Ranskan rikkaimpia perijöitä.
Kotimaahan paluunsa jälkeen hän teki kaikkensa saadakseen amerikkalaisille kunnollisen sotilaallisen vahvistuksen Ranskasta. Hän sai asiastaan vakuuttuneeksi kuningas Ludvig XVI:n, joka oli valmis lähettämään Washingtonin avuksi sekä aluksia että miehiä, 6 sotalaivaa ja 5000 jalkaväkimiestä. Ranskahan kävi muutoinkin sotaa Englantia vastaan.
Salainen tehtävä
Keväällä, 21. maaliskuuta 1780, nuori markiisi ja myös kenraali de Lafayette lähtee l'Hermione-aluksella kohti Pohjois-Amerikkaa. Tehtävä on ehdottoman salainen. Tarkoituksena on tukea George Washingtonin joukkoja taistelussa brittejä vastaan. Hän saapui Bostoniin 38 päivän merimatkan jälkeen ja riensi heti tapaamaan Washingtonia kertoakseen hyvät uutiset.
Sitten, 18 kuukautta myöhemmin, käytiin historiallinen Chesapeaken meritaistelu, jossa myös de Lafayette oli mukana. Maataistelussa, Yorktownin piirityksessä, ranskalaisjoukot markiisien de Rochambeau ja de Grasse johtamina, antoivat amerikkalaisille merkittävää tukea.
Lokakuun ensimmäisen viikon aikana 1781 ranskalais-amerikkalaiset joukot olivat jo saartaneet brittisotilaat täysin. George Washingtonin tykistö pommitti brittien asemia ankarasti. Lokakuun kolmannella viikolla amerikkalaiset valtasivat suurimman osan vihollisen puolustusasemista ja asettivat tykkinsä niin, että ne pystyivät tulittamaan kenraali Cornwallisin asemia. Britit pyrkivät vastahyökkäykseen, mutta tilanne kehkeytyi mahdottomaksi. Ainoa apu olisi englantilaisille voinut saapua mereltä. Amerikkalaistykistö ja pakomahdollisuuksien puuttuminen vei pattitilanteeseen ja Cornwallis antautui 19. lokakuuta 1781.
L'Hermione saa uuden elämän
Rochefortin arsenaali oli jouduttu sulkemaan 1927, samoin telakat hylättiin ja peitettiin maalla. Se oli merkittävä taloudellinen menetys kaupungille. Niiden myötä hiipui moni muukin toiminta. Rochefort ei tästä iskusta kunnolla toipunut vuosikymmeniin. Vihdoin Jean Morin, Rochefortin kaupunginjohtaja 1971–1976, ymmärsi, että kaupunki tarvitsisi voimallisen vitamiiniruiskeen saadakseen matkailuelinkeinon jälleen elpymään. Morin oli rohkea visionääri ja lanseerasi suurisuuntaisen entisöimisprojektin, jonka aikana esimerkiksi kuninkaallinen köysipunomo, La Corderie royale, palautettiin täyteen loistoonsa. Muut entisöintikohteet seurasivat. Tämä toi heti voimallista matkailua kauniiseen, merihenkiseen kaupunkiin, joka tihkui historiaa.
Morinin perintönä eläteltiin myös ajatusta vanhojen telakoiden elvyttämisestä. Siihen tarvittaisiin sopiva alus rakennettavaksi. Lopulta valittiin markiisi de La Fayetten historiallinen purjelaiva L'Hermione. Se saisi uuden elämän. Näin tapahtui 1997–2014 valtaisan ponnistuksen tuloksena. Hermione-Lafayette -yhdistys keräsi varat replikaan ja etsi siihen myös parhaan ammattitaidon. Laiva oli todellinen käsityöläisten taidonnäyte. Projekti sai taloudellista tukea myös Yhdysvalloista, koska alus ja markiisi de Lafayette olivat olleet keskeisessä roolissa amerikkalaisten taistellessa itsenäisyyden puolesta 1780-luvun taitteessa.
Uusi L'Hermione täytyi rakentaa sellaiseksi, että se vastasi myös nykyaikaisen merenkulun määräyksiä, eli olisi turvallinen ja kaikin puolin merenkulkukelpoinen – myös amerikkalaisten säännnösten mukaan – koska alukselle suunniteltiin näyttävää historiallista matkaa de Lafayetten vanhaa reittiä.
Projekti toteutui ja L'Hermione purjehti 18.4.–10.8.2015 Ranskasta Amerikkaan ja Kanadaan kapteeninaan erittäin kokenut Yann Cariou. Kohteita matkan varrella olivat mm. historiallinen Chesapeaken lahti, Yorktown, Mount Vernon, Annapolis, Baltimore, Philadelphia, New York, Boston, Castine, Kanadan puolella Lunenbourg, sekä Ranskalle kuuluva saariryhmä Saint Pierre et Miquelon Newfoundlandin edustalla, mistä Atlantin paluuylitys aloitettiin.
L'Hermione-replika lukuina:
pituus 65 m
korkeus 47 m
paino 1200 tonnia
400 000 puu- ja metallikappaletta rakentamiseen
tuhansia tammipuita Ranskan metsistä
1000 taljaa
24 km köysistöä takilaan
2200 m2 purjepinta-alaa
3,7 miljoonaa kävijää sitten telakkatyömaan avaamisen v. 1997
Alus vierailee myös ulkomaisissa satamissa. L'Hermione olisi erittäin tervetullut Tall Ships Race -tapahtumaan Suomeen. Satamavierailut on kuitenkin suunniteltava niin, että niitä on useampia yhdellä matkalla. Itämerellä kohteita tulisi olla muitakin Helsingin tai Turun lisäksi.
L'Hermione-purjelaivan vaiheista kävi esitelmöimässä Suomessa syksyllä 2016 L'Hermione-Lafayette -yhdistyksen hallitukseen kuuluva Guy Gautreau yhdessä lääkärivaimonsa Marie Gautreau'n kanssa. Suomi on pariskunnalle tuttu maa, koska Guy Gautreau toimi 1980-luvulla apulaisrehtorina Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa.
