Hyppää pääsisältöön
Aihesivun 101 kirjaa pääkuva

Irja Virtanen: Kenttäharmaita naisia – Millaista oli olla lottana jatkosodassa?

Irja Virtanen
Irja Virtanen Kuva: Tammi Irja Virtanen,Kenttäharmaita naisia,kirjojen suomi

Irja Virtasen Kenttäharmaita naisia sanoitti kymmenien tuhansien lottana toimineiden naisten sotakokemuksia.

Kenttäharmaita naisia -teos toi kaivatun naisnäkökulman jatkosotaan. Kirja sai ilmestyessään ristiriitaisen vastaanoton. Sitä kehuttiin hyvänä kuvauksena lottien tehtävistä, mutta sen realistista lottakuvaa kritisoitiin.

Kuten Virtanen itse, myös hänen romaaninsa päähenkilö Ulla toimii radisti-lottana. Omiin kokemuksiinsa nojaten Virtanen kirjoittaa sodasta lotan silmin. Ylevät aatteet joutuvat koetukselle sodan raadollisuuden edessä.

Toimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen ovat valinneet kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Virtasen Kenttäharmaita naisia on vuoden 1956 teos.

Teos oli luettavissa e-kirjana Kansalliskirjaston verkkokirjastossa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden 2017 ajan.

Katsele ja kuuntele

Sirpa Kähkönen: "Kenttäharmaita naisia -romaanissa näkyvät sodassa järkyttyminen, seksuaalinen ahdistelu ja huumeiden käyttö lääkkeenä"

Katso kirjailija Sirpa Kähkösen haastattelu Virtasen romaanista. Aamu-tv:n 101 kirjaa -sarjassa haastattelijana on Pietari Kylmälä.


Kaikki 101 kirjaa käsiteltiin Aamu-tv:n haastatteluissa ja Sadan vuoden kirjat -sarjassa Yle Radio 1:ssä.

Lue lisää:

Ylen 101 kirjan suosittelukone

Anna Kirjakoneen löytää sinulle lukemista

Kirjakone hakee sinulle sopivinta lukemista 101 e-kirjan joukosta!

Lue lisää:

Paavo Rintala

Paavo Rintala: Sissiluutnantti – Mitä sota todella tekee ihmiselle?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1963 teokseen.

Lue lisää:

Jussi Talvi

Jussi Talvi: Tällaista oli palata – Mitä sota tekee perhesuhteille?

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1946 teokseen.

Toimittajat: Nadja Nowak, Seppo Puttonen, Kasperi Lumijärvi ja Maija Puska.

Artikkelia muokattu 1.1.2018: Linkki e-kirjaan poistettu lukuoikeuden umpeuduttua.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

101 kirjaa

Kirjojen Suomi