Maria Jotuni piirtää näytelmässään Tohvelisankarin rouva kuvaa 1920-luvusta ja avioliiton taloudellisista siteistä.
Tarinassa ahne Juulia on suostunut vanhemman Aadolfin vaimoksi tämän rikkaan veljen perinnön toivossa. Hän unelmoi karkaavansa nuoren rakastettunsa Veijon luokse, joka on kuitenkin enemmän kiinnostunut Juulian tytärpuolesta. Näytelmän kolmannessa näytöksessä vahvojen naisten ja heikkojen miesten asetelma kääntyy farssiksi.
Jotunia pidetään 1900-luvun alun sukupuolikuvauksen taiturina. Näytelmä synnytti kirjasodan, joka ulottui jopa eduskunnan budjettikeskusteluun. Ihmisyyden moraalittomuutta ja ahneutta kuvaava teos on edelleen hyvin ajankohtainen.
Toimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen ovat valinneet kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Jotunin Tohvelisankarin rouva on vuoden 1924 teos. Lue, kuinka maa ja ihmiset ovat muuttuneet aikojen saatossa.
Klikkaamalla linkkiä siirryt Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistoon. Teos on luettavissa PDF-tiedostona myös vuoden 2017 jälkeen.Katsele ja kuuntele
Näyttelijä Eeva-Liisa Haimelin: "Maria Jotuni oli hyvin rohkeasti edellä aikaansa tarjotessaan tällaista naiskuvaa katsojille ja lukijoille"
Katso Eeva-Liisa Haimelinin haastattelu Tohvelisankarin rouvasta. Aamu-tv:n 101 kirjaa -sarjassa haastattelijana on Pietari Kylmälä.
Kaikki 101 kirjaa käsiteltiin Aamu-tv:n haastatteluissa ja Sadan vuoden kirjat -sarjassa Yle Radio 1:ssä.
Toimittajat: Nadja Nowak, Seppo Puttonen, Kasperi Lumijärvi ja Maija Puska.
Artikkelia muokattu 2.1.2018: Linkki e-kirjaan vaihdettu.