Hyppää pääsisältöön

Mikä on Kirjojen Suomi?

Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana
Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana kirjojen suomi

Kirjat kertovat meidän tarinamme, Suomen tarinan. Kirjojen Suomi on maamme itsenäisyyden juhlavuoden suuri kirjallisuushanke, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme, ja kuinka asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa.

Suomi täyttää sata vuotta. Millainen Suomi välittyy kaunokirjallisuudestamme sadan vuoden ajalta? Ylen monikanavainen Kirjojen Suomi -kokonaisuus vastaa tähän kysymykseen ja tarjoaa kirjallisuudesta 101 radio-ohjelmaa, 111 tv-ohjelmaa, podcasteja sekä suuren verkkosivuston. Sosiaalisessa mediassa keskusteluun voi osallistu tunnisteella #kirjojensuomi.

Kirjojen Suomi yllyttää suomalaisia lukemaan lisää kaunokirjallisuutta. Ylen toimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak valitsivat sata kirjaa itsenäisyyden ajalta, yhden jokaiselta vuodelta. Lähes kaikki teokset on luettavissa e-kirjoina Kansalliskirjaston Kirjojen Suomi -verkkokirjastosta. Mukana on myös kirjoja, joita ei enää muualta löydy. Tämän lisäksi kirjastot ja kansalaisopistot järjestävät näihin kirjoihin ja Ylen ohjelmiin liittyen tapahtumia ympäri Suomen.

Hankkeella onkahdeksan kummia, jotka innostavat suomalaisia lukemaan kanssaan verkkovetoisissa lukupiireissä. Kummeiksi ovat lupautuneet Riku Rantala, Antti Tuuri, Sanna Stellan, Kauko Röyhkä, Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen, Maryan Abdulkarim ja Emmi Itäranta.

Ylen yhteistyökumppaneina Kirjojen Suomessa ovat mm. Kansalliskirjasto, yleiset kirjastot, kirjastot.fi, Kirjastokaista.fi, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Svenska Litteratursällskapet i Finland, Opetushallitus, Kansalaisopistojen liitto, Helsingin työväenopisto, Lukukeskus, Kulttuuria kaikille, Kirjan vuosi ry., Äidinkielen opettajain liitto, Tietokirjailijat ry., Ellibs oy., Sanasto, kirjallisuudentutkijoita ja bloggareita.

Kirjojen Suomi verkossa

Osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi kootaan yhteen kaikki Kirjojen Suomen sisällöt. Verkossa eletään kirjamaailmassa läpi vuoden, keskustellaan, haastetaan, suositellaan, kisaillaan ja visaillaan. Luvassa on lukupiirejä, esseitä ja tarinoita merkityksellisistä kirjoista Kirjojen Suomen kummien, kirjailijoiden ja kirjabloggaajien kanssa. Runsas sisältö kasvaa koko vuoden.

Kirjojen Suomi radiossa, televisiossa ja Areenassa

Kirjojen Suomi - 101 kirjaa -tunnus
Kirjojen Suomi - 101 kirjaa -tunnus kirjojen suomi

Sadan vuoden kirjat ja 101 kirjaa

Toimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak valitsivat Suomen itsenäisyyden ajalta 100 kirjaa, joita ohjelmissa käsitellään eri näkökulmista. Listan viimeinen kirja valitaan vuoden 2017 lopussa. Valinnat eivät noudata kirjallisuushistorian kaanonia, vaan joukossa on paljon kohauttaviakin yllätyksiä. Kaikki kirjat kertovat jotakin kiinnostavaa Suomesta itsenäisyyden aikana.

Jokaisessa radio- ja tv-jaksossa käsitellään yksi kirja per vuosi itsenäisyyden ajalta lähtien vuodesta 2016 ja päättyen vuoteen 1917. Lisäksi viimeinen 6.12.2017 lähetettävä erikoisjakso käsittelee vuoden 2017 kirjaa ja myös juhlistaa kotimaista kaunokirjallisuutta.

Ohjelmien keskustelijoina on suomalaisia kirjailijoita tai muita kulttuuripersoonia, esim. Paleface, Rosa Liksom, Anja Snellman, M.A. Numminen, Kaari Utrio, Risto Rasa, Martti Suosalo, Mari Mörö, Jari Tervo, Sirpa Kähkönen, Hannu Salama, Pirkka-Pekka Petelius ja monet muut.

Kirjojen Suomi - Pilkun jälkeen -tunnus
Kirjojen Suomi - Pilkun jälkeen -tunnus kirjojen suomi

Pilkun jälkeen

Pilkun jälkeen on uusi kirjallisuussarja, jossa keskustellaan kirjailija Niina Revon kanssa nykyajan suurista teemoista, ja siitä miten ne näkyvät itsenäisen ajan suomalaisessa kirjallisuudessa.

Sarjassa on kymmenen jaksoa ja kymmenen suurta teemaa: ilmastonmuutos, isyys, hulluus, seksi ja seksuaalisuus, jumalallisuus meissä, me ja muut, naisen asema, työ, eläinten oikeudet. Viimeisessä jaksossa kurotetaan sekä kotimaisen kirjallisuuden että Suomen tulevaisuuteen. Sarja kertoo myös siitä, miten arvot ovat muuttuneet sadan vuoden aikana ja kuinka kirjallisuus on luonut suomalaista identiteettiä.

Vieraina on mm. Juha Itkonen, Katja Kettu, Nura Farah, Sanna Stellan, Antti Nylén, Emmi Itäranta, Reidar Palmgren, Olavi Uusivirta, Laura Gustafsson, Lotta Backlund, Kari Kanala, Teemu Vesterinen, Monika Fagerholm, Daniil Kozlov, Tommi Kinnunen ja monet muut.

Pietari Kylmälä
Pietari Kylmälä Kuva: Yle/Jyrki Valkama pietari kylmälä

Pietari K. kävi täällä

Pietari K. liittää podcastina julkaistavissa radioesseissä Suomen itsenäisyyden ajan kirjallisuushistoriaa ajankohtaisiin historiallisiin ilmiöihin, työn ja teknologian muutoksiin. Toimittaja Pietari Kylmälä etsii kirjallisuushistoriasta kiinnostavia teosryppäitä, ilmiöitä, unohtuneita tekijöitä ja teemoja sekä luo jatkumoa aiheiden ja oman 30+-sukupolvensa kokemusmaailman välille.

Pietari K. kävi täällä -podcastit julkaistaan Areenassa keväällä 2017. Esseet ilmestyvät myös artikkeleina osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi.

Kirjojen Suomi -sarjan tunnus
Kirjojen Suomi -sarjan tunnus kirjojen suomi

Tarinatarha

Yleisön kestosuosikki Esko Salervo lukee suomalaisia, unohduksiin jääneitä lyhyitä kertomuksia 1900-luvun alkupuolelta. Esko Salervon luennat julkaistaan podcasteina Areenassa vuoden 2017 aikana.

Helsinki, Senaatintori. Helsingin yliopisto ja yliopiston kirjasto sekä Suurkirkko (myöh. Helsingin tuomiokirkko). Autoja pysäköitynä kadun varrelle.
Helsinki, Senaatintori. Helsingin yliopisto ja yliopiston kirjasto sekä Suurkirkko (myöh. Helsingin tuomiokirkko). Autoja pysäköitynä kadun varrelle. Kuva: Aarne Pietinen Oy/OP suurkirkko,Senaatintori,Helsingin tuomiokirkko,Helsingin yliopiston keskustakampus,Kansalliskirjasto

Kaikki Kirjojen Suomen tv- ja radio-ohjelmat, audiot ja videot löytyvät Yle Areenasta Kirjojen Suomi -sivulta.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

    Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

    Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

  • Radion Lukupiirissä lauantaina: Ennen kaikkea toivon, etten kadota Ronjaa itsestäni!

    Osallistu Ronja-lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03

    Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Radion Lukupiirissä lauantaina: Ennen kaikkea toivon, etten kadota Ronjaa itsestäni!

    Osallistu Ronja-lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03

    Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

  • Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

    Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

    Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!