Hyppää pääsisältöön
Aihesivun 101 kirjaa pääkuva

Saima Harmaja: Sateen jälkeen – Antaudu tuskan ja kauneuden raastavaan ristiriitaan

Saima Harmaja
Saima Harmaja Kuva: WSOY Saima Harmaja,Sateen jälkeen,kirjojen suomi

Nuorena kuolleen Saima Harmajan runokokoelma Sateen jälkeen on koskettanut monia suomalaisia herkällä tunteikkuudellaan.

Sateen jälkeen -kokoelmassa Harmaja kuvailee tuntojaan vuodenaikojen mukaan. Runoilijan keuhkotaudin uuvuttama elämä näkyy hänen tuotannossaan sisäisen tuskan ja maailman kauneuden välisenä ristiriitana.

Vaikka Harmajan toinen runokokoelma Sateen jälkeen ei ilmestyessään saavuttanut esikoisteoksen kaltaista menestystä, ovat runot koskettaneet lukuisia suomalaisia. Harmaja kuoli vuonna 1937 vain 23-vuotiaana.

Toimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen ovat valinneet kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Harmajan Sateen jälkeen on vuoden 1935 teos. Lue, kuinka maa ja ihmiset ovat muuttuneet aikojen saatossa.

Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon
Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon 101kirjaa
Klikkaamalla linkkiä siirryt Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistoon. Teos on luettavissa PDF-tiedostona myös vuoden 2017 jälkeen.
Katsele ja kuuntele

Muusikko Maija Vilkkumaa: "Saima on portti toiseen, maagiseen ja haltioituneeseen maailmaan"

Katso Maija Vilkkumaan haastattelu Sateen jälkeen -kokoelmasta. Aamu-tv:n 101 kirjaa -sarjassa haastattelijana on Seppo Puttonen.


Kaikki 101 kirjaa käsiteltiin Aamu-tv:n haastatteluissa ja Sadan vuoden kirjat -sarjassa Yle Radio 1:ssä.

Lue lisää:

Ylen 101 kirjan suosittelukone

Anna Kirjakoneen löytää sinulle lukemista

Kirjakone hakee sinulle sopivinta lukemista 101 e-kirjan joukosta!

Lue lisää:

Risto Rasa

Lue lisää:

Eeva Kilpi

Eeva Kilpi: Animalia – Runoilla eläinkokeita vastaan

Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1987 teokseen.

Toimittajat: Nadja Nowak, Seppo Puttonen, Kasperi Lumijärvi ja Maija Puska.

Artikkelia muokattu 2.1.2018: Linkki e-kirjaan vaihdettu.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

101 kirjaa

Kirjojen Suomi