Hyppää pääsisältöön
Aihesivun 101 kirjaa pääkuva

Valentin: Ruma Elsa – Millaista oli sukupuoli-identiteetillä leikittely 1940-luvulla?

Ensio Rislakki
Ensio Rislakki Kuva: Pietinen Aarne Oy (kuvaaja), Pietisen kokoelma, Museovirasto, 1940. Ensio Rislakki,Ruma Elsa,101kirjaa

Ensio Rislakin Valentin-nimimerkillä kirjoittama näytelmä Ruma Elsa toi sodan jälkeiseen Suomeen uudenlaisen naiskuvan.

Elsa pukeutuu housuihin ja kutsuu itseään Santuksi. Kun Elsa kuulee itseään haukuttavan rumaksi, hän aloittaa muodonmuutosleikin. Elsa antaa itserakkaiden miesten ja rakkauden perässä juoksevien naisten maistaa omaa lääkettään.

Näytelmätekstissään Rislakki taiteili nais- ja mieskuvan kliseillä, mutta myös hämmensi uudella tavalla suomalaista naiseutta. Näytelmä saavutti ilmestyessään suuren suosion: se esitettiin Kansallisteatterissa yli sata kertaa, ja siitä tuotettiin välittömästi elokuvaversio.

Toimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen ovat valinneet kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Valentinin Ruma Elsa on vuoden 1949 teos.

Teos oli luettavissa e-kirjana Kansalliskirjaston verkkokirjastossa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden 2017 ajan.

Katsele ja kuuntele

Kirjailija Siri Kolu: "Me kaikki olemme kauniita mutta rumia, ujoja mutta rohkeita, ja tästä Rumassa Elsassa on kyse: oikeudesta olla maanantaina toista kuin tiistaina"

Katso Siri Kolun haastattelu Valentinin näytelmästä. Aamu-tv:n 101 kirjaa -sarjassa haastattelijana on Pietari Kylmälä.


Kaikki 101 kirjaa käsiteltiin Aamu-tv:n haastatteluissa ja Sadan vuoden kirjat -sarjassa Yle Radio 1:ssä.

Lue lisää:

Ylen 101 kirjan suosittelukone

Anna Kirjakoneen löytää sinulle lukemista

Kirjakone hakee sinulle sopivinta lukemista 101 e-kirjan joukosta!

Lue lisää:

Anja Kauranen

Toimittajat: Nadja Nowak, Seppo Puttonen, Kasperi Lumijärvi ja Maija Puska.

Kuvalähde: Pietinen Aarne Oy (kuvaaja), Pietisen kokoelma, Historian kuvakokoelma, 1940, Museovirasto.

Artikkelia muokattu 1.1.2018: Linkki e-kirjaan poistettu lukuoikeuden umpeuduttua.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

101 kirjaa

Kirjojen Suomi