Hyppää pääsisältöön

Kaikki maailman makeanveden hylkeet elävät viidellä järvellä

Baikalinhylkeitä kivillä
Baikalinhylkeitä Venäjällä. Baikalinhylkeitä kivillä Kuva: Juha Taskinen Baikalinhylje

Viisi vuotta sitten saimaannorppien kuvaaja Juha Taskinen ja hyljetutkija Mervi Kunnasranta päättivät etsiä kaikki maailman makeanveden hylkeet. Pysyviä järvihyljekantoja löytyy vain viideltä järveltä: Suomen Saimaa, Venäjän Laatokka ja Baikal, Alaskan Lake Iliamna ja Kanadan Seal Lakes.

Helikopteri ilmassa, kuvaaja kuvaa
Helikopteri ilmassa, kuvaaja kuvaa Kuva: MERVI KUNNASRANTA helikopterit,Erämaa,Kanada

Helikopterikyydillä Kanadan tundralle

Olimme saapuneet Kanadaan Pohjois-Quebeciin muutamaa päivää aiemmin Alaskan Iliamnan hyljejärveltä. Nyt Hudsoninlahden merisumu jäi taakse ja Ungavan niemimaa järvitilkkuineen kimmelsi allamme. Lähes puuttomalla tundralla vilkkuivat tuhannet järvet, lammet ja purot. Kallioilla lyllersi mustakarhuja. Ohitimme Lac a l’Eau Claire- suurjärven ja siitä tovin kuluttua kopteri työntyi ylängölle Seal Lakesin lonkeroihin. Laskeutumispaikka oli löydettävä nopeasti, koska kone oli ollut jo kaksi tuntia ilmassa.

”Hylje, tuolla!” Mervi huudahti. Pystytimme teltat paikkaan, josta näkyi ungavanhylkeen makuukivi. Rikkomaton erämaan rauha ympäröi meidät. Kaikkialla risteili karibujen polkuja, harmaakuukkelit seurasivat kulkuamme ja puista pyrähtelivät pyyt.

Jonathan Roger ja Mervi Kunnasranta Seal Lakes alueella
Jonathan Roger ja Mervi Kunnasranta Jonathan Roger ja Mervi Kunnasranta Seal Lakes alueella Kuva: Juha Taskinen jonathan roger,kiväärit,metsä
Norppakuvaaja Juha Taskinen
Juha Taskinen Norppakuvaaja Juha Taskinen Kuva: Mervi Kunnasranta Juha Taskinen

Yllätyksellistä leirielämää

Jo viikon olimme tähystäneet tuntureissa ja odottaneet saarissa hylkeitä etsien. Vain kaksi kertaa olimme nähneet vilaukselta nopean sukeltajan, kun se matkauinnillaan kävi haukkaamassa ilmaa. Seal Lakes on suuri, 80km alueelle levittäytyvä järvien ja jokien rypäs. Viimeisten lentolaskentojen mukaan Ungavan hylkeitä voisi olla jäljellä enää vain noin sata yksilöä.

Karhujen karkotusnuotio oli palanut yöllä loppuun ja Mervi sytytteli tulta uuteen. Juomaveden hakureissulla liukastuin rantakivikossa ja kaaduin veteen. Jalka jäi kiven koloon ja koko kehon paino repi reisilihasta. Ryömin kohti leiriä. Mervi juoksi vastaan, antoi kolmiolääkettä ja peitteli telttaan. Onni ei tosiaankaan ollut mukanamme ja helikopteri hakisi meidät pian.

Tovin kuluttua ulkoa kuului huuto: ”Juha kamera tänne, lahdessa on kaksi hyljettä!” Annoin videokameran Merville ja pikakurssin sen käytöstä. Oppaamme Jonathan Roger ja Mervi kiiruhtivat mäkeä alas. Tuijotin hetken teltan kattoon ja raahauduin sitten ulos. Otin ylimääräisen särkylääkkeen ja nappasin melan kainalosauvaksi.

Olimme hylkeelle ehkä ensimmäiset ihmiset koskaan eikä se osannut pelätä meitä.― Juha Taskinen
Ungavan hylje makaa kivellä Kanadassa
Ungavanhylkeet ovat maailman vähälukuisimpia järvihylkeitä. Ungavan hylje makaa kivellä Kanadassa Kuva: MERVI KUNNASRANTA ungavan,hylje-eläimet

Maailman tuntemattomin järvihylje katseli meitä

Mailin päästä kivikkoisen lahden rannalta löysin Mervin ja Jonathanin. Kauempana pohjukan kivellä liikahteli Phoca vitulina mellonae, kirjohylkeen alalaji, maailman vähälukuisin hylje. Mervi hiipi hyljettä kohti ja valokuvasi vimmatusti. Siinä se nyt oli, tuntemattomin järvihylje. Miten ne voivat elää karujen järvien ja jokien verkostoissa tekemättä norpan tavoin talvipesää? Mihin kuutit syntyvät? Kahdeksan tuhannen vuoden eristyneisyys tundrajärveen oli värjännyt sen turkin meren kirjohylkeitä tummemmaksi.

Mervi ryömi parinkymmenen metrin päähän hylkeestä. Itse en voinut ryömiä, joten päätin kävellä Mervin viereen. Ungavanhylje katseli tuloani ja heilutteli vain uteliaasti päätään. Mervi naurahti ja tuumasi: ”Mitä ihmettä, olen tunnin verran ryöminyt kivikossa hylkeen lähelle ja sinä vain lompsit viereeni.” Olimme hylkeelle ehkä ensimmäiset ihmiset koskaan eikä se osannut pelätä meitä. Sinnikkyytemme oli palkittu.

Teksti: Juha Taskinen

Avara luonto: Järvihylkeiden jäljellä - dokumenttielokuva TV1:llä lauantaina 14.1.2017 klo 18.15.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto