Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

Reilun matkailun yhdistys jakaa tietoa kestävästä matkailusta niin matkailijoille kuin alan toimijoille. Vastaamassa on yhdistyksen puheenjohtaja Tytti Mc Veigh.

1. Ovatko reilu matkailu ja kestävä matkailu sama asia?

Kyllä, saman asian äärellä ollaan. Molemmat termit tarkoittavat eettistä matkailua. Jos halutaan tehdä ero, niin reilussa matkailussa puhutaan enemmän matkailun sosiaalisista aspekteista, kun taas kestävä matkailu viittaa enemmän ympäristöön.

2. Omatoimimatka vai valmismatka?

Kummankin voi tehdä hyvin ja huonosti. Tämä on tylsä vastaus. Kyse on aina siitä, miten matkailija käyttäytyy siellä kohteessa, ruohonjuuritasolla.

Toivoisin, että valmismatkoilla kestävä matkailu olisi tehty asiakkaalle helpoksi valinnaksi. Samaan tapaan kuin matkailija erilaisia palveluja valitessaan voi rastittaa loman, joka ‘sopii lapsiperheille’ tai ‘aikuiseen makuun’, niin miksei voisi rastittaa myös haluavansa kestävän lomamatkan? Toki parhaimmillaan se pitäisi tulla ilman rastiakin.

Valmismatkojen järjestäjillä on paljon vaikutusvaltaa.

Valmismatkalla ja omatoimimatkalla on hyvät ja huonot puolensa. Myös valmismatkalla voi itse valita hotellin, ainakin rajatulta listalta. Tietysti, jos millään listalla olevista hotelleista ei ole ympäristötavoitteita, niin sitten se on vaikeaa. Omatoimimatkalla voi tietysti valita juuri sellaisen hotellin kuin haluaa. Mutta valmismatkojen matkanjärjestäjillä on aika paljon vaikutusvaltaa hotelleihin, eli ne pystyvät painostamaan niitä toimimaan tietyllä tavalla.

Liikkumisen suhteen valmismatkoilla yleensä aina lennetään kohteeseen, omatoimimatkalla sen sijaan on mahdollista kulkea vaikka sähköjunalla.

3. Seikkailijana viidakossa vai turistina Torremolinoksessa?

Mikään ei ole mustavalkoista, mutta Torremolinokseen matkustaminen on siinä mielessä reilumpaa, että siellä infrastruktuuri on rakennettu kestämään tietty turistikuorma.

Jos moni lähtee seikkailulle viidakkoon, eihän se sitä kestä.

Jos kovin moni lähtee kahden viikon seikkailulle viidakkoon, eihän se viidakko sitä kestä. Esimerkiksi Himalajalla ja Balilla turistien aiheuttamasta roskaamisesta on tullut ongelmia. Infrastruktuurin puuttuminen rasittaa myös paikallisia. Barcelona ja Venetsia ovat paikkoja, joissa turismin kantokyky on jo ylitetty.

4. Onko reilua piipahtaa viikonlopuksi Pariisiin tai Lontooseen?

Se on juuri sellaista matkailua, matkailun pikaruokaa, mitä ei voi hyvällä omallatunnolla suositella. Aina kun on mahdollista, kohteessa kannattaisi viipyä pidempään ja matkustaa harvemmin.

Matkailun pikaruokaa ei voi hyvällä omallatunnolla suositella.

Lisäksi jos voi valita, suosittuihin kaupunkikohteisiin olisi hyvä matkustaa mieluiten vilkkaimman sesongin ulkopuolella, koska se tasaa turistimassoja. Siten saadaan tasattua myös sesonkityöntekijöiden työtaakkaa, vedenkulutusta ja jätehuollon kuormittumista.

5. Voiko halpalennolla matkustaa reilusti?

Sillä ei ole väliä, onko kyse ns. halpalentoyhtiöstä vaan sillä, kuinka uusi laivasto on. Lentojen kohdalla puhutaan päästöjen ympäristövaikutuksista. Itseasiassa monilla halpalentoyhtiöillä on uusi laivasto, koska ne ovat uusia firmoja. Toki jotkut ostavat koneensa käytettyinä. Näin listauksen, jossa USA:n lentoyhtiöt oli rankattu laivaston iän perusteella ja sillä listalla halpalentoyhtiö Spirit Airlines oli kakkosena. Myös Finnair on koko ajan uusimassa laivastoaan, joka on hyvä asia.

Sillä on väliä, kuinka suoraan kohteeseen lennetään.

Toinen lentomatkustamisen kannalta oleellinen asia on, kuinka suoraan kohteeseen lennetään. Nousut ja laskut kuluttavat polttoainetta. Usein välilaskulliset lennot ovat kuitenkin halvimpia, sillä ihmiset halutaan tuoda tietyille hubeille.

Mutta olipa matkustustapa mikä hyvänsä, niin siellä kohteessa voi kuka tahansa tehdä hyviä päätöksiä: säästää energiaa ja vettä, kulkea julkisilla jne.

6. Onko jokin valmismatkafirma reilumpi ja kestävämpi kuin toinen?

Lähtökohtaisesti Suomessa toimivilla suurilla matkanjärjestäjillä on perusasiat kunnossa, mutta kaipaamme niiden vastuullisuustyöhön enemmän avoimuutta ja rohkeutta. Asiakkaat eivät hirveästi kysele näistä asioista eivätkä siten vaadi parempaa tarjontaa, mutta mielestämme asia voisi olla myös toisinpäin, eli reilusta matkailusta voisi tulla kilpailuvaltti.

Asiakkaat eivät hirveästi kysele, eivätkä vaadi parempaa tarjontaa.

Suomessa toimivista suurista matkanjärjestäjistä Tjäreborg ja TUI ovat ulkomaisessa omistuksessa ja niiden strategiat ja ohjeistukset tulevat muualta. Aurinkomatkojen info kestävästä matkailusta on edellisiä vaatimattomampi, mutta kyse voi olla myös yritysvastuutyöhön suunnatuista resursseista. Toisaalta, vaikka kestävän matkailun periaatteita olisikin paljon, on vaikea sanoa, miten ne käytännössä toimivat. Näyttäisi siltä, että tällä hetkellä ihmisiä kiinnostaa erityisesti eläinten kohtelu kohdemaissa.

Tuotekehityspäällikkö Hanna Seppä Aurinkomatkoista kertoi, että yhtiö julkaisee uuden kestävän matkailun strategian tammikuussa 2017. Osa Aurinkomatkojen kestävän matkailun konkreettisista toimista löytyy kohdekansioista paikan päältä.

7. Voiko matkailun sertifikaatteihin luottaa?

Matkalualan sertifikaatteja on varmaan viisisataa. Myös meille on haastavaa pysyä kärryillä niiden kanssa. Mutta on muutama sertifikaatti, jotka on todettu luotettaviksi: Esimerkiksi pohjoismainen joutsenmerkki, joka annetaan hotelleille, on tosi tiukka. Uudempia, kansainvälisiä sertifikaatteja ovat Travel life ja Green Key.

Mutta on sellaisiakin sertifikaatteja, jotka voi ostaa. Niissä vain luvataan jotakin, mutta tavoitteita ei seurata eikä laiminlyöntejä sanktioida. Näitä on aika paljon. Mutta vaikka sertifikaattia ei olisi, niin se ei tarkoita, että hotelli olisi automaattisesti huono. Pienellä hotellilla ei välttämättä ole varaa ryhtyä siihen prosessiin. Ja aina voi soittaa paikan päälle ja kysyä, miten teillä hoidetaan näitä asioita.

Kohdemaissa, joissa korruptio on yleistä, se voi ulottua myös matkailun pariin.

En usko että Suomessa olisi sertifikaatteja, jotka eivät pidä mitä lupaavat. Mutta on kohdemaita, joissa korruptio on yleistä, ja se voi ulottua myös matkailun pariin. Pitää myös muistaa, että hotellien sertifikaatit liittyvät etupäässä ympäristöön eivätkä ne kerro mitään henkilöstön palkkauksesta, työoloista tai työsuhteista. Tai siitä, kuinka pystytään torjumaan vaikkapa lapsiseksiturismia. Mutta sen ne kertovat, että ollaan valmiita tekemään jotakin ja se on hyvä lähtökohta. Valitettavasti suuri osa matkailijoista ei ainakaan vielä osaa kysyä sertifikaateista.

8. Voiko Venetsiassa tai muissa liiasta turismista kärsivissä paikoissa mitenkään matkustaa reilusti ja kestävästi?

Missä tahansa voi matkustaa kestävästi, kun ottaa huomioon paikalliskulttuurin, paikallisväestön sekä lomakohteen ongelmat. Reilun matkailun yhdistys ei kannusta boikotoimaan mitään kohdetta. Boikotit ovat henkilökohtaisia päätöksiä. Jokainen päättää itse, mitä haluaa omilla rahoillaan tukea.

Reilun matkailun yhdistys ei kannusta boikotoimaan.

Yksi hyvä keino vaikuttaa on ottaa selvää, kuinka voisi olla lisäämättä liikaturismin aiheuttamia ongelmia. Venetsiassa voisi vaikka majoittua kaupungin ulkopuolelle. Ykkösohjeemme on, että otetaan aina etukäteen selvää kohteesta, mihin ollaan matkustamassa. Että miten juuri siellä voisi matkustaa kestävästi.

AirBnB-vastamainos Berliinissä.
Berliinissä paikalliset kampanjoivat AirBnB-majoitusta vastaan, koska asuntojen siirtyminen lyhytaikaiseen vuokraukseen matkailijoille on nostanut vuokria koko kaupungissa. AirBnB-vastamainos Berliinissä. Kuva: Yle/Liisa Vihmanen kuningaskuluttaja,vastamainos,matkailu,Airbnb

9. Onko paikkoja, joita eettiseen matkailuun panostavan turistin kannattaisi välttää?

Kuten sanoin, emme kannusta boikotteihin. Minun henkilökohtaisella listallani punaisella ovat Dubai ja Las Vegas. Ne ovat paikkoja, joissa keskelle autiomaata on rakennettu älyttömiä keitaita, jossa tarvitaan hirveästi vettä ja energiaa, joita siellä ei ole ja ne joudutaan tuomaan sinne jostakin muualta. Jokia kuivuu ja maanviljelijöille ei riitä tarpeeksi vettä, koska se menee hotelleihin.

Minun listallani punaisella ovat Dubai ja Las Vegas.

Dubai on tosin väittänyt, että muutaman vuoden päästä se pystyisi kattamaan kaiken energiantarpeensa aurinkoenergialla. Mutta energian lisäksi heillä on muitakin ongelmia, kuten ihmisoikeudet. Moni myös miettii, voiko Turkkiin ja Israeliin matkustaa niiden poliittisen tilanteen vuoksi.

Tytti McVeigh
Tytti McVeigh Tytti McVeigh Kuva: Tytti McVeigh tytti mcveigh,matkailu

10. Onko reilu ja kestävä matkailu parhaimmillaan sitä, ettei matkusteta mihinkään?

Jos puhutaan ympäristön kannalta niin tottakai. Mutta jos puhutaan matkailun positiivisista vaikutuksista, niin sittenhän ne jäisivät kokonaan saamatta. On kohteita, jotka ovat kokonaan riippuvaisia matkailusta. Niiden talous kuihtuisi, jos matkailu loppuisi kokonaan.

On kohteita, jotka ovat kokonaan riippuvaisia matkailusta.

Ideaalitilanteessa matkailu voi saattaa erilaisia ihmisiä vuorovaikutukseen keskenään ja edistää jopa rauhaa. Ylipäätään matkailun avulla voidaan oppia kokemuksellisesti muista kulttuureista. Joten siinä mielessä se, että ei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.