Hyppää pääsisältöön

Teeman Elävä arkisto: Matti Ijäs - takaoven kautta mestariohjaajaksi

Mies, Matti Ijäs katsoo kuvassa ylöspäin.
Mies, Matti Ijäs katsoo kuvassa ylöspäin. Kuva: Yle/Ilmari Fabritius yle draama

”Elokuvanteossa ollaan leirinuotiolla. Tekijäporukka elää ja hengittää samaa ilmaa tiiviin ajanjakson ja siitä syntyy yhteinen teos, joka toivottavasti on hieno!” Näin tiivistää ammattinsa elokuvaohjaaja Matti Ijäs. Teema esittää sekä elokuvan Sokkotanssi (1999) että Ylestä eläkkeelle jäävän ohjaajan tuoreen haastattelun. Ti 10., pe 13. ja su 15.1.

Yle Areenassa on katsottavissa edustava otos Matti Ijäksen tuotantoa, mm. klassikkokomedia Katsastus. Ijäs on itse valinnut ohjelmat ja Areenasta voi myös katsoa hänen lyhyet kommenttinsa niistä.

Livahdimme sisään ja hiippailimme eturiviin

Matti Ijäksen ensimmäiset elokuviin liittyvät muistot sijoittuvat 1960-luvun alkuun ja Helsingin Töölön elokuvateattereihin.

”Muutaman korttelin säteellä kotitalosta oli todella paljon leffateattereita ja kun harvoin oli rahaa, niin piti keksiä jos jonkinlaisia keinoja päästä pummilla sisään.”

Joissain teattereissa vahtimestari kävi avaamassa poistumistien jo elokuvan alussa ja sitähän käytettiin hyväksi: "Piileskelimme elokuvateatterin takaoven tuntumassa. Vahtimestari kävi avaamassa oven, jätti sen auki ja kun hän häipyi me livahdimme sisään ja hiippailimme eturiviin”, Matti muistelee.

Elokuvakerhon näytöksissä punaviinipullot kolisivat aika iloisesti

1960 luvun loppupuolella Ijäs alkoi viettää aikaansa elokuvakerhoissa. Viikonloppu käynnistyi perjantaisin elokuvalla, jonka jälkeen nautittiin viinistä ja hyvistä keskusteluista samanhenkisessä porukassa. Elokuvat olivat mukava ja varsin vakavakin harrastus, mutta ohjaajan ammatista Matti ei haaveillut.

”Teinien elokuvakerhon näytöksissä punaviinipullot kolisivat aika iloisesti ja siellä näki paitsi leffoja, niin tapasi myös tyttöjä” , Matti muistelee.

Tuulikaappimaan kuvaukset, Matti Ijäs ohjaa
Vesa Vierikko ja kameran takana ohjaaja Matti Ijäs Tuulikaappimaan kuvauksissa Tuulikaappimaan kuvaukset, Matti Ijäs ohjaa Kuva: Heli Sorjonen Matti Ijäs

Ohjaajanura alkoi puolipakolla

1970-luvun puolivälissä Ijäs keksi yhdessä kirjailija Erkki Mäkisen kanssa idean Läskilinssi-nimisestä nuorten draamasarjasta ja joutui puoliväkisin ohjaamaan neliosaisen sarjan.
”Erkki taivutteli, oikeastaan lähes pakotti minut ohjaamaan sen sarjan ja se kyllä näkyy siitä!”, Matti naureskelee.

Vaikka Ijäs ei ollut kovin tyytyväinen työhönsä, kipinä oli syttynyt: ”Kyllähän siinä ruokahalu kasvoi syödessä ja onneksi pääsin tekemään televisioon lisää fiktiota, vaikka olin ihan noviisi".

Tyyli tulee selkäytimestä

Matti Ijäs kuuluu niin sanottuihin auteur-ohjaajiin, eli hän myös usein käsikirjoittaa ohjaamansa elokuvat ja hänen tyylinsä tunnistaa helposti. Ijäs painottaa, että elokuvanteossa, niin kuin elämässä muutenkin, hän toimii lähinnä vaistoillaan.

”En ole mitenkään harjoitellut omaa kerrontatyyliäni. Se tulee siitä, miten katson maailmaa ja millaisia asioita valitsen ja painotan. Sydämen ääntä pitää kuunnella.”

Ijäksen ohjaajanuran voi karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: elokuvateatterielokuviin ja televisioelokuviin. Lisäksi Ijäs on tehnyt lyhytelokuvia ja dokumentteja, sekä ohjannut radiokuunnelmia. Hän on myös työskennellyt käsikirjoittajana muiden projekteissa ja ohjannut jaksoja Kotikatu-sarjaankin. 1970-luvulla tehdyt lasten ja nuorten ohjelmat muodostavat Ijäksen tuotannossa aivan oman kokonaisuutensa.

Itse tekeminen on ollut Matti Ijäksen elokuvakoulu. ”Jokaisen työn jälkeen oivaltaa jotain, jonka saa siirrettyä seuraavaan teokseen. Toivottavasti”, Ijäs naurahtaa.

Televisioelokuva "Painija". Ohjaaja Matti Ijäs, Kari Franck ja Arno Virtanen
Ohjaaja Ijäs työntää resiinaa Painija-elokuvan kuvauksissa Televisioelokuva "Painija". Ohjaaja Matti Ijäs, Kari Franck ja Arno Virtanen Kuva: Yle/ Seppo Sarkkinen arno virtanen

Kouluja käymätön opettaja

Matti Ijäs ei itse ole opiskellut elokuva-alaa, mutta hän on toiminut vuosikausia opettajana näyttelijä- ja ohjaajaopiskelijoille.

”Opettaminen on hirmuisen hauskaa ja antoisaa, ja nuorten näyttelijöiden kanssa tekeminen on erityisen haastavaa. On pakko olla koko ajan auki ja valmiina keksimään luovia ratkaisuja ja perustelemaan omia valintojaan”, Ijäs toteaa. Matti Ijäkselle yksi elokuvanteon hienoimpia asioita on nimenomaan yhteistyö näyttelijöiden kanssa.

Ijäs opiskeli Tampereella tiedotusoppia, mutta ei koskaan valmistunut. ”Meitä taitaa olla tällä hetkellä Suomessa kaksi varttuneempaa ohjaajaa, jotka opiskelivat Tampereella tiedotusoppia, valmistumatta. Aki Kaurismäki ja minä.”, Ijäs hymyilee.

Eläkeläisenä haaveena elokuvien teko

Ijäs on tehnyt pitkän uran, hän on ohjannut Yleisradiossa kunnioitettavan määrän tv-elokuvia ja monia teoksia elokuvateattereihin.

67-vuotias Ijäs jää Ylestä eläkkeelle maaliskuussa. ”Hiukan jännittää tulevaisuus. Lähinnä se, että pääseekö vielä tekemään elokuvia. On sellainen olo, että nyt on vedetty harjoittelukierrokset ja tosi tekeminen voi alkaa!” , Ijäs naurahtaa - mutta on kuitenkin täysin tosissaan.

ARKISTOVIERAANA MATTI IJÄS

Sokkotanssissa on eniten Ijästä itseään

Matti Ijäksen käsikirjoitusprosessi käynnistyy usein pienestä anekdootista, tai vaikka vain yhdestä kohtauksesta.

”Harvoin minulla on suurta aihetta. Usein yksi tilanne voi riittää avaamaan jutun. Tosin poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Sokkotanssi-elokuvan kohdalla meni niin päin, että aiheeksi tuli 60-luvun alku ja silloinen pikkupoikien elämä.”

Sokkotanssi-elokuvaan Matti Ijäs on kirjoittanut hyvin paljon myös omaa lapsuuttaan, suhdettaan omaan isäänsä, sekä suhdettaan omaan poikaansa. ”Se on kieltämättä minulle henkilökohtaisin elokuva. Siinä on paljon minua itseäni, mutta tulihan siitä sellainen sotku, että ei enää tiedä mikä on totta ja mikä ei”, Ijäs myhäilee. Matti Ijäs sai Sokkotanssi-elokuvasta parhaan käsikirjoituksen Jussi-palkinnon. Vuonna 1999 valmistuneessa elokuvassa kaksi poikaa etsii tahollaan isäänsä ja elokuva kertoo Matti Ijäkselle hyvin läheisistä asioista: ystävyydestä ja rakkaudesta.

SOKKOTANSSI

Kommentit
  • Historia synnyttää musiikkia, musiikki tekee historiaa

    Sarja historiallisista tapahtumista musiikin kautta.

    Millaista musiikkia soi viime vuosikymmenten historiallisten tapahtumien taustalla? Millaisiin lauluihin kuulennot, sodat ja mullistukset ovat innoittaneet lauluntekijöitä? Kahdeksanosainen sarja tarkastelee lähihistorian merkkihetkiä musiikin kautta, Vietnamista Berliinin muurille, Apollo-lennoista New Yorkin homojen Stonewall-mielenosoituksiin.

  • U2, The Clash ja Sting – Ruisrockista on tullut monelle osa oman elämän soundtrackiä

    Ruisrock – 50 kesää meren rannalla -dokumentti Areenassa.

    Kesästä 1970 asti järjestetyllä Ruisrockilla on pitkä ja värikäs historia. Viiden vuosikymmenenkin jälkeen siitä on muodostunut tapahtuma, johon sekä yleisö että artistit palaavat mielellään aina uudelleen. Ruisrock - 50 kesää meren rannalla on uusi Ylen dokumentti, joka kertaa festivaalin historiaa ja antaa äänen myös viidelle artisti-kertojalle, jotka tuovat dokumenttiin omat Ruisrock-kokemuksensa.

  • Gustav Mahlerin sinfoniasarja soi Yle Teemalla läpi kesän

    RSO ja yhdeksän sinfoniaa + yksi keskeneräinen.

    Radion sinfoniaorkesteri on esittänyt kaikki Gustav Mahlerin kymmenen sinfoniaa juuri päättyvällä kaudella 2018–2019. Teema lähettää kaikki Mahler x 10 -sarjan konserttitallenteet sunnuntai-iltapäivisin 9.6.–11.8.2019. Jokaisen konsertin aluksi Hannu Lintu esittelee soitettavan teoksen.

Yle Teema