Hyppää pääsisältöön

Teeman Elävä arkisto: Matti Ijäs - takaoven kautta mestariohjaajaksi

Mies, Matti Ijäs katsoo kuvassa ylöspäin.
Mies, Matti Ijäs katsoo kuvassa ylöspäin. Kuva: Yle/Ilmari Fabritius yle draama

”Elokuvanteossa ollaan leirinuotiolla. Tekijäporukka elää ja hengittää samaa ilmaa tiiviin ajanjakson ja siitä syntyy yhteinen teos, joka toivottavasti on hieno!” Näin tiivistää ammattinsa elokuvaohjaaja Matti Ijäs. Teema esittää sekä elokuvan Sokkotanssi (1999) että Ylestä eläkkeelle jäävän ohjaajan tuoreen haastattelun. Ti 10., pe 13. ja su 15.1.

Yle Areenassa on katsottavissa edustava otos Matti Ijäksen tuotantoa, mm. klassikkokomedia Katsastus. Ijäs on itse valinnut ohjelmat ja Areenasta voi myös katsoa hänen lyhyet kommenttinsa niistä.

Livahdimme sisään ja hiippailimme eturiviin

Matti Ijäksen ensimmäiset elokuviin liittyvät muistot sijoittuvat 1960-luvun alkuun ja Helsingin Töölön elokuvateattereihin.

”Muutaman korttelin säteellä kotitalosta oli todella paljon leffateattereita ja kun harvoin oli rahaa, niin piti keksiä jos jonkinlaisia keinoja päästä pummilla sisään.”

Joissain teattereissa vahtimestari kävi avaamassa poistumistien jo elokuvan alussa ja sitähän käytettiin hyväksi: "Piileskelimme elokuvateatterin takaoven tuntumassa. Vahtimestari kävi avaamassa oven, jätti sen auki ja kun hän häipyi me livahdimme sisään ja hiippailimme eturiviin”, Matti muistelee.

Elokuvakerhon näytöksissä punaviinipullot kolisivat aika iloisesti

1960 luvun loppupuolella Ijäs alkoi viettää aikaansa elokuvakerhoissa. Viikonloppu käynnistyi perjantaisin elokuvalla, jonka jälkeen nautittiin viinistä ja hyvistä keskusteluista samanhenkisessä porukassa. Elokuvat olivat mukava ja varsin vakavakin harrastus, mutta ohjaajan ammatista Matti ei haaveillut.

”Teinien elokuvakerhon näytöksissä punaviinipullot kolisivat aika iloisesti ja siellä näki paitsi leffoja, niin tapasi myös tyttöjä” , Matti muistelee.

Tuulikaappimaan kuvaukset, Matti Ijäs ohjaa
Vesa Vierikko ja kameran takana ohjaaja Matti Ijäs Tuulikaappimaan kuvauksissa Tuulikaappimaan kuvaukset, Matti Ijäs ohjaa Kuva: Heli Sorjonen Matti Ijäs

Ohjaajanura alkoi puolipakolla

1970-luvun puolivälissä Ijäs keksi yhdessä kirjailija Erkki Mäkisen kanssa idean Läskilinssi-nimisestä nuorten draamasarjasta ja joutui puoliväkisin ohjaamaan neliosaisen sarjan.
”Erkki taivutteli, oikeastaan lähes pakotti minut ohjaamaan sen sarjan ja se kyllä näkyy siitä!”, Matti naureskelee.

Vaikka Ijäs ei ollut kovin tyytyväinen työhönsä, kipinä oli syttynyt: ”Kyllähän siinä ruokahalu kasvoi syödessä ja onneksi pääsin tekemään televisioon lisää fiktiota, vaikka olin ihan noviisi".

Tyyli tulee selkäytimestä

Matti Ijäs kuuluu niin sanottuihin auteur-ohjaajiin, eli hän myös usein käsikirjoittaa ohjaamansa elokuvat ja hänen tyylinsä tunnistaa helposti. Ijäs painottaa, että elokuvanteossa, niin kuin elämässä muutenkin, hän toimii lähinnä vaistoillaan.

”En ole mitenkään harjoitellut omaa kerrontatyyliäni. Se tulee siitä, miten katson maailmaa ja millaisia asioita valitsen ja painotan. Sydämen ääntä pitää kuunnella.”

Ijäksen ohjaajanuran voi karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: elokuvateatterielokuviin ja televisioelokuviin. Lisäksi Ijäs on tehnyt lyhytelokuvia ja dokumentteja, sekä ohjannut radiokuunnelmia. Hän on myös työskennellyt käsikirjoittajana muiden projekteissa ja ohjannut jaksoja Kotikatu-sarjaankin. 1970-luvulla tehdyt lasten ja nuorten ohjelmat muodostavat Ijäksen tuotannossa aivan oman kokonaisuutensa.

Itse tekeminen on ollut Matti Ijäksen elokuvakoulu. ”Jokaisen työn jälkeen oivaltaa jotain, jonka saa siirrettyä seuraavaan teokseen. Toivottavasti”, Ijäs naurahtaa.

Televisioelokuva "Painija". Ohjaaja Matti Ijäs, Kari Franck ja Arno Virtanen
Ohjaaja Ijäs työntää resiinaa Painija-elokuvan kuvauksissa Televisioelokuva "Painija". Ohjaaja Matti Ijäs, Kari Franck ja Arno Virtanen Kuva: Yle/ Seppo Sarkkinen arno virtanen

Kouluja käymätön opettaja

Matti Ijäs ei itse ole opiskellut elokuva-alaa, mutta hän on toiminut vuosikausia opettajana näyttelijä- ja ohjaajaopiskelijoille.

”Opettaminen on hirmuisen hauskaa ja antoisaa, ja nuorten näyttelijöiden kanssa tekeminen on erityisen haastavaa. On pakko olla koko ajan auki ja valmiina keksimään luovia ratkaisuja ja perustelemaan omia valintojaan”, Ijäs toteaa. Matti Ijäkselle yksi elokuvanteon hienoimpia asioita on nimenomaan yhteistyö näyttelijöiden kanssa.

Ijäs opiskeli Tampereella tiedotusoppia, mutta ei koskaan valmistunut. ”Meitä taitaa olla tällä hetkellä Suomessa kaksi varttuneempaa ohjaajaa, jotka opiskelivat Tampereella tiedotusoppia, valmistumatta. Aki Kaurismäki ja minä.”, Ijäs hymyilee.

Eläkeläisenä haaveena elokuvien teko

Ijäs on tehnyt pitkän uran, hän on ohjannut Yleisradiossa kunnioitettavan määrän tv-elokuvia ja monia teoksia elokuvateattereihin.

67-vuotias Ijäs jää Ylestä eläkkeelle maaliskuussa. ”Hiukan jännittää tulevaisuus. Lähinnä se, että pääseekö vielä tekemään elokuvia. On sellainen olo, että nyt on vedetty harjoittelukierrokset ja tosi tekeminen voi alkaa!” , Ijäs naurahtaa - mutta on kuitenkin täysin tosissaan.

ARKISTOVIERAANA MATTI IJÄS

Sokkotanssissa on eniten Ijästä itseään

Matti Ijäksen käsikirjoitusprosessi käynnistyy usein pienestä anekdootista, tai vaikka vain yhdestä kohtauksesta.

”Harvoin minulla on suurta aihetta. Usein yksi tilanne voi riittää avaamaan jutun. Tosin poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Sokkotanssi-elokuvan kohdalla meni niin päin, että aiheeksi tuli 60-luvun alku ja silloinen pikkupoikien elämä.”

Sokkotanssi-elokuvaan Matti Ijäs on kirjoittanut hyvin paljon myös omaa lapsuuttaan, suhdettaan omaan isäänsä, sekä suhdettaan omaan poikaansa. ”Se on kieltämättä minulle henkilökohtaisin elokuva. Siinä on paljon minua itseäni, mutta tulihan siitä sellainen sotku, että ei enää tiedä mikä on totta ja mikä ei”, Ijäs myhäilee. Matti Ijäs sai Sokkotanssi-elokuvasta parhaan käsikirjoituksen Jussi-palkinnon. Vuonna 1999 valmistuneessa elokuvassa kaksi poikaa etsii tahollaan isäänsä ja elokuva kertoo Matti Ijäkselle hyvin läheisistä asioista: ystävyydestä ja rakkaudesta.

SOKKOTANSSI

Yle Teema

  • Bruce Springsteen katsoo taakseen

    40 Springsteen-keikkaa nähnyt Jukka Kuosmanen kirjoittaa.

    "Olen täysin jäävi fanipohjani takia sanomaan dokumentin kohteesta Bruce Springsteenistä yhtään mitään, mutta kyseisen dokumentin katsomiseen olen pätevöitynyt 30 viime vuotta." Toimittaja Jukka Kuosmanen kirjoittaa Teemalla 18.11.2017 ensi-iltansa saavasta dokumenttielokuvasta Bruce Springsteen omin sanoin.

  • Ensi-iltoja ja klassikoita, naurua ja kauhua, Beatlesia ja black metalia – Teemalauantait ja musiikkidokumentit syksyllä 2017

    Musiikkia, elokuvaa, rakkautta, anarkiaa, vampyyrejä...

    Musiikkia, elokuvaa, rakkautta, anarkiaa, etsijöitä, koomikkoja, natseja, vampyyrejä, ysärimeininkiä, Jacques Tati, Bruce Springsteen, Jack Nicholson, Max Schreck, Julianne Moore, Sidse Babett Knudsen, Hanna Schygulla, Ann Savo... Sekä reposaarelainen samurai nimeltä Rauni. Teeman lauantai-iltojen syksyn ohjelmisto, olkaa hyvät!

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!

  • Lokakuun vallankumous Teeman elokuvissa ja dokumenteissa syksyllä 2017

    Neuvostoliiton varhaistaidetta, tsaarien Venäjän historiaa

    Teema esittää syksyllä 2017 varhaisen Neuvostoliiton elokuvia sekä dokumentteja tsaarien Venäjän historiasta ja bolševikkien vallan alkuvuosien taiteesta. Lokakuun vallankumous mullisti Venäjän ja muutti koko maailmanhistorian suuntaa sata vuotta sitten. Teemalla alkaa kumouksen vuosipäivän alla sarja dokumentteja ja elokuvia, jotka piirtävät kuvaa Venäjästä ennen ja jälkeen vallankumouksen.

  • Elokuvan vallankumous

    Varhainen neuvostovalta antoi taiteilijoille tilaa kokeilla

    Varhainen Neuvostoliitto antoi taiteilijoilleen tilaa kokeilla, ja tuloksena oli mullistavaa elokuvaa, vaikka vapaus jäikin lyhytaikaiseksi.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Fritz Lang pahuuden voimien kuvajaana

    Saksalaisen elokuvan lokakuussa Mabuset ja M

    Teeman saksalaisen elokuvan lokakuun keskeinen ohjaaja on Fritz Lang. Kuukauden aikana nähdään Langin Tohtori Mabuse -elokuvat vuosilta 1922 ja 1933 sekä M – kaupunki etsii murhaajaa. Mielenkiintoisen näkökulman Langiin antaa Gordian Mauggin vuonna 2016 valmistunut tosipohjainen draama ohjaaja Langista sarjamurhaajan jäljillä.

  • Teema tuo Jacques Tatin koko tuotannon loppuvuodeksi Areenaan!

    Tatin koko tuotanto Teeman Areena-kanavalla 9.10. alkaen

    Lokakuun 9. päivänä Jacques Tatin syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Samana päivänä Teeman Areena-kanavalla julkaistaan Jacques Tatin koko säilynyt tuotanto ja paljon muuta tätä koomikkoneroa sivuavaa ohjelmistoa. Teemalauantai ottaa varaslähdön jo 7.10. klo 21.

  • Teeman syksyn 2017 elokuvat

    Elokuvia tiistaista sunnuntaihin

    Syksyn 2017 elokuvateemoja ovat muun muassa Jacques Tati, Saksa Mabusesta Hitleriin, Viro, Lokakuun vallankumous, Stanley Kubrick ja itsenäinen Suomi.

  • Ysärillä lama kouraisi ja syvältä - kunnes noustiin taas

    90-luku alkoi Suomen putoamisella syvään talouslamaan.

    90-luvun suuri lama ja suurtyöttömyys olivat Suomen sodanjälkeisen historian totisimpia paikkoja. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään kylmäävä dokumentti talouskriisiin ajautumisesta sekä omalaatuista viihdettä ysärin lopulta, jolloin oltiin jo Nokian siivittämässä nousukiidossa.

  • Batman

    Batkanava on Teema ja Bat-aika perjantai klo 19

    Vaviskaa Gotham Cityn konnat ja Batmanin arkkiviholliset! Batman valtaa Teeman. Vuoden 2017 aikana nähdään sarjan 1. ja 2. tuotantokausi! Joka perjantai kaksi jaksoa kerrallaan samaan lepakkoaikaan samalla lepakkokanavalla.
    perjantaisin klo 20.00

  • Pyhä hallusinaatio mikä Batman-albumi!

    Katso upea valokuvakooste suomalaisia Batmanejä ennen ja nyt

    Pyhät bikinit! Suomi on täynnä viittasankareita. Katsojat lähettivät meille omia Batman-kuviaan vuosilta 1966–2015. Toinen toistaan hienompia valokuvia on jo liki 150. Katso ja hämmästy!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!