Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Menneisyyden metsästäjät pääkuva

2. Pentu - Veera Tyhtilä

Viikinkiajan minikirves
Viikinkiajan minikirves Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anne Kimiläinen menneisyyden metsästäjät

Kettu kellahtaa. Pöljä kettu, pentu vasta, kuluvan kevään poikueesta. Liian pieni isoille tassuilleen ja korvilleen. Kettu leikkii, haukkaa kohti perhosta, unohtaa sen, huomaa häntänsä, näykkää häntääkin. Unohtuu taas ajatuksiinsa ja heinien huojuntaan.

Poika, ei paljon kettua kookkaampi, hengittää piilossaan. Sydän hakkaa keuhkoissa ja kämmenissä. Hiki juoksee kuumana otsalla ja niskaa pitkin paidan sisään. Pelko kuristaa rinnassa, kun hiljaisuus alkaa hajota huminan voimistuessa. Poika katsoo kettua. Miten hölmö voi olento olla. Pesä ei ole kaukana, pakenisi jo. Kettu haistelee aurinkoa. Kuuluu suhahdus ja vaimea tömäys, kun nuoli läpäisee ketunpojan pään. Kuuluu vain lyhyt ulvahdus, pennun silmissä hämmennys, kipu.

Poika vetäytyy syvemmälle piiloonsa, kaatuneen puun juurakkoon. Multaa varisee hiuksille. Piilo on huono. Juurakkosokkelon läpi hänet huomaisi, jos vain katsoisi kohti.

Savun haju tunkee nenään. Se on ison tulen savu, ei tuoksu tutulta.

Ketunpoika värisee maassa vielä vähän. Maa kumisee hiljaa, kun ensimmäinen ratsukko laukkaa ohi. Poika painaa silmänsä kiinni ja toivoo. Hevosten kaviot hakkaavat polun pintaa, ratsastajien raskas hengitys kulkee kiivaana. Komentosanat kaikuvat ilmassa. Taustajoukko kulkee hitaammin. Jalat raahaavat, sieltä täältä kuuluu valitusta ja parahduksia. Poika kuulee naisten ääniä, lasten itkua, on tunnistavinaan, ei tahdo, ravistaa äänet korviltaan, puristaa silmiä kiinni.

Kun kulkue on mennyt, poika avaa silmänsä. Polulla lojuu puista riipiytyneitä lepänlehtiä ja havuja. Ketunpoika on kavioiden potkimana kierähtänyt ojaan, hän ei katso sitä enää. Poika kerää risupinon, jonka oli pudottanut, tukee sen vasemman käsivarren taipeeseen. Oikealla kädellään hän pitelee risukirvestä, ensimmäistä omaansa, lähtiessään kävelemään pitkiä askelia kohti kylää.

Järvi kylän vierellä on tyyni. Veden pinnalla leijuu matalassa valossa ohut savuhuntu. Niemenkärki kurkottaa järvelle, vierellä kohoaa rosoinen kallio. Tie kaartelee loivana ylämäkeen, kalliorinteen laitaa ja ohi aidanportin. Poika lähestyy kylää varoen, empien, pieni kirves valmiina kourassaan. Varovaisuus on turhaa. Kotikujilla ei liiku kukaan. Kylän keskellä seisovan pitkän talon tuohikatto savuaa. Talon hirsiseinät seisovat paalujen tukemina vielä. Muut rakennukset ovat säilyneet tai nopeasti lehahtaneet ja jo sortuneet. Jostain karannut vuohi säntää säikkynä ohi talon ja takaisin tietämättä suuntaansa.

Hiljaisia miehiä makaa hengettöminä, ruhjottuina, kaikkialla pitkän talon ympärillä.

Poika astuu yli talon korkean kynnyksen. Maalattialla lojuu rikkoutuneita ruukkuja, kaatuneesta astiasta kaikkialle levinnyttä simaa, revenneitä kankaanpaloja naisten vaatteista. Mutta naisia ei näy.

Poika kävelee tulisijan luo. Pyöreän kivikehän vierellä on valmiina ruoanlaiton ainekset. Lammasta ja mantelimaitoa, salvian lehtiä ja sahramia. Äiti. Äiti oli pyytänyt sytykettä tuleen. Poika oli mennyt metsään. Nyt äitiä ei näy. Pojan leuka vavahtaa hänen hengittäessään sisään.

Lieden laidalla valmiina aterian alkeet. Poika istuu pöllin päälle, alkaa vuolla kiehistä puusta. Sytyttelee tulen taloon, kuin kymmenet kerrat ennenkin. Ihan niin kuin äiti oli käskenyt. Nostaa rautapadan tulelle. Lisää ainekset ja keittelee hiljaksiin. Mistään ei kuulu ääntä. Hiiltyneet seinät ympärillä huokailevat tuhkaista tomua.

Poika ammentaa itselleen lihapataa puukippoon. Istuu pöydän ääreen. Hän tuijottaa eteensä, eikä pysty syömään. Alahuuli vapisee. Tähän asti hän tiesi mitä tehdä, tähän asti hän osasi. Tästä eteenpäin ei mielessä ole ohjetta. Hän on pieni vielä, tietää sen liian hyvin itsekin. Kyyneleet piirtävät kirkkaat raidat tuhkan mustaamiin poskiin.

Ovelta tuleva valo katoaa, kun joku astuu sen tielle. Poika hätkähtää ja säikkyy, kompuroi tulisijalle ja haparoi risukirveen käteensä. Koittaa tarkentaa katsettaan kirkasta valoa vasten.

Hän on valmis hyökkäämään, vaikka kirves ei anna voimaa.

Ääni tulee ensin. Sanoissa on kaikki maailman kauneus. Ne lupaavat, että mitään hätää ei ole.

Poika syöksyy äidin hametta vasten ja painaa päänsä ympärille kietoutuvien käsien suojaan. Äiti kaappaa lapsen syliin, painaa sydäntään vasten ja kantaa ulos. Hän kävelee pois kylästä katsomatta niihin, jotka jäävät makaamaan, kun he kulkevat ohi. Poika katsoo äidin olan yli taakse jäävää kotia. Hän kysyy isästä ja muistakin, mutta äiti pudistaa päätään vaiti.

Äiti kävelee naapurikylän turvaan kantaen lastaan sylissään koko pitkän matkan, sillä joskus voimia tarvitaan enemmän kuin niitä on ja silloin ne lainataan tulevilta ajoilta.
Poika miettii pöljää kettua ja sen perhosta huojuvien heinien seassa. Poika miettii, miten kukin oppii vuorollaan maailman lait. Miten vaarallista on olla hetken onnellinen, sillä sen maailma huomaa ja kostaa heti.

Teksti: Veera Tyhtilä

Kirjailija Veera Tyhtilä
Veera Tyhtilä Kirjailija Veera Tyhtilä menneisyyden metsästäjät

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Oletko ottanut aurinkoa vuodesta toiseen väärin? — testaa ohjeet vuodelta 1936

    Lue ohjeet oikeaoppisen valotussuunnitelman tekoon.

    Auringotta kukat menettävät värinsä ja lehdet käyvät valjuiksi. Samoin käy ihmisten ja eläinten. Ruumis on kuitenkin totutettava vähin erin aurinkoon sopivan valotussuunnitelman mukaisesti. Ennen valotuksen aloittamista suosittelemme kepeää liikuskelua hermoston tyynnyttämiseksi ja sydämentoiminnan vahvistamiseksi. Auringonsäteiden esiin puristamat teiren pisamat voitte häivyttää vetysupeoksidilla ja elohopealiuoksella.

  • Mies! Testaa oletko #vaimonkesyttäjä

    Vaimoissa piilevä kahviraivo voi lamaannuttaa naineen miehen

    Liian monissa vaimoissa piilevä kahviraivo ja säännöllinen vastaansanominen lamaannuttavat naineiden miesten voiman. Testatkaa, kuinka hyvin osaatte kesyttää vaimonne! Testi perustuu eittämättä 1800-luvun lopun luotettavimpaan käsikirjaan: "Kuinka hyvä aviomies voi parantaa pahan vaimonsa" (1898).

  • Suomalaissiirtolaisten vaiettu historia - junapummeina ja kerjäläisinä 30-luvun Amerikassa

    Pohjalainen Hanski selvisi lama-ajan yli "bommailemalla"

    C- kasetilta löytyi uskomaton selviytymistarina: Kun 17-vuotias pohjalainen Hanski astui Amerikanlaivaan vuonna 1929, hän luuli rikastuvansa Kanadan kaivoksilla. New Yorkin pörssiromahdus muutti kuitenkin kaiken. Töitä ei ollutkaan, asuntoon ei ollut varaa, ja säästötkin hupenivat hetkessä. Alkoi huikea seikkailu junapummina.

  • Kortonkien gummisetä

    Miten kondomeista tuli Suomessa valtavirtaa.

    Suomen kondomineuvos Leif Grotell on yksi ehkäisyvälinealan konkareista. Hänen aikaansaannoksiaan ovat Suomen tunnetuimmat kondomibrändit Black Jack, Suki-Suki, Kukka ja mehiläinen, Magic ja Nam Nam. Kondomeihin liittyneen häveliäisyyden vuoksi Grotellin oma äiti ei ensimmäiseen 10 vuoteen kehdannut kertoa, mitä tuotteita poika myy työkseen.

  • Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Kuvaa #omamuseo ja osallistu kilpailuun!

    Kokoelma, esine, tila – mikä on sinun museosi?

    Haluatko perustaa oman museon? Onko sinulla jo sellainen? Kokoa omista museoesineistäsi näyttely, kuvaa se ja osallistu #omamuseo-kuvakeräykseen 22.5. mennessä!

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.