Hyppää pääsisältöön

Mandelan tuhlattu perintö

Opiskelijat juoksevat kampuksella poliisia karkuun
Opiskelijat juoksevat kampuksella poliisia karkuun Kuva: Yle/Ivar Heinmaa Ulkolinja,ulkolinja: mandela itkisi jos tietäisi

"Ensimmäinen tainnutuskranaatti jysähtää maahan 20 metrin päässä ja saa korvat soimaan. Witwaterstrandin yliopiston kampuksella nurmikolla mieltään osoittavat opiskelijat säntäävät karkuun kuin varpusparvi." Näin kertoo kokemuksistaan ohjaaja Vesa Toijonen, joka oli paikalla, kun poliisit avasivat tulen yliopistoalueella Johannesburgissa Etelä-Afrikassa.

Kypäräpäiset, luotiliiveihin puetut poliisit syöksyvät eteenpäin ja avaavat tulen summittaisesti opiskelijoita ja toimittajia kohti. Kumiluodit napsahtelevat joka puolelle. Tällä kertaa kukaan ei loukkaannu, mutta se on vain hyvää onnea. Kuvista näkyy, miten poliisit tulittavat silmittömästi, tähtäämättä.

Poliisin hyökkäys opiskelijoiden kimppuun oli yksi episodi kapinassa, joka levisi lokakuussa yliopistojen kampuksilla. Witwaterstrand Johannesburgissa, Pretoria, Port Elisabeth, Durban, Kapkaupunki…

Opiskelijat vaativat yliopistoja ja Etelä-Afrikan hallitusta peruuttamaan lukukausimaksujen korotukset.

”Ei meillä ole varaa maksaa nykyistä kalliimpia maksuja”, sanoo opiskelijajohtaja Fasiha Hassan Johannesburgissa.

”Jo nyt jotkut nukkuvat kirjastossa, koska heillä ei ole varaa vuokrata kalliita asuntoja. Jotkut tytöt joutuvat myymään itseään saadakseen rahaa opiskeluun”, Fasiha kertoo. ”Minä olen valmis vaikka kuolemaan vaatimustemme takia”, hän sanoo.

Kukaan ei kuollut yliopistokapinassa, mutta mielenosoitukset olivat eteläafrikkalaisille merkki muustakin kuin vain lukukausimaksuista.

Poliisit rivissä aseistettuina
Poliisit rivissä aseistettuina Kuva: Yle/Ivar Heinmaa Ulkolinja,ulkolinja: mandela itkisi jos tietäisi

”Opiskelijat ovat oikealla asialla, ihmisten mitta on täynnä Etelä-Afrikassa. Me olemme saaneet tarpeeksemme korruptoiduista poliitikoista. Ihmiset näkevät nälkää, he asuvat slummeissa. Mandelaa hävettäisi jos hän tietäisi, mitä hänen perinnölleen on tehty”, sanoo juristi Nomzamo Zondo.

Nomzamo Zondo edustaa naisia, jotka menettivät aviomiehensä Marikanan verilöylyssä vuonna 2012. Poliisi keskeytti Marikanan kaivoslakon väkivaltaisesti: 17 kaivosmiestä ammuttiin kuoliaaksi televisiokameroiden edessä.

”Mandela oli jo sairas mies, mutta hänelle kerrottiin Marikanasta. Olen varma siitä, että hän joutui sairasvuoteellaan miettimään, mihin maa on oikein menossa”, Nomzamo Zondo pohtii.

Hän on itse elävä esimerkki Nelson Mandelan elämäntyöstä: nuori, musta nainen, joka kävi koulua slummissa, pääsi yliopistoon, valmistui ja sai työtä lakitoimistossa.

”Mandela ei istunut vuosikausia vankilassa nähdäkseen, että poliisi ampuu kuoliaaksi mustia työläisiä, jotka taistelevat oikeuksiensa puolesta”, hän sanoo.

Työtä, leipää, vettä ja suolaa

Vannoessaan virkavalaansa 1994 Nelson Mandela toivoi, että kaikilla olisi ”työtä, leipää, vettä ja suolaa.”

Mandelan unelmille on käynyt huonosti. Työttömyysprosentti on virallisesti 27, mutta ei ole vaikea löytää alueita, missä se on 70 prosenttia.

”Täällä kaikki ovat köyhiä. Toiset ovat vain köyhempiä kuin toiset”, maata kuokkivat naiset siteeraavat tietämättään George Orwellia.

Maisema KwaZulu-Natalin takamailla on kaunis, mutta ruokaa ei ole. Vain se pinaatti, mitä pieneltä palstalta tulee.

”Kun lähetän tytön aamulla kouluun, minulla ei ole randiakaan hänelle”, maata kuokkiva Funakuphi Thuse sanoo. Yksi randi on kuusi senttiä.

”Olen aina pitänyt yllä unelmaa demokraattisesta ja vapaasta yhteiskunnasta, missä kaikki ovat vapaita ja tasa-arvoisia”, Nelson Mandela sanoi oikeudessa Pretoriassa 1964. ”Tämän unelman puolesta olen valmis kuolemaan”, Mandela päätti puheensa.

Puhe jäi historiaan, Mandela tuomittiin vankilaan.

Mandela itkisi jo tietäisi

Virallisten tilastojen mukaan lähes 6 miljoonaa on vailla työtä Etelä-Afrikassa. Ja kun ei ole työtä, ei ole myöskään leipää eikä suolaa.

Puhdasta vettä taas ei ole niillä 12 miljoonalla eteläafrikkalaisella, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella.

”Joka päivä televisiossa puhutaan miten ministeri sejase on tuhlannut miljoonia, ostanut autoja perheelleen”, sanoo Mcedi Msizi, ANC:n veteraani. Työtön.

”Mandela itkisi jos tietäisi mitä tässä maassa tapahtuu”, hän sanoo vaatimattomassa talossaan, joka on osin romahtanut. Rakentajat eivät olleet ammattilaisia, mutta heillä oli oikean puolueen jäsenkirja. Sama kuin Mcedillä.

Virallisenkin arvion mukaan kaikissa valtion rakennushankkeissa on ilmaa 40 prosenttia. Se raha menee korruptioon.

Korruption kasvot

Etelä-Afrikassa korruptiolla on kasvot. Presidentti Jacob Zuman kasvot.

783 korruptiosyytettä. Yhtä ihmistä vastaan. Etelä-Afrikan presidenttiä vastaan.

Presidentti Jacob Zuma käytti lähes 280 miljoonaa randia, 21 miljoonaa euroa julkisia varoja yksityistaloonsa, muodollisesti turvallisuusvarustuksen ajanmukaistamiseen. Hintaan sisältyi mm karja-aita, uima-allas, vierastaloja ja pesula.

Presidentin kotikartano sijaitsee Nkandlassa, KwaZulu-Natalin takamailla. Kukkulan takana viljelypalstalta, missä kuokkivilla naisilla ei ole antaa randiakaan kouluun lähteville lapsille.

Eteläafrikkalaisen arvion mukaan demokratian aikana (1994 - 2016) korruptioon on palanut yli 700 miljardia randia, 44 miljardia euroa.

Etelä-Afrikan kolme ihmettä

Lyhyen ajan sisällä Etelä-Afrikassa on tapahtunut kolme ihmettä. Ensin presidentti Zuma lupasi palauttaa yksityistalonsa kunnostamiseen käytetyt rahat valtion budjettiin - ei tosin koko summaa, 280 miljoonaa randia, vain sen osan, mitä häntä pyydettiin palauttamaan, eli 8 miljoonaa randia.

Toiseksi, Jeesus ilmestyi Etelä-Afrikassa.

Ensimmäisissä vapaissa vaaleissa 1994 62 prosenttia äänesti ANCtä. Siitä lähtien ANC on saanut kaikissa vaaleissa vähintään 60 prosenttia äänistä. Valta on maistunut ja juovuttanut.

Presidentti Jacob Zuma, joka johtaa myös ANC:tä, uhosi, että ANC pysyy vallassa niin kauan kuin "Jeesus tulee takaisin".

Elokuussa 2016 Jeesus tuli takaisin. Hän ilmestyi samanaikaisesti pääkaupungissa Pretoriassa, Johannesburgissa, Port Elisabethissa ja Kapkaupungissa.

ANC hävisi paikallisvaalit elokuussa 2016. Keskustaoikeistolainen oppositiopuolue Democratic Alliance hallitsee nyt neljää Etelä-Afrikan viidestä suuresta kaupungista. Niissä asuu yhteensä 14 miljoonaa ihmistä. Se on kolmas ihme, jota moni ei osannut kuvitella.

Mitä on tulossa? Entä jos mustat äänestäjät hylkäävät ANCn myös maaseudulla?

”Me mustat olemme aina äänestäneet ANC:tä, mutta viimeksi ihmiset eivät viitsineet edes äänestää”, sanoo Mcedi Msizi, ANC:n veteraani romahtamaisillaan olevassa talossaan.

Ennuste huono

Jos Etelä-Afrikka olisi ihminen, ennuste olisi huono. Rikkaan maan taloutta on hoidettu niin huonosti, että se on koko ajan vaarassa pudota roskavaltioiden luokkaan. Se olisi katastrofi. Ulkomaisen lainan kulut nousisivat niin paljon, että niiden hoitaminen olisi ylivoimaista. Maa ajautuisi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n syliin. Se olisi toinen katastrofi.

Palanut autonrunko
Palanut autonrunko Kuva: Yle/Ivar Heinmaa Ulkolinja,ulkolinja: mandela itkisi jos tietäisi

Syksyllä yliopistokapinat levisivät myös kaupunkien kaduille. Autoja poltettiin, kauppojen ikkunoita rikottiin. Etelä-Afrikassa pelätään, että autot palavat seuraavan kerran huhtikuussa.

”17 miljoonaa ihmistä saa sosiaaliapua, se maksaa 10 miljardia randia kuussa. Ensi huhtikuussa sopimus avustusjärjestöjen kanssa loppuu, eikä hallitus ole tehnyt asialle mitään”, sanoo Daily Maverick-lehden toimittaja Margaret Thamm.
 
”Jos nälkärajalla elävistä ihmisistä ei enää huolehdita, tähän mennessä nähdyt protestit ovat pieniä. Nälkää näkevät ihmiset alkavat kapinoida”, hän sanoo surullisena.

Plimvillen kärpäset

African Children’s Feeding Scheme –järjestö ruokkii joka päivä 25 000 lasta Johannesburgin ympäristössä, muun muassa Sowetossa.

”Me noudatamme Mandelan oppia, yhdenkään lapsen ei pidä mennä nälkäisenä nukkumaan”, sanoo Phindile Hlalele Sowetossa.

Järjestön jakama maito ja maapähkinävoi ei riitä kaikille. Joka neljäs eteläafrikkalainen lapsi menee nukkumaan ilman ruokaa.

Kaksi koulutyttöä
Kaksi koulutyttöä Kuva: Yle/Ivar Heinmaa Ulkolinja,ulkolinja: mandela itkisi jos tietäisi

Mmatshowa Mpoporom on 18-vuotias. Hän asuu neljä vuotta nuoremman sisarensa Modinan kanssa lautahökkelissä Plimvillessä, Soweton takapihalla. Tytöt ovat AIDS-orpoja ja huolehtivat itse itsestään. Ilman ruoka-apua ei eivät selviydy, rahaa ei ole randiakaan.

Plimville on yksi kovimmista paikoista, mitä olemme nähneet Etelä-Afrikassa. Naapurissa miehet juovat paikallista olutta, umqombothea, ja huutelevat tytöille, pyytävät liittymään seuraan. Kaiken nähnyt kuvaaja pyyhkäisee silmäkulmaansa. "Kärpäsiä", hän sanoo.

Kärpäsiä riittää Plimvillessa, viemäreitä ei ole, yhteisiä bajamajoja siellä täällä. Roskat heitetään tielle.

Horisontissa Sandtonin pilvenpiirtäjät muistuttavat toisenlaisesta elämästä. Miljoonia euroja maksavista asunnoista. Ravintoloista, mihin osterit tuodaan Namibiasta, jättikatkaravut Mosambikista ja paras kala Angolasta.

Mandela itkisi jos tietäisi.

Teksti: Vesa Toijonen, ohjaaja

Ulkolinja: Mandela itkisi jos tietäisi Yle TV1 12.1. klo 22.00.
Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 12.1. alkaen 30 vrk

Lisää aiheesta:

Ulkolinja: Mandela itkisi jos tietäisi

Kommentit