Hyppää pääsisältöön

Synttäreitä viettävä Pikku Kakkonen ollut täynnä ikimuistoisia osioita – tässä yhdeksän parasta

Pikku Kakkosen ensimmäinen jakso esitettiin tasan 40 vuotta sitten, 11. tammikuuta 1977.

Onneksi olkoon, Pikku Kakkonen! // Kuva: Yle / Pikku Kakkonen

Vuosi 2017 on suomalaisille merkityksellinen ainakin kahdella eri tavalla: Suomi täyttää 6. joulukuuta 100 vuotta ja Pikku Kakkonen tänään, 11. tammikuuta, 40 vuotta.

Onneksi olkoon!

On mahdollista, että juuri sinun vanhempasi olivat siinä iässä, että he seurasivat Pikku Kakkosta lapsuusvuosinaan – aivan kuten sinäkin teit 20–30 vuotta myöhemmin.

Pikku Kakkosesta tuli hitti jo alkuvuosiensa aikana. Suosio on jatkunut suurena aina näihin päiviin saakka: vuonna 2011 sarja voitti parhaan lasten- ja nuortenohjelman Kultaisen Venlan. Viime vuonna ohjelma sai Vuoden Parisuhdeteko -tunnustuksen. Valintaperusteluissa Pikku Kakkosen todettiin muun muassa tukeneen lapsiperheiden elämää ja antavan vanhemmille hengähdystauon arjen kiireiden keskellä.

Ohjelman syntymäpäivien kunniaksi listasimme yhdeksän mieleenpainuvinta Pikku Kakkosen tilannetta, hetkeä tai hahmoa, jotka muistuvat mieleen vielä lapsuusvuosien jälkeenkin.

1. Postilaulu, joka tulee osata ulkoa

Suomessa on tasan yksi postiosoite, jonka suurin osa lapsista, nuorista ja ihan keistä tahansa Pikku Kakkosta vähänkään seuranneista tietää.

Se on Pikku Kakkosen postiosoite. Siitä on tehty kappale, jota rakastit lapsena, mutta joka jää nykyään ikäväksi korvamadoksi, josta ei pääse eroon.

Se menee näin:

Pikku Kakkosen posti
postilokero 347
33101 Tampere 10
Pikku Kakkosen posti

Ethän voinut olla laulamatta tätä mielessäsi?

2. Nukkumatti ja alati muuttuva kulkuneuvo

Nukkumatti esiintyi televisiossa jo paljon ennen Pikku Kakkosta. Nukkumatti-sarjaa esitettiin Itä-Saksassa jo vuonna 1959. Tuolloin hän porhalsi ruutuun yleensä lasten pienoisjunaradan junalla, mutta toisinaan kulkuvälineinä oli avaruussukkula tai jokin eläin.

Nukkumatti aloitti Pikku Kakkosessa heti ohjelman alkuaikoina vuonna 1977. Nukkumatti jatkoi Pikku Kakkosessa aina 2000-luvun alkuvuosille saakka. Pikku Kakkosessa hänen kulkuneuvojaan olivat muun muassa moottorikelkka, surffilauta, helikopteri – sekä tyylikäs, valkoinen Trabant-merkkinen auto.

Osa saattaa tietää sen tunteen, kun arvaa oikein Nukkumatin kulkuneuvon illan jaksossa.

Se on ihan älyttömän hieno tunne.

3. Jäihin uppoavan nallen aiheuttamat traumat

Pikku Kakkosen dramaattisin ja järkyttävin hetki nähdään aina keväisin ja syksyisin, kun jäät ovat heikoimmillaan.

Se on se hetki, kun ruutuun ilmestyy animaatio, jossa nalle kävelee heikoille jäille. Jää pettää ja nalle putoaa veteen. Se karjuu hirvittävällä äänellä, kun ei pääse takaisin jään päälle.

Se on kamalaa.

Onneksi nalle kuitenkin selviää, kun Heikki-niminen poika pelastaa tämän. Siitä huolimatta netin keskustelupalstoilla puhutaan edelleen siitä, että varoitus oli erittäin pelottava ja jättänyt elinikäiset traumat.

Toisaalta Pikku Kakkosen jäävaroitusta kehutaan siitä, ettei videon nähtyään käynyt mielessäkään lähteä leikkimään heikoille jäille. Tai jos sattui lähtemään, saattoi pelastua animaation johdosta: Yle kertoi vuonna 2006, että heikkoihin jäihin pudonneen tytön isoveli pelasti tämän Pikku Kakkosen jäävaroituksen ohjeen mukaisesti.

4. Mainio juontaja Ransu, joka haastatteli presidenttejä

Ransu, koko nimeltään Ransu Karvakuono, on esiintynyt Pikku Kakkosessa ensimmäisen kerran vuonna 1978.

Nykyään eläkepäiviä viettävä keskikokoinen videonoutaja pääsi uransa aikana tapaamaan lukuisia merkkihenkilöitä. Ransu on haastatellut muun muassa tasavallan presidenttejä Mauno Koivistoa ja Tarja Halosta ja kilpaillut Uutisvuodossa.

Ransun uran yksi merkittävimmistä hetkistä tapahtui vuonna 1989. Tuolloin Ransu oli ohjelmantekomatkalla Berliinissä. Ransun ja kuvausryhmän yllätykseksi Berliinin muuri murtui juuri silloin, kun Ransu hengaili kaupungissa. Ransu kommentoi muurin murtumista myöhemmin Pikku Kakkosessa.

Katso täältä video, jossa Ransu esittelee Berliinin nähtävyyksiä.

5. Pikku Kakkosen historian suosituin hahmo: Pelle Hermanni

Yle järjesti Pikku Kakkosen 40-vuotiseen taipaleen kunniaksi äänestyksen, jossa haettiin ohjelman suosituinta hahmoa. Äänestyksen ykköseksi valittiin Veijo Pasasen esittämä Pelle Hermanni, joka sai noin 32 prosenttia annetuista äänistä.

Pelle Hermannin sarjaa tehtiin Pikku Kakkoseen vuosina 1978–1988, mutta sitä on esitetty vielä 2000-luvullakin.

Usein Ransun kanssa yhteistyötä tehnyt Pelle Hermanni oli huomattavasti aikaansa edellä: jo 1980-luvun taitteessa hänellä oli näköpuhelin, jota voitaisiin pitää älypuhelimien esikuvana.

Lisäksi Pelle Hermanni toi monien lasten elämään tuhahduksen, jota voi käyttää noitumiseen: Hermanni päivitteli asioiden tilaa sanomalla voi änkeröinen!

6. Tilipitappi-tippi-tappi dilipidabbi-dibbi-dabbi

Wanhan kunnon Allu Tuppuraisen esittämä Rölli on edelleen monien lasten suosikki! Vuonna 2006 Rölli valittiin Ylen äänestyksessä suomalaisten suosituimmaksi satuhahmoksi.

Vaikka Röllimetsässä asuva Rölli oli outo peikkomainen hahmo, se opetti sarjan katsojille paljon tärkeitä asioita.

Rölli esimerkiksi luuli, että se haluaa säikytellä muita metsän otuksia. Rölli luuli haluavansa, että häntä pelätään. Aina pelottelu ja säikyttely ei kuitenkaan onnistunut, sillä se ei ollutkaan sitä, mitä Rölli halusi tehdä ja jollaiseksi hän halusi profiloitua. Sisimmässään hän tiesi, ettei halua kenellekään pahaa. Tässä on kenties jotain samaistuttavaa?

Lisäksi sarjassa, Röllin lauluissa ja myöhemmin ilmestyneessä Rölli-elokuvissa nousee esille tärkeitä teemoja, kuten oman erilaisuutensa hyväksyminen, uteliaisuuden arvostaminen ja omien pelkojen kohtaaminen.

Rölli-sarjaa pidettiin aluksi liian pelottavana Pikku Kakkoseen. Palautteen vuoksi se hyllytettiin ohjelmistosta joksikin aikaa.

Lue lisää Röllistä täältä.

7. Lasse Pöysti ja lempeät unitarinat

Näyttelijä Lasse Pöysti ryhtyi lukemaan iltasatuja jo ohjelman aloitusvuonna 1977. Alun perin oli tarkoitus, että Pöysti olisi lukenut tarinoita kirjoista, mutta hän arveli, etteivät ne olisi siten niin uskottavia. Niinpä hän opetteli iltasadut ulkoa, ja esitti ne kameralle ilman kirjaa.

Lasse Pöysti päätti opetella iltasadut ulkoa.

Päätös oli täysin oikea, sillä Pöystin ilmeikkyys ja tarinankerrontataito korostuvat, kun hän nimenomaan kertoo, ei lue tarinaa.

Ilman Pöystin iltasatuja Pelle Hermannia ei ehkä edes olisi: Pikku Kakkosen toimituspäällikkö Pertti Nättilä sai idean Pelle Hermanni -ohjelmasarjaan Pöystin kertomasta sadusta.

8. Timanttiset taikurit Timo Taikuri ja Simo Aalto

Ensinnäkin: mikä olisi siistimpi nimi taikurille kuin yksinkertaisesti Timo Taikuri? Ei mikään.

Timo Taikuri eli oikealta nimeltään Timo Kulmakko sai uralleen huomattavasti nostetta tehdessään lapsille taikatemppuja Pikku Kakkosessa. Viiksekäs baskeripää hallitsi niin silmänkääntötemput kuin ilmapallojen taittelemisen.

Simo Aalto on toinen tunnettu Pikku Kakkosen taikurismies. Aallolla oli ohjelmassa osio Simon Taikateltta. Hänen tempuissaan oli usein mukana joko eläimiä tai avustajia. Avustajiksi taikuri valikoi show’ta paikan päällä seuranneita lapsia.

Sekä Timo Taikurilla että Simo Aallolla oli omat tavaramerkkitaikasanansa. Timo Taikurin yleisin ja suosituin taikasana oli Pekka ja Pätkä -elokuvista lainattu Ananasakäämä! Simo Aalto käytti taikahuudahdusta Jokeri Pokeri Box, joka oli myös hänen taikaohjelmansa nimi silloin, kun se esitettiin Pikku Kakkosen ulkopuolella.

9. Tämän päivän megahitti Kikattava Kakkiainen

Nostalgia on olennaisessa roolissa Pikku Kakkosen parhaiden hetkien ja hahmojen muistelussa. Se on ymmärrettävää, sillä jossain vaiheessa sarjasta “kasvaa ulos”. Sen seuraaminen alkaa usein uudestaan vasta siinä vaiheessa, jos saa omia lapsia.

Pikku Kakkosen sisällä pyörii kuitenkin tällä hetkellä eräs sarja, joka on nostettava ohjelman tähtikavalkadiin: Kikattava Kakkiainen.

Kikattava Kakkiainen on pienestä hapsénkakkiaisesta kertova animaatiosarja. Hapsenkakkiaisella on hersyvä, raikuva ja tarttuva nauru. Sen ansiosta hapsenkakkiainen selvittää kiistoja ja erimielisyyksiä.

Kikattava Kakkiainen on suurin suomalainen animaatiosarjahanke Muumien jälkeen. Sarjan oikeudet on myyty jo 13 maahan. Kikattava Kakkiainen on kunnostautunut myös musiikin parissa: se solmi viime vuonna levytyssopimuksen Sony Musicin kanssa.

Kikattavaa Kakkiaista tuottaa Renny Harlinin sisarenpoika Anttu Harlin.

Yle TV2 esittää tänään keskiviikkona 11. tammikuuta kello 19 dokumentin Postilokero 347 - Pikku Kakkosen tarina, joka kertoo 40-vuotisen ohjelman värikkäistä vaiheista sekä erilaisista suomalaisista, joiden elämään ohjelma on lähtemättömästi vaikuttanut.

Muokattu 17.1.klo 16:28 Kikattavan Kakkiaisen tuottajan etunimi on Anttu, ei Arttu.