Hyppää pääsisältöön

Läskilinssin selviytymistarina oli Matti Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus

Läskilinssi ja Sika Sippurahäntä -tv-näytelmän kuvauksissa näyttelijä Juha Muje (roolinimi Tirehtööri), kuvaaja Esko Kajonterä, kuvaussihteeri Kristiina Karhu, pääosanesittäjä Esa Sosunow (roolinimi Läskilinssi) ja ohjaaja Matti Ijäs sekä sika
Läskilinssi ja Sika Sippurahäntä -tv-näytelmän kuvauksissa näyttelijä Juha Muje (Tirehtööri), kuvaaja Esko Kajonterä, kuvaussihteeri Kristiina Karhu, pääosanesittäjä Esa Sosunow (Läskilinssi) ja ohjaaja Matti Ijäs sekä sika Sippurahännän roolissa Läskilinssi ja Sika Sippurahäntä -tv-näytelmän kuvauksissa näyttelijä Juha Muje (roolinimi Tirehtööri), kuvaaja Esko Kajonterä, kuvaussihteeri Kristiina Karhu, pääosanesittäjä Esa Sosunow (roolinimi Läskilinssi) ja ohjaaja Matti Ijäs sekä sika Kuva: Yle matti ijäs,Juha Muje,Matti Ijäs,Matti Ijäs,sika,lastenohjelmat,Suomalaiset lastenohjelmat,Yleisradio Oy lastenohjelmat,1976

Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lasten- ja nuortensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen säveltämä musiikki. Neliosaisen sarjan on tuottanut TV2:n Lastenohjelmien toimitus vuosina 1976–1977.

Lapsille suunnattu Läskilinssi-sarja oli Matti Ijäksen ensimmäinen televisio-ohjaus fiktion parissa. Läskilinssi-jaksot yhdessä Erkki Mäkisen kanssa käsikirjoittanut Ijäs päätyi ohjaamaan sarjaa omien sanojensa mukaan puoliväkisin, ja ohjaustyön alkutaival näkyy Ijäksen mukaan lopputuloksessa. Tarinan sanoma ei kuitenkaan vanhene: kiusata ei saa, ystävyys ja rakkaus auttavat. Havainnot vakavista aiheista tehdään usein huumorin keinoin.

Läskilinssi-sarjassa kiusattu koululainen pärjää mielikuvitusmaailmansa ja rakastavien vanhempien tuella. Avuksi on myös tiedonjano ja suuri herkku sinihomejuusto. Lannistumattoman koulupojan tarina kuvaa samalla myös aikansa Suomea, tyyliä ja asenteita. 1970-luvun Suomesta katsottuna moni asia on uusi ja outo, mutta presidentti Kekkonen on koulupojankin mietteissä tuttu.

Sarjan aloitusjaksossa Läskilinssi rakastuu (1976) pohditaan rakkauden olemusta. Uusi oppilas Suvi-Elina (Liisa Niemi) saa Läskilinssin (Esa Sosunow) sydämen pomppimaan, tulee yhtä aikaa kylmä ja kuuma ja kieli menee solmuun. Äitikin huomaa, että poika taitaa olla rakastunut. Läskilinssi on kuullut, että isosisko on joskus kirjeessä lähettänyt hiuksen yhdelle pojalle. Niinpä poika arvelee, että Kekkosen täytyy rakastaa koko Suomen kansaa, kun on lähetellyt hiuksiaan kaljuuntumiseen asti.

Toisessa jaksossa Läskilinssi saa kauhistuttavan kirjeen. Rakas Suvi-Elina on kadonnut ja Turun linnan kaappaa haltuunsa verenhimoinen vampyyrikopla. Jännittävässä Läskilinssi ja linnan salaisuus -jaksossa (1977) voi tutustua myös Turun linnan historiaan.

Kolmannessa Läskilinssi ja Sika Sippurahäntä -jaksossa (1977) Läskilinssi kyllästyy äitinsä motkotukseen, tyhjentää jääkaapin, pakkaa nyyttinsä ja karkaa. Tien päällä hän tapaa viekkaan sirkustirehtöörin sekä filosofoivan ja laulunlahjoillakin varustetun porsaan. Koti-ikävä iskee kuitenkin aikanaan ja musiikki tahdittaa paluuta kotikulmille.

Läskilinssin tulevaisuus (1977) oli sarjan päätösjakso ja näytti sankarin pärjäävän tästäkin eteenpäin. Luokan kovikset Tauno ja Paavo panevat Läskilinssin kirjoittamaan aineen puolestaan. Kotitehtävänä on ainekirjoitus aiheesta "Mikä minusta tulee isona". Miten luokan pahikset selviävät tehtävästä? Nolosti, kiitos Läskilinssin.

Sarjassa toistui Läskilinssin lyömättömästä asenteesta kertova tunnuslaulu. Jukka Siikavireen säveltämä musiikki onkin merkittävässä osassa koko sarjan tunnelmanluojana. Sarja päättyy ihmisen moninaisuutta hämmästelevään Ihmeellinen ihminen -kappaleeseen.

Läskilinssi-jaksot nähtiin televisiossa ensi kerran 1976 ja 1977 sekä uusintana nuorten Kasmasiini-makasiiniohjelmassa vuosina 1981 ja 1988. Koulukiusaajia kumartamaton sankari on säilynyt katsojien mielissä ja toiveissa.

Kolmekymmentä vuotta sarjan ohjauksen jälkeen ohjaaja Matti Ijäs muistelee ensimmäistä fiktio-ohjaustaan hieman kömpelöksi tuotokseksi. Jos ohjaaja itseään vähätteleekin, niin 1970-luvun turkulaisnäyttelijät saavat häneltä runsaasti kiitosta. Arkistovieraana-ohjelmassa (2017) Marko Gustafssonin haastattelussa Ijäs kertoo tulleensa elokuvaan mukaan kirjoittamisen kautta, vähän varkain. Aluksi hän kirjoitti pyynnöstä lastenohjelmia ja Läskilinssin ohjaajaksi hänet väännettiin käsikirjoittajan roolista liki puolipakolla.

Ijäksen töitä ja elämänvaiheita kerrataan Juha Lehtolan ohjaamassa henkilökuvassa Suomalainen elokuvaohjaaja – Matti Ijäs (2009). Alun puolipakko johti sittemmin kulttimaineeseen elokuvaohjaajana.

Läskilinssi-sarjan rooleissa ja tuotantotiimissä

Esa Sosunow (Läskilinssi)
Liisa Niemi (Suvi-Elina)
Tapio Kouki (opettaja)
Mats Långbacka, Rainer Potinkara, Jouni Vaaja ja Pekka Vuorinen (pojat)
Marja Packalen (Anna)
Mauri Kuosmanen (Läskilinssin aaveääni)
Kapo Manto (Sika Sippurahännän ääni)
Arno Virtanen (konduktööri)
Juha Muje (tirehtööri)
Esko Pesonen (historian opettaja)

Käsikirjoittajat: Matti Ijäs ja Erkki Mäkinen
Ohjaaja Matti Ijäs
Kuvaus: Esko Kajonterä
Ääni: Taito Tamminen
Leikkaus: Marita Ijäs
Kuvaussihteeri: Kristiina Karhu
Tunnusmusiikki: Jukka Siikavire
TV2 Lastenohjelmat

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?