Hyppää pääsisältöön

Analyysi tv-vuoteen 2016: Kultainen Venla -gaala kertoi sen, että suomalaiset vaativat laatua

Kultaisen Venlan merkittävimmät palkinnot menivät niille sarjoille, joihin on panostettu eniten.

Syke äänestettiin vuoden parhaaksi tv-sarjaksi. // Kuva: Yle Kuvapalvelu

Kultainen Venla on televisioalan palkintogaala, jossa valitaan edellisen vuoden parhaita kotimaisia televisio-ohjelmia ja niiden tekijöitä. Käytännössä kyseessä on siis Suomen oma Emmy-gaala, vuoden tärkein tv-juhla, jossa valitaan sarjoista parhaat.

Tänä vuonna tärkeimmän palkinnon eli yleisöäänestyksen parhaasta tv-sarjasta voitti Ylen esittämä sairaalasarja Syke. Suurin palkintorohmu oli Sorjonen, joka voitti sekä parhaan draamasarjan että parhaan mies- ja naisnäyttelijän palkinnot. Arman Pohjantähden alla voitti parhaan ajankohtais- ja asiaohjelman palkinnon, jonka lisäksi Arman Alizad palkittiin yleisöäänestyksessä parhaana esiintyjänä.

Kultainen Venla -palkintolistauksessa – jonka voit katsoa täältä – korostuu kaksi seikkaa:

Yleisradion esittämien sarjojen roima ylivoima palkintojen määrässä sekä se, että suomalainen yleisö haluaa katsoa hyvää ja laadukasta televisiota.

Yleisradion esittämä sarja, sen näyttelijät tai käsikirjoittaja voitti kymmenen Kultaista Venlaa. Palkintoja jaettiin yhteensä 16 kappaletta, jos kahta elämäntyöpalkintoa ei oteta huomioon. Sykkeen ja Sorjosen lisäksi palkinnon nappasivat Marja Hintikka Live, Noin viikon uutiset, Sekasin, SuomiLOVE ja Sohvaperunat. Lisäksi Kohtuuttomuuksia-sarjan Tiina Lymi voitti vuoden käsikirjoittajan palkinnon.

Valtaosaa palkituista sarjoista yhdistää laadun lisäksi merkityksellisyys.

Suomalalaisittain vuoden 2016 merkittävin kotimainen sarja oli Arman Alizadin juontama Arman Pohjantähden alla. Suomesta ja suomalaisuudesta kertova sarja avasi monien silmiä. Esimerkiksi asunnottomia ja päihderiippuvaisia on ollut maassamme tiedä kuinka kauan. Tavallisen ihmisen on ollut helppo sivuuttaa heidät ja heidän huolensa. Monen silmät kuitenkin avautuvat silloin, kun suosittu tv-kasvo tekee heistä koskettavan ja tärkeän ohjelman.

Hömppä ei enää kelpaa suomalaisille.

Marja Hintikka Livessä keskustellaan vanhemmuuden tärkeistä aspekteista, nuorille suunnattu Sekasin pohjautuu mielenterveyspotilaiden tositarinoihin ja antaa kuvaa siitä, millaista heidän elämänsä on. SuomiLOVEssa konkretisoituu se, kuinka ihanasti rakkaus ja musiikki kuuluvat yhteen. Noin viikon uutisten menestys todistaa sen, että Suomessa voi yhä heittää läppää aiheesta kuin aiheesta, jos sen tekee tyylillä ja harkiten.

Tv-sarjojen merkityksellä ja laadulla on aidosti suuri merkitys. Hömppä ei enää kelpaa suomalaisille.

Ville Virtanen palkittiin parhaan miesnäyttelijän Kultainen Venla -palkinnolla. // Kuva: Yle Kuvapalvelu

TV-sarjat pyyhkivät elokuvilla pöytää

Tv-sarjojen meininki on muuttunut rankasti 2000-luvun aikana. Vielä 1980- ja 1990-lukujen lopulla elokuvat olivat se juttu, josta kaikki puhuivat. Vain yksittäiset sarjat − etunenässä Twin Peaks − nousi siellaiselle tasolle, että niitä rinnastettiin leffoihin.

2000-luvulla tilanne on kääntynyt päälaelleen. Kaiken aloitti vuonna 1999 alkanut kunnianhimoinen tv-sarja Sopranos, joka pystyi haastamaan laatunsa puolesta minkä tahansa elokuvan. Syke-sarjan tähti Antti Luusuaniemi kertoi YleX:n haastattelussa, että Sopranos oli hänen mielestään ensimmäinen tv-sarja, joka oli elokuvia parempi.

Tv-sarjoista puhutaan enemmän kuin elokuvista.

Nykyään tv-sarjoista puhutaan enemmän kuin elokuvista. Vuonna 2015 julkaistu elokuva Star Wars: The Force Awakens piti leffakeskustelua yllä pitkään, mutta vuosi 2016 oli kansainvälisesti alkuvuoden Oscar-huumaa lukuun ottamatta tv-sarjojen vuosi. Oli Game of Thrones, oli Westworld, oli Stranger Things, oli The Crown

Näistä sarjoista puhutaan sen vuoksi, että ne ovat isolla rahalla tehtyjä äärimmäisen laadukkaita tuotantoja.

Huippusarjoissa on panostettu kuvaukseen, käsikirjoitukseen, maskeeraukseen – kaikkeen. Ei ihme, että juuri nämä ovat niitä sarjoja, jotka kahmivat palkintoja eri gaaloissa.

Nykyään nämä ovat myös niitä sarjoja, joita suomalaisyleisö voi seurata samaan tahtiin muun maailman kanssa. Esimerkiksi Netflixin ja HBO Nordicin yleistyttyä maailman parhaimmat tv-sarjat ovat ulottuvillamme heti, kun ne julkaistaan.

Koska monet suomalaiset seuraavat kansainvälisiä huippusarjoja “reaaliajassa”, he oppivat arvostamaan laadukasta televisiota.

Se konkretisoituu tämän vuoden Kultainen Venla -voittajalistassa.

Etenkin Syke ja Sorjonen ovat sellaisia tv-draamoja, joihin on panostettu poikkeuksellisen paljon. Ne ovat hiottuja ja harkittuja tuotantoja, jotka kestävät vertailun myös oman genrensä kansainvälisiin laatutuotantoihin, kuten Greyn Anatomiaan tai Siltaan.

Sairaalasarja Sykkeen kohdalla haluttiin varmistaa, että näyttelijät menevät täydestä hoitoalan ammattilaisina. Sydänkirurgi Max Hanssonia Sykkeessä näyttelevä Antti Luusuaniemi kertoo YleX:n haastattelussa, että näyttelijät tutustuivat ammattilaisten ohjauksessa kuukauden ajan sairaalamaailman saloihin ennen sarjan alkamista. Luusuaniemi seurasi vierestä sydänleikkausta, jotta oppi, miten tilanteessa toimitaan ja miten siihen valmistaudutaan.

Laatu näkyy myös kansainvälisyydessä: Sykkeen oikeudet on myyty Ruotsiin ja Iso-Britanniaan.

Syke palkittiin vuoden parhaana tv-sarjana. // Kuva: Yle

Sorjonen taas on jo lähtökohtaisesti harvinainen suomalaissarja siinä suhteessa, että sitä markkinoitiin ulkomaille jo ennen sen ilmestymistä. Eikä markkinoitu turhaan: Suomen ulkopuolella Bordertown-nimellä kulkeva sarja valittiin Cannesissa järjestetyssä MIPTV-tapahtumassa ainoana pohjoismaisena sarjana kahdentoista parhaan draaman joukkoon.

Sorjosta on monissa yhteyksissä verrattu ruotsalais-tanskalaiseen Siltaan, joka edustaa nordic noiria parhaimmillaan. Vertaus ei missään nimessä ole huono: ja sarjojen päähahmot muistuttavat toisiaan. Sillan Saga Norén ja Sorjosen _Kari Sorjonen _ovat poikkeavia ihmisiä, joilla on sellainen fokus työhönsä, että jopa työyhteisön on vaikea ymmärtää sitä.

Syke ja Sorjonen ovat tv-draamoja, joihin on panostettu poikkeuksellisen paljon.

Sorjosen vahvuus kansainvälisillä markkinoilla on käsikirjoituksen ja näyttelijöiden suoritusten lisäksi eksoottinen ympäristö. Sarja on kuvattu Lappeenrannassa, ja siinä liikutaan järvimaisemissa metsän keskellä sijaitsevassa kaupungissa. Se on ympäristö, jollaiseen esimerkiksi Keski-Euroopassa ei törmää.

Suomalaisen sarjan läpimurto ulkomailla on vaikeaa saavuttaa, mutta mahdollista tehdä

Vuosien saatossa vain muutamat suomalaiset tv-sarjat ovat lyöneet läpi ulkomailla. Madventures vaihtoi kolmannelle tuotantokaudelleen kielen englanniksi ja sitä esitettiin muun muassa Yhdysvalloissa ja Englannissa. Myös Duudsonit vaihtoivat kielen suomesta englanniksi The Dudesons in America -sarjan ajaksi. Sarjaa esitettiin yhdysvaltalaisella MTV-kanavalla.

Yleensä suomalaissarjan menestyminen ulkomailla tarkoittaa kuitenkin sitä, että sarjan oikeudet on myyty johonkin maahan, jossa tehdään oma versio suomalaisesta alkuperäisformaatista. Esimerkiksi Nymfit-sarjan oikeudet on myyty yli 50 maahan. Muita viime vuosina ulkomaille myytyjä suomalaisformaatteja ovat esimerkiksi Martina ja hengenpelastajat, Mustat lesket ja Putous. Myös SuomiLOVEn oikeudet on myyty sekä Belgiaan että Viroon.

Sorjonen on jo nyt harvinaisuus suomalaisten tv-sarjojen joukossa, että sitä tullaan esittämään alkuperäiskielellä ainakin saksalaisella SKY Deutschland -kanavalla ja Ranskassa CanalPlay:lla. Lisäksi sarjaa tullaan esittämään myös englanninkielisissä maissa.

Etenkin draamasarjojen kohdalla tilanne alkaa tämän vuoden gaalan perusteella olla se, että Kultaisen Venlan voittaminen on sellainen laatutakuu, että voittajasarja kiinnostaa ulkomaita myöten – jopa suomen kielellä.

Lue myös:

Tässä ovat Kultainen Venla -voittajat – Syke äänestettiin vuoden tv-sarjaksi

Syke-hittisarjan neljäs tuotantokausi on aiempia dramaattisempi – tätä kaikkea on luvassa

Vihdoin Suomessakin tehdään nordic noiria: Sorjonen yrittää tehdä Sillat