Hyppää pääsisältöön

Voiko ihminen kohta elää 200-vuotiaaksi - nuorena ja terveenä?

sama nainen vanhana ja nuorena
sama nainen vanhana ja nuorena Kuva: Shutterstock prisma studio

Tulevaisuudessa Noora, kuusikymppinen, hyvin työnsä tehnyt nainen, voidaan palkita työurasta kantasolunuorennuksella. Ikääntyessä kantasolut väsyvät ja niihin kertyy mutaatioita. Solujen uudelleenohjelmoinnilla ikääntymisen merkkejä voi korjata. Pian Noora on uusi ihminen - tai ainakin melkein. Osaa hänen soluistaan on räätälöity.

Olisiko tällainen tulevaisuus mahdollinen tai toivottava? Millainen olisi osittain nuorennettujen kansalaisten yhteiskunta? Tätä pohdittiin Tieteen päivillä torstaina 12.1. Helsingissä.

Geeniräätälöinti on jo täällä

Uusi vuosikymmen on tuonut mukanaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia räätälöidä ihmisen genomia. Lääketieteelle uudet geeninkorjausmenetelmät lupaavat mullistuksia. Mitä tahansa geeniä voidaan muokata. Kantasoluista voidaan kasvattaa uusia elimiä. Uudet hoitomuodot ovat ovella.

Suomessa tutkimus keskittyy sairauksien parantamiseen ja uusien hoitomuotojen etsimiseen.

Syöpätutkija, dosentti Juha Klefström uskoo, että 5-10 vuoden päästä Suomessakin geeniräätälöintiä kokeillaan jo potilaita. Tutkimustieto siirtyy yhä nopeammin potilaiden hoitoa hyödyttämään.

- Helsingin yliopiston lääketieteellisellä tiedekunnalla on jo nyt työkalut ihmisen kaikkien geenien modifioimiseen. Mutta riskit pitää sulkea ensin pois, hän sanoo.

DNA kaksoisketju
DNA kaksoisketju Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio

Varsinainen geeniräätälöinti eli genomieditointitekniikka syntyi vuonna 2013. Geenejä oli muokattu aiemminkin, mutta uusi tekniikka on aiempaa helpompaa ja yksinkertaisempaa.

- Se, mikä aiemmin vaati valtavat resurssit, onnistuu nyt pienemmilläkin ja perusosaamisella. Mutta miten varmistua siitä, ettei teknologiaa käytetä väärin? Ettei kohta pikkufirmoissa räätälöidä rikkaille designer-vauvoja, Klefström pohtii.

Uusia hoitoja syöpään ja diabetekseen

Geeniräätälöintiin tarvitaan oikean geenin luo ohjaava opas-RNA, leikkurijärjestelmä eli ”sakset” ja korjausmekanismit. Korjausmekanismeista hyvinkin edistynyt HDR mahdollistaa geenien täyden uudelleenkirjoittamisen.

Parhaimmillaan geeniräätälöinti tuo uutta toivoa sairauksien hoitoon. Jos läpimurto tulee, voivat mm. syövän ja lasten diabeteksen hoito mullistua.

Yhdysvaltalainen professori Carl June sai kesällä 2016 luvan testata kliinisesti geeniräätälöintiin perustuvaa syöpähoitoa. Hoito pyrkii muokkaamaan potilaan oman immuunipuolustusjärjestelmän T-soluja ärhäkämmiksi syöpäsolujen tuhoajiksi. Tuloksia odotetaan parin vuoden sisällä.

Kaukana ei olla Suomessakaan. Kantasolututkimuksen professori Timo Otonkoski tutkii geeniräätälöinnin mahdollisuuksia lasten ykköstyypin diabeteksen parantamisessa. Maailmalla aloitellaan kliinisiä kokeita potilailla.

kynä tutkii dna-sekvenssiä
kynä tutkii dna-sekvenssiä Kuva: Shutterstock prisma studio

Otonkosken omassa tutkimuksessa potilaan soluista muokataan kantasoluja, joista korjataan diabetesta aiheuttava mutaatio. Korjatut solut erilaistetaan insuliinia tuottaviksi soluiksi ja palautetaan potilaan elimistöön. Haasteena on saada palautetut solut pysyvät toimintakykyisinä elimistössä.

- Läpimurto on lähellä, mutta aikataulua ei tiedä kukaan. Jos maailmalla nyt tehtävät kokeet antavat hyviä tuloksia, voi edistyminen olla nopeaakin. Jos läpimurto tulee, meillä Suomessa on valmius siirtyä eteenpäin nopeasti, Otonkoski sanoo.

Solut voivat elää vaikka ikuisesti

- Ikääntyminen ei ole luonnonvakio, vaan jokainen ikääntyy eri tahtia. Sukkulamatotutkimukset osoittavat, että yksittäistä geeniä muuttamalla elinikää voidaan pidentää. Ikä ei siis välttämättä riipu terveistä elintavoista, dosentti Pekka Katajisto sanoo.

Ikääntyessä kantasolut väsyvät ja niihin kertyy mutaatioita. Ikääntymistutkijat ovatkin kääntäneet katseensa kantasolujen jakautumiseen. Geeniräätälöinti voi myös muokata iän myötä heikentyvää solujen välistä viestintää. Solujen uudelleenohjelmoinnilla ikääntymisen merkkejä voi hidastaa. Avoimeksi kuitenkin jää, saavuttaako ihminen koskaan 200 vuoden ikää.

- Ikuinen elämä on omituinen käsite. Solumme voivat elää vielä pitkään meidän jälkeemme. Tästä hyvä esimerkki on vuonna 1951 31-vuotiaana syöpään kuollut Henrietta Lacks, jonka soluja on käytetty jo yli 60 vuotta tutkimuksissa ja mm. poliorokotteen kehittämisessä, Katajisto sanoo.

HeLa-soluja mikroskooppikuvassa
Vuonna 1951 kuolleen Henrietta Lacksin syöpäsoluja viljellään ja tutkitaan yhä ympäri maailmaa. HeLa-soluja mikroskooppikuvassa Kuva: Wikipedia Commons prisma studio

Tapaus Noora: kantasoluhuoltoa kuusikymppiselle

Palataan jutun alun Nooraan. Oikeasti hän on Klefströmin kehittämä ajatusleikki.

Noora, kuusikymppinen, hyvin työnsä tehnyt nainen, palkitaan työurasta kantasolunuorennuksella. Verikokeiden ja tietokoneohjelman perusteella määritellään ensin, mitkä osat Noorasta kaipaavat korjausta.

Kantasolukorjausta varten Noorasta otetaan ihosoluja. Niistä tehdään laboratoriossa kantasoluja, joista korjataan ikääntymisen aiheuttamat mutaatiot. Korjatut solut erilaistetaan uusiksi kantasoluiksi vaikkapa ihoon tai maksaan ja palautetaan Nooran elimistöön. Pian Noora on uusi ihminen, ainakin melkein.

Millainen olisi ihminen, joka on elänyt pitkään mutta näyttää ulkoisesti nuorelta? Entä millainen olisi osittain nuorennettujen kansalaisten yhteiskunta? Paino sanalla osittain, sillä kaikkea ei kantasoluhuollollakaan voitaisi korjata. Esimerkiksi verisuonten kalkkeutumista se ei voisi estää.

Geeniräätälöinti nyt

  • Kiinassa geeniräätälöintiä kokeillaan jo ihmisiin. Elinkyvyttömillä ihmisalkioilla on tehty geeninkorjauskokeita.
  • Lokakuussa 2016 crispr-tekniikkaan pohjaavaa geeniräätälöintiä kokeiltiin aggressiivista keuhkosyöpää sairastavaan potilaaseen.
  • Kantasoluista voidaan jo nyt luoda minielimiä. Esimerkiksi silmäaihio, jossa on verkkokalvo ja linssisoluja, on mahdollinen.

Sika voisi antaa ihmiselle uuden haiman

- Monesti ihmisillä on harhakuva, että tutkijat istuvat päät yhdessä miettimässä eettisiä kysymyksiä. Sen pohtimisen, mikä on oikein tai sallittua, pitäisi kuulua kaikille, Klefström sanoo.

Kukaan ei tiedä, mihin geeniräätälöinti johtaa. Sairauksia aiheuttava mutaatio voi olla toisessa yhteydessä elintärkeä. Nyt hyvänä pidetty ominaisuus voi osoittautua myöhemmin huonoksi.

Usein keskustelua värittävät erilaiset ajattelun vääristymät. Niillä on osansa siinä, miten suhtaudumme esimerkiksi vielä toteutumattomiin visioihin.

sika katsoo silmiin
sika katsoo silmiin Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio

Otetaan esimerkki. Kokonaisten elimien luominen laboratorio-olosuhteissa on vaikeaa. Tutkijoiden villeissä visioissa ihmiselimiä voisi kasvattaa toisessa organismissa, kuten siassa. Sian alkiolta eliminoitaisiin haiman tuottava geeni. Tämän jälkeen alkioon siirrettäisiin ihmisen kantasoluja, jotka asettuisivat puuttuvaan haimaan. Sikaan kasvaisi ihmisen haima, joka voitaisiin sitten siirtää ihmiseen.

Miltä tämä tulevaisuus sinun mielestäsi kuulostaa?

- Moni ajattelee, että vastenmielisyyden tunne on pätevä osoitus siitä, että asia on eettisesti tuomittava. Erityisesti lajirajat ylittävä geeniräätälöinti voi synnyttää tällaisen ns. kuvotusharhan, professori Veikko Launis Turun yliopistosta sanoo.

Kirjoittaja: Leena-Kaisa Laakso

Tieteen päivät järjestetään Helsingissä 11.-15.1.2017. Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, kaikki tieteenalat kattava tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede