Marja Hintikka
Yle
MHL on toteutunut unelma - ja kiitos siitä kuuluu kaikille Suomen äideille ja isille, kirjoittaa Marja Hintikka tunteikkaassa MHL:n päätöskolumnissaan.
Tasan kaksi vuotta sitten makasin Kätilöopiston sängyssä vastasyntynyt kuopus vierihoidossa, kun puhelimeni kilahti. “Onnittelut uudesta perheenjäsenestä. Soitatko heti kun pystyt.” Allekirjoitus oli pitkäaikaisen työtoverini, vastaavana tuottajana työskentelevän luottoihmiseni.
Täydellisessä hormonikuplassani katsoin viestiä hämmentyneenä. Heti kun ehdin?! Enhän minä ehdi seuraavaan vuoteen tehdä mitään muuta kuin imettää vauvaa ja hoivata tahtoikäistä, mustasukkaista esikoistani!
Toisin kävi.
Yhdeksän kuukauden kuluttua tuosta hetkestä putkahti maailmalle myös ammatillinen lapseni - ensimmäinen Marja Hintikka Liven suora lähetys Yle TV2:ssa. Näin jälkikäteen en aina ymmärrä, miten ihmeessä se oli mahdollista. Mutta ihmeitähän tapahtuu joskus, tiedemiestenkin mielestä!
Unelmasta tuli totta
Nyt MHL:ää on tehty jo kolme tuotantokautta. TV-ohjelman ympärille on muodostunut Suomen laajin vanhemmuuden verkkoyhteisö, joka on keskustellut, jakanut tietoa sekä tarjonnut tuoreinta asiantuntijatietoa ja vertaistarinoita sellaisella volyymillä, ettei hitaampi ole mukana pysynyt.
TV- ja radiosisältöjen rinnalla on vyörynyt maanlaajuinen vanhemmuuden verkkoilmiö, joka ei ota laantuakseen. Viimeksi tänään sain viestin maamme poliittisten päättäjien huipulta:
“Marja, teidän ohjelma on parhautta. Merkittävä yhteiskunnallinen teko, sanoisin. Onnea ja kiitos!”
Kiitos vaan takaisin! Kaksi vuotta sitten en olisi ikinä uskonut, että MHL:n ympärille muodostunut vanhemmuuskeskustelu laajenisi sellaisille tasoille kuin mihin se on laajentunut. Tai ehkä uskoin, mutta vain unelmissani. Siksi aina kannattaa unelmoida!
Kultainen Venla on kaikkien vanhempien
Viime perjantaina Marja Hintikka Live palkittiin Suomen parhaana keskusteluohjelmana Kultainen Venla -gaalassa. Joskus elämässä saa perheenäitikin lennellä pää pilvissä ja tukka kultapölyssä.
Nyt oli juuri se hetki.
Yleensä asiat ottavat onnistuakseen, kun niihin paneutuvat taitavat tyypit ja toteutuksessa yhdistyvät monen ihmisen isot unelmat ja vanha kunnon "think big"-meininki. Kun lähes mahdottomilta tuntuvat haasteet kohtaavat ilmiömäisen osaamisen, totaalisen periksiantamattomuuden ja tekemisen palon. Tästä sekoituksesesta syntyy kuuluisa flow-tila, joka saa tuntemaan, että vaikka miten hulluja yrittäisi, kaikki lopulta onnistuu ja tähdet ovat kohdallaan.
MHL:n kohdalla kävi juuri niin.
Kiitos kuuluu tietenkin unelmien tiimille, joukolle ammattilaisia ja omistautuneita vanhempia sekä perheenjäseniä, jotka puolentoista vuoden ajan saivat aikaan ihmeitä.
Samaan aikaan syvä kiitollisuuteni kohdistuu teihin, rakkaat kanssasisaret ja -veljet, jotka avasitte meille sosiaalisessa mediassa ja haastatteluissamme tarinanne ja elämänne. Vertaiskeskustelu on ollut korvaamattoman tärkeää, myös minulle! Joten: Kultainen Venla kuuluu myös teille!
Kiitos myös kaikkensa antaneet vieraamme ja yhteistyökumppanimme Väestöliitto ja Suomen Mielenterveysseura. Kiitos myös kaikille ystäville ja kollegoille, jotka matkan varrella ovat tarjonneet tsemppejä ja kannustavia sanoja. Niitä en unohda koskaan.
Kiitos mieheni Ile, joka on aina uskonut touhuihini ja rakastanut pyyteettä. Se on ihan kaikki kaikessa nyt ja aina.
Ollaan armollisia itsellemme ja toisille - edelleen
Haluan kiittää myös kaikista niistä viesteistä ja julkisen keskustelun signaaleista, jotka kertovat, että suomalaiset äidit ja isät uskaltavat avata suunsa MHL:n innoittamina tätä nykyä myös hiekkalaatikoilla - asioista puhutaan hyvin suoraan. Se kertoo vanhemmuuden kulttuurin muutoksesta ja kulissien määrätietoisesta kaatamisesta.
Kiitos teille kaikille, että olette olleet mukana näissä murskajaisissa!
Avataan suumme myös tästä eteenpäin, ollaan armollisia itsellemme ja toisillemme. Ei esitetä mitään täydellistä perheshow'ta, vaan uskalletaan olla juuri sellaisia äitejä ja isiä kuin olemme - iloinemme, hulluuksinemme, vikoinemme ja väsymyksinemme. Tehdään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää.
Nyt lähden synnyttämään ja sen jälkeen I'll Be Back.
Kiitos, kiitos ja vielä kerran kiitos!
Lisää ohjelmasta
