Hyppää pääsisältöön

Lääkäri: Puhtaasta ravinnosta apua lasten suolisto-oireisiin

Vauva syö äidin tissistä synnytyksen jälkeen
Vauva syö äidin tissistä synnytyksen jälkeen Kuva: Jyn Meyer / stock.xchng imeä

Lapsen suolisto on erityisen herkkä kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Vauvan suolistovaivoista ei kannata syyllistää itseään, sillä ravinnon lisäksi mahdollisten oireiden esiintymiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten perimä, stressi, ympäristö ja tunteiden käsittely. Lapsen kasvaessa helpotusta suolisto-oireisiin kannattaa kuitenkin hakea myös puhtaasta ravinnosta.

Jokainen meistä voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa tekemällä järkeviä valintoja ravinnon osalta, välttämällä prosessoituja ruokia sekä tukemalla suoliston bakteerikannan tasapainoa. Lääkäri, tietokirjailija ja biohakkeri, Olli Sovijärvi, haluaakin erityisesti painottaa suoliston terveyttä tasapainoisen ja terveellisen elämän kulmakivenä.

– Elämäntavan tai ruokavalion muutokset ovat usein pieniä, mutta muutosten vaikutukset voivat olla arjen näkökulmasta todella suuria, Sovijärvi toteaa.

Lapsen suoliston bakteerikanta periytyy äidiltä

Mikrobiomi eli suoliston bakteerikanta periytyy äidiltä ja syntyvän lapsen bakteerikantaan vaikuttaa mm. synnytystapa. Normaalissa alatiesynnytyksessä vauva altistuu jo synnytyskanavassa äidin bakteereille, minkä on todettu auttavan lasta kehittämään hyödyllistä suolistobakteerikantaa.

Mikrobiomi – suoliston bakteerikanta

  • Suoliston bakteerien ja muiden organismien muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan mikrobiomiksi. Mikrobiomiyhteisöjä elää muun muassa iholla, suun limakalvolla, silmän sidekalvolla ja suolistossa.
  • Suolistossa elää noin 500–1000 eri bakteerilajia. Bakteereiden tehtävänä suolistossa on muun muassa pilkkoa hiilihydraatteja, joita keho ei muuten pysty sulattamaan (fermentaatio).
  • Suoliston bakteerikannalla on oma roolinsa K-vitamiinien, B-vitamiinien sekä joidenkin mineraalien (magnesium, kalsium ja rauta) imeytymisessä, sappihappojen tuotannossa sekä immuunijärjestelmässä. Lisäksi ne toimivat suojamuurina erilaisia patogeeneja vastaan.
  • Suoliston bakteerikanta muuttuu ruokavaliomuutosten myötä nopeasti. Ruokavaliota vaihtamalla on saatu positiivisia tuloksia kroonisen tulehduksen, ylipainon sekä suoliston läpäisevyyden hoidossa.
  • Yksikin antibioottikuuri vaikuttaa peräti 30 prosenttiin koko suoliston mikrobiomista ja voi sekoittaa suoliston bakteeritasapainon puolesta vuodesta jopa kahteen vuoteen.
  • Suoliston mikrobiomin eli bakteerikannan tiedetään vaikuttavan keskeisesti immuunijärjestelmän ja hermoston toimintaan, käyttäytymiseen, stressinsietokykyyn, mielialaan sekä ahdistukseen ja masennukseen.
  • Ruoansulatuselimistön yksi tärkeistä tehtävistä on elimistön puolustusjärjestelmän ylläpito taudinaiheuttajia vastaan.

Lähde: Biohakkerin Käsikirja (2016).

Vauva olisi hyvä altistaa laajalle valikoimalle bakteereita.

– Synnytyksen jälkeen vauva on hyvä ottaa vielä syliin iho ihoa vasten, mikä edelleen auttaa bakteerikannan muodostumisessa. Mikäli päädytään keisarileikkaukseen, olisi hyvä hieroa äidin bakteeriflooraa välittömästi vauvaan ja edelleen ottaa vauva ihokontaktiin, mikäli vain mahdollista, Sovijärvi suosittelee.

Vauva olisi hyvä altistaa laajalle valikoimalle bakteereita, sillä se auttaa kasvavan immuunijärjestelmän kehittymisessä. Ryömiminen ja liikkuminen erilaisissa ympäristöissä tekevät siis vauvan immuunijärjestelmälle hyvää.

Vauva imee rintaa.
Vauva imee rintaa. Kuva: Tiina Jensen Akuutti (ohjelma),akuutti

Äidin ruokavalio vaikuttaa lapsen hyvinvointiin jo odotusaikana

Äidin ruokavalio vaikuttaa suoraan lapsen hyvinvointiin, erityisesti raskauden ja imetyksen aikana, mutta myös myöhemmin peilaamalla lapsen ravitsemustottumuksia terveelliseen suuntaan.

– Äidin ruokavalion tulisi imetyksen aikana olla erittäin ravintopitoista, Sovijärvi painottaa.

Sovijärven mukaan antiravinteita, kuten esimerkiksi prosessoituja viljoja, pitkälle käsiteltyä maitoa ja muita teollisesti valmistettuja ruoka-aineita, kuten valmisruokia, tulisi välttää.

Suositeltavien ravinteiden joukkoon Sovijärvi listaa myös rasvahapot ja riittävän määrän folaattia.

- Mitä luonnollisempi ruoka-aine, sitä parempi, Sovijärvi toteaa.

Faktaa rintaruokinnasta

  • Rintamaidon alkuvaihe eli ns. ternimaito (n. 5 vrk) sisältää runsaasti immunologisia ainesosia kuten laktoferriiniä, sekretorista IgA:ta ja erilaisia kasvutekijöitä sekä vitamiineja ja hivenaineita, jotka suojaavat suojaa lapsen herkkää immuunijärjestelmää erilaisilta sairauksilta.
  • Rintamaito muuttuu vähitellen normaaliksi äidinmaidoksi noin kuuden viikon kuluessa.
  • Rintaruokinta ainoana ravintona kuuden kuukauden ajan on suositus. Imetystä olisi kuitenkin hyvä jatkaa niin kauan kuin maitoa tulee, jopa kahteen ikävuoteen saakka.
  • Rintaruokituilla on vähemmän allergioita kuin korvikkeilla ruokituilla.
  • Jos korvikkeita joudutaan käyttämään olisi hyvä valita mahdollisimman vähän potentiaalisia allergeeneja sisältävä valmiste ja toistaalta sellainen, joka sisältää myös esimerkiksi eri bioaktiivisia peptidejä ja immunoglobuliineja.
  • Äidinmaito sisältää luontaisesti muun muassa MCT-rasvahappoja, joista aivot saavat energiaa.
Oire- tai ruokapäiväkirjan avulla voi havaita mikä ruoka-aine aiheuttaa vauvalle oireita.

Joskus vauvan jatkuvan tai vakavan oireilun vuoksi on tarpeen kokeilla imetysdieettiä. Imetysdieetillä vaikutetaan äidin ruokavalioon ja sitä kautta lapsen suoliston hyvinvointiin. Dieetissä äidin ruokavaliosta on poistettu tärkeimmät allergeenit, kuten esimerkiksi maito, viljat, kananmuna, pähkinät, soija, palkokasvit, sipulit ja kaalikasvit. Myös voimakkaita mausteita ja makeutusaineita kannattaa välttää.

– Oire- tai ruokapäiväkirjan pitäminen olisi fiksua. Silloin voi systemaattisesti havaita mikä aiheuttaa oireita, Sovijärvi neuvoo.

– Suosittelen imetysdieetin testaamista jos lapsella on voimakkaita iho-oireita, jatkuvaa refluksia tai pitkään jatkunutta katkonaista unta, ripulointia tai ummetusta, Sovijärvi listaa.

Imetysdieetti ei estä lapsen allergioita, mutta jotkut äidit ovat saaneet siitä apua lapsen allergioiden selvittelyssä. Apua dieetin suunnitteluun tulee hakea lasten allergioihin perehtyneeltä lääkäriltä tai ravitsemusterapeutilta.

Äidinmaidonkorviketta pullossa.
Äidinmaidonkorviketta pullossa. Kuva: Tiina Jensen äidinmaidonkorvikkeet,Akuutti (ohjelma),vauva

Kiinteään ruokaan siirryttäessä kannattaa käyttää maalaisjärkeä

Kiinteään ruokaan siirtyminen tapahtuu yleensä ikään kuin itsestään, kun vauva alkaa haluta muutakin kuin nestemäistä ravintoa, oli sitten kyse rintamaidosta tai korvikkeesta. Yleisesti suositellaan pelkästään imetystä 4–6 kuukauden ajan ja sen jälkeen kiinteän ravinnon aloittamista erilaisilla soseilla.

– Esimerkiksi soseutettu bataatti, mieto myskikurpitsa, porkkana, parsakaali, hedelmät ja hieman myöhemmin peruna ovat hyviä. Puolen vuoden iän jälkeen erittäin hyvin terveyttä, aivoja, hermostoa ja yleistä ravitsemusta tukevia ruoka-aineita ovat avokado ja kananmunan keltuainen, mieluiten luomuna, Olli Sovijärvi neuvoo.

Itse en antaisi puuroja tai viljatuotteita ensisijaisena ravintona.
Vauvan soseruokaa.
Vauvan soseruokaa. Kuva: Tiina Jensen Akuutti (ohjelma),akuutti

– Itse en antaisi puuroja tai viljatuotteita ensisijaisena ravintona, Sovijärvi toteaa. Vellit silloin tällöin siedätysmielessä ovat ok, mutta eivät pääasiallisena ravintona.

Viljatuotteet, kuten vehnä, ohra ja ruis saattavat aiheuttaa oireita, joten viljoista tulisi valita mieluiten kaura.

– Ja maitotuotteista ainoastaan täysrasvaiset ja hapatetut luomutuotteet, kuten luomupiimä.

Tavallisimmat ruoka-aine-allergiat Suomessa ovat maito- ja kananmuna-allergia. Maitoallergian esiintyvyys alle 3-vuotiailla on noin 2–3 %.

Lapsen ruokavalioon tulee 8–10 kuukauden iässä sisältyä ruoka-aineita kaikista elintarvikeryhmistä.

Ruoka-aineallergiat ja rotaatiomalli

Lääkäri Olli Sovijärvi neuvoo ruoka-aineallergioiden hoitamisessa kokeilemaan siedätystä.

– Siedätys alkaa suupala kerrallaan, ei enempää, riippuen tietysti allergian laadusta. Prosessoitua ja geenimanipuloitua ravintoa, kuten esimerkiksi soijatuoteita, en antaisi kenellekään, Sovijärvi toteaa.

Myös rotaatioruokamalli voi olla hyödyllinen siedätyksen aloittamisessa. Mallissa lapselle testataan yhtä ruokalajia kerrallaan.

Kannattaa seurata lapsen reaktioita sekä itse ruokaan että sen makuun.

– Suurempaa stressiä siitä ei kannata kuitenkaan ottaa. Lapsi myös osaa useimmiten itse ilmoittaa, mikä ruoka sopii ja mikä ei. Kannattaa seurata lapsen reaktioita sekä itse ruokaan että sen makuun, Sovijärvi neuvoo.

Moniallergisen lapsen kohdalla saattaa välillä mennä viikkoja tai kuukausiakin, että uusia sopivia ruoka-aineita löytyy. Jokaisella allergisella lapsella on oma tyypillinen oireilutapansa ja siksi myös rotaatiomalli tulee hakea yksilöllisesti.

Lapselle sopivan rotaatiomallin löytämiseksi kannattaa hakea apua lasten allergioihin perehtyneeltä lääkäriltä tai ravitsemusterapeutilta.

Vauva juo maitoa pullosta.
Vauva juo maitoa pullosta. Kuva: Tiina Jensen Akuutti (ohjelma),vauva
Rakkaudella valmistettu kotiruoka on aina parempaa.

Mistä tiedän varmasti, mitä lapseni syö?

– Jos käytät valmisruokia, lue pakkausseloste huolellisesti. Listalla tulisi olla ainoastaan ruoka-aineet, ei lisäaineita tai muita keinotekoisia ainesosia. Suosittelen toki ostamaan ruokaa, jossa ei ole pakkausselostetta eli tuoreita vihanneksia, hedelmiä, juureksia, marjoja, kalaa, lihaa tai kanaa, Sovijärvi neuvoo.

– Itse valmistettu on kategorisesti yleensä aina parempaa, koska se tehdään tuoreista raaka-aineista ripauksella äidillistä tai isällistä rakkautta, Olli hymähtää. Mutta, nykyään on myös olemassa erittäin hyviä ”purkkiruokia”, jotka ovat luomua ja minimaalisesti prosessoituja.

– Erikoisruokiin ei tarvitse turvautua, sillä kaiken voi tehdä itse. Jos aikaa ei ole, niin silloin tietysti valmisruoat ovat seuraava vaihtoehto, Sovijärvi toteaa.

Lasten ruoka-allergioista suuri osa häviää kouluikään mennessä.

Olli Sovijärvi puhuu painokkaasti päiväkotien ruoan laadusta ja ravitsevuudesta. Niihin tulisi ehdottomasti panostaa enemmän.

– Halvat ja potentiaalisesti allergisoivat ruokavaihtoehdot (esimerkiksi vellit, puurot, jalostetut laatikot) eivät ole pitkällä tähtäimellä edes edullisia, sillä lasten energiataso, terveydelliset ongelmat, verensokeritasojen heittelyt lisäävät hoitopaikkojen kuormaa.

– On olemassa päiväkoteja, joissa tarjotaan oikeasti ravinteikasta ruokaa, Sovijärvi kiittelee. Toisessa äärilaidassa on päiväkoteja, joissa ei saa edes juoda vettä, vaan lapset pakotetaan juomaan maitoa. Tämä menee jo hieman sadismin puolelle erityisesti herkkävatsaisten lasten kohdalla. Lapsen vanhempien tulisi saada päättää lapsen ruokavaliosta.

Haastattelu:
Lääkäri, tietokirjailija, biohakkeri Olli Sovijärvi

Linkkejä:

Lääkäri Olli Sovijärven blogi

Tästä linkistä pääset lukemaan lisää siitä, millaista on arki lasten suolisto-oireiden kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ruokasuositukset lapsille.

Käypä hoito: Ruoka-ainesuositukset (lapset)

EDIT: Lähdemerkintöjä täsmennetty

Lääkäri Olli Sovijärven kommentit ovat herättäneet runsasta keskustelua. Tästä linkistä pääset juttuun, jossa Sovijärven näkemyksiin vastaa mm. lastentautien professori Jarmo Jääskeläinen.

Kuuntele Hillan ja Minnan radio-ohjelma:

Akuutti – elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!