Kaisa Alenius
Yle
Syksyllä 1968 Tytti Parraksen esikoiskirja Jojo aiheutti moraalipaniikin. Nainen lyö kirjailijaa laukulla päähän Tampereen Hämeenkadulla. Parraksen äiti ei puhu tyttärelleen vuoteen: luulevat vielä, että kirja on totta.
Moraalipaniikki ja yksi 1960-luvun suurista kirjakohuista syntyi siitä, että Tytti Parras kuvaa teoksessaan opiskelijanaista, joka tekee abortin, juopottelee, kiroilee ja etsii itseään.
Oli siis syksy 1968. Laki keskioluen myynnistä kaupoissa oli vasta hyväksytty. Tankit vyöryivät Prahaan, ja myöhemmin, marraskuussa, vallattiin Vanha ylioppilastalo.
Naisilla oli suuret silmät, kampaajalla laitetut hiukset. Seksuaalisuus oli vapautunut, mutta seuraukset lepäsivät naisten harteilla. Siihen, että abortin saisi sosiaalisin perustein, kuluisi vielä pari vuotta.
Aikalaiskritiikkiä puolesta ja vastaan
“...pikkuhiljaa, kun kirja etenee, pettymys käy yhä suuremmaksi: eikö kirjailijalla ole todellakaan mitään uutta annettavaa, eikä mitään parempaa halpahintainen seksuaalikuvaus”, Ulla Helwe kirjoittaa Keskisuomalaisen arviossa.
Kotimaan Anja Aalto yrittää tuohtumuksensa takaa nähdä jotain positiivista: "Jojon kaltaiset teokset ovat sisällöltään masentavia, mutta niiden lukeminen on hyödyllistä meille vanhemman polven edustajille, jos ne panevat meidät etsimään syitä tähän nuorisomme pelottavan mielettömään olemassaoloon.”
Jojoa myös kehuttiin vuolaasti. Se sai J.H. Erkon palkinnon, teoksesta tuli myyntihitti ja kriitikot kehuivat.
Leena Helka kehuu kirjaa Satakunnan kansan arviossa, ja päätyy totemaan: “Jojossa on kaikki hyvän romaanin tuntomerkit.”
Yleisesti Jojon katsotaan olevan esikoisteoksia kypsempi romaani, ja Parrasta verrataan niin Hannu Salamaan kuin Veijo Mereenkin. Kun Anja Kaurasen Sonja O. ilmestyi, verrattiin sitä taas vastaavasti Jojoon.
Miksi Parras ei ole jäänyt Meren ja Salaman kaveriksi lukemistoon? Sitä voisi nykyään luonnehtia jonkunlaiseksi kulttikirjaksi: he jotka muistavat sen, muistavat sen todella hyvin.
Tytti Parraksen Jojo luetaan Kirjojen Suomen verkkolukupiirissä näyttelija ja käsikrijoittaja Sanna Stellanin kanssa tammi–helmikuussa 2017. Tervetuloa mukaan!
Katsele ja kuuntele
"Teos vapautti tytöt ja nuoret naiset kunnollisuuden ja tunnollisuuden kaavoista"
Kirjallisuudentutkija Kukku Melkas ymmärtää, mistä kohu syntyi: “Relluilevat opiskelijanaiset, jotka alkoivat toimia omilla ehdoillaan, oli uutta. Teos ikään kuin vapautti tytöt ja nuoret naiset kunnollisuuden ja tunnollisuuden kaavoista”, Kukku Melkas sanoo 101 kirjaa -ohjelmassa.
