Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Huolta selittää tiedon puute. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

Jos mainoksia ja mediaa on uskominen, suomalaisten on syytä pelätä yöllä iskevää murtovarasta, julkisella paikalla hyökkäävää päällekarkaajaa, tulipaloa ja tietysti yksinjäämistä, jos se pahin tapahtuu.

Turvallisuuspalveluita ja -tuotteita myyvissä yrityksissä on näkemystä siitä, miksi kauppa käy.

- Yksityishenkilöille suunnattujen turvatuotteiden kysyntä on kasvanut viime vuosina merkittävästi, kertoo turvallisuuspalveluita ja -tuotteita myyvän FinSecin toimitusjohtaja Arto Manninen.

Manninen epäilee turvattomuudentunteen ja väkivallantekojen lisääntymisen olevan syynä mm. turvasumuttimien ja -hälyyttimien suosioon.

- Kun tietyssä kaupungissa on turvattomuutta, joka uutisoidaan, kuluttajatuotteiden myynti lisääntyy sillä alueella, sanoo Manninen.

Yksityishenkilöille suunnattujen turvatuotteiden kysyntä on kasvanut viime vuosina merkittävästi.― toimitusjohtaja Arto Manninen, FinSec

Kodin murtohälytyspalveluja tarjoavan Verisuren myyntijohtaja Asko Kauravaara on samoilla linjoilla.

- Tietoisuus lisää kysyntää, kyllä me se nähdään. Mutta oleellista on ymmärtää, että puhutaan oman kodin ja perheen turvallisuudesta, Kauravaara lisää.

Verisure tarjoaa mm. ilmaisia kodinturvakartoituksia, joilla selvitetään paitsi asuntomurron, myös palo- ja vesivahinkojen riskipaikkoja.

Myös pelko on vahvasti läsnä Verisuren mainosmateriaalissa. Verisure kuitenkin kiistää pelottelevansa kuluttajia.

- Oman kodin suojaus ja siihen panostaminen ei koskaan tapahdu pelon ja uhan alla, Kauravaara painottaa.

Kypäräpäinen toimittaja, julisteita joissa uhkista kertovia tekstejä.
Kypäräpäinen toimittaja, julisteita joissa uhkista kertovia tekstejä. Kuva: Yle kuningaskuluttaja,pelko (tunteet)

Pelon paradoksi – väärät ihmiset pelkäävät

Mediasta voisi helposti saada käsityksen, että Suomi on julma maa, jossa julkisella paikalla on vaarallista. Nyrkki heiluu ja raiskauksia sattuu harva se hetki.

Kriminologian tutkijan Juha Kääriäisen mukaan moni kansalainen pelkää ihan turhaan. Kääriäinen työskentelee Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa Helsingin yliopistossa.

- Satunnainen tuntemattomalta taholta tulevan väkivallan kohteeksi joutuminen on kaikenkaikkiaan hyvin harvinaista, Kääriäinen vahvistaa.

Poliisin tilastojen mukaan julkisella paikalla tapahtuvien väkivallantekojen määrä on jopa hieman laskenut.

Ne jotka ovat huolissaan eniten, ovat itseasiassa pienimmässä vaarassa joutua rikoksen uhriksi.― Kriminologian tutkija Juha Kääriäinen

Rikollisuus ja väkivalta kasautuvat yleensä pienen ryhmän harmiksi ja tuo ryhmä harvoin on se, joka eniten pelkää. Kääriäinen kutsuukin tilannetta pelon paradoksiksi.

- Ne jotka ovat huolissaan eniten, ovat itseasiassa pienimmässä vaarassa joutua rikoksen uhriksi.

Huolta selittää tiedon puute.

- Ne ihmiset jotka kuvittelevat, että meillä rikollisuus on kasvussa vahvasti ovat niitä, jotka ovat huolissaan. Eli tavallaan tiedon taso selittää sitä huolta, Kääriäinen kuvailee.

Pelkojen taustalla vaikuttaa myös yksinäisyys ja yleinen luottamuksen puute.

- Ne ihmiset, joilla on hyvin ohuet sosiaaliset suhteet, luottavat ehkä vähemmän kanssaihmisiin kuin muut. Ja heillä on myös taipumusta huoleen.

Tutkimusten mukaan tyypillinen pelkääjä on yksinelävä vanhus, jolla sosiaalisia suhteita on vähän.

- Suurin taipumus huoleen on heillä, jotka ovat yksinäisiä ja joilla ei ole sukulaisia tai tuttavia. Eniten huolissaan ovat iäkkäät, yksinäiset naiset, Kääriäinen kertoo.

Kääriäinen nostaa esiin tiettyjä ammatteja, joissa pelolle on perusteita enemmän kuin muissa.

- Esimerkiksi terveydenhuollon ja kaupan ammateissa tulee tilanteita, joissa pelko oman turvallisuuden puolesta on perusteltua.

- Myös nuoret, jotka käyvät viihdetilaisuuksissa ravintoloissa ja baareissa saattavat kohdata konkreettisia pelottavia tilanteita, Kääriäinen toteaa.

Suurin osa väkivallasta ja rikoksista kasautuu kuitenkin pienelle joukolle. Kääriäisen mukaan esimerkiksi lähisuhdeväkivalta on pitkälle vaiettu asia, eikä se monesti näy tilastoissa. Sitä estämään ei myöskään myydä kaupallisia tuotteita.

Pelolla markkinointi epäeettistä?

Kääriäinen pohtii myös turva-alan vastuuta.

- Riski joutua asuntomurron kohteeksi on huomattavan pieni, kun sitä verrataan riskeihin, joita on yöelämässä viihteellä tai työelämässä tietyissä ammateissa. Sen tyyppinen markkinointi, jossa tätä ihmisten huolta kasvatetaan, voi olla epäeettistä, Kääriäinen arvioi.

Kääriäisen mukaan ei ole olemassa tutkittua tietoa siitä, ovatko ne henkilöt, jotka eniten pelkäävät väkivaltaa tai ryöstöjä niitä, jotka myös ostavat eniten turvavälineitä.

On valitettava tosiasia, että rikollisuudella myydään mediatuotteita.― Kriminologian tutkija Juha Kääriäinen

Mutta se tiedetään, että ihmiset, jotka seuraavat paljon rikosuutisointia, ovat huolissaan enemmän kuin muut.

- Se mikä tähän huoleen vaikuttaa on media.

Kääriäinen heittääkin pallon myös median suuntaan. Pelotteluun kun eivät sorru vain hälyttimien ja muun turvan kauppiaat.

- Se on valitettava tosiasia, että rikollisuudella myydään mediatuotteita.

Suomalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi

Kansalaisten käsityksiä ja kokemuksia turvallisuudesta ja rikollisuudesta kartoitetaan vuosittain sisäministeriön teettämässä poliisibarometrissa. Vuoden 2016 tulokset ovat häkellyttävää luettavaa.

Tutkimuksen mukaan me emme ole koskaan tunteneet oloamme näin turvalliseksi. Jopa 83% suomalaisista ei koe rikollisuutta vakavana ongelmana omassa lähiympäristössään.

Tulokset olivat myönteisempiä kuin kertaakaan aiemmin poliisibarometrin mittaushistorian aikana. Näin vaikka median rikosuutisoinnista voisi muuta päätellä.

Poikkeuksen myönteiseen kehitykseen tekevät asuntomurrot ja niiden yritykset sekä seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta. Nämä ilmiöt huolestuttavat vastaajia aiempaa enemmän.

Tilastoista rikosaaltoa ei löydy

Kaikki tilastot kuitenkin puhuvat samaa: minkään rikosten hyökyaallon vuoksi yöuniaan ei kannata menettää.

Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä nousi aina 1960-luvun puolivälistä 1990-luvulle saakka, jonka jälkeen määrä on tasaantunut. Viimevuosina rikosten kokonaismäärä on ollut laskussa.

- Poliisin kirjaamat rikosepäilyt eivät ole lisääntyneet, jos katsotaan yleisellä tasolla omaisuus- ja väkivaltarikoksia. Samaa puhuvat myös väestökyselyt eli niinsanotut rikosuhritutkimukset, toteaa Kääriäinen.

Kansallinen rikosuhritutkimus on kysely, jossa on selvitetty uhkailujen, fyysisen väkivallan sekä omaisuusrikosten kohteeksi joutumista sekä väkivallan pelkoa vuosina 2012-2015. Kääriäinen tuntee tutkimuksen ja on raportoinut sen tuloksista.

- Rikosuhritutkimuksissa väestöltä kysytään suoraan kokemuksia heihin kohdistetuista rikoksista. Vuodesta 2012 lähtien määrissä ei näy muutosta, suunnilleen samalla tasolla mennään, Kääriäinen tiivistää.

Väkivalta ja rikollisuus ovat osa arkeamme, mutta markkinamiesten maalaamalle kasvavalle pelolle ei tilastoista löydy pontta.

Vuonna 2015 seitsemän prosenttia 15-74-vuotiaista suomalaisista oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Tutkimuksen mukaan naiset kokivat väkivaltaa useimmin työtehtävissään ja omassa kodissaan, miehet julkisilla paikoilla. Nuoret kokivat väkivaltaa useammin kuin vanhemmat.

Julkisella paikalla tehtyjä väkivaltarikoksia oli poliisin tilaston mukaan 15 572 vuonna 2015. Vuonna 2000 niitä kirjattiin 17 102.

Kaikista omaisuusrikoksista asuntomurtojen pelolle löytyy jonkin verran perusteita. Poliisille ilmoitettujen asuntomurtojen kokonaismäärä on 2000-luvulla lisääntynyt. Kappalemääräisesti murtoja ei valtavasti tehtailla: vuonna 2015 koko maassa tehtiin 2 559 asuntomurtoa, vuonna 2000 niitä oli 1 671.

Väkivalta ja rikollisuus siis ovat osa arkeamme, mutta markkinamiesten maalaamalle kasvavalle pelolle ei tilastoista löydy pontta.

- Rikostilastoissa viimeisen 5-6 vuoden ajalta ei omaisuusrikoksissa tai väkivaltarikoksissa kasvua näy - pikemminkin päinvastoin. Luvut ovat olleet laskusuunnassa, Kääriäinen summaa.

Pelon tutkiminen on kuitenkin hankalaa, eivätkä kaikki rikokset koskaan päädy poliisin tilastoihin. Myös se mitä poliisi tutkii, on kiinni resursseista ja valituista painopisteistä.

- Tiedon puute on se tekijä, mikä eniten selittää huolta. Mitä realistisempi kuva ihmisillä on rikollisuustilanteesta, sitä vähemmän he ovat huolissaan rikollisuusilmiöstä, Kääriäinen toteaa.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.