Hyppää pääsisältöön

Media-alan kilpailun kiristyessä palvelujen löydettävyys, käyttökokemus ja sisällön korkea laatu ratkaisevat

Toimistoympäristö, nainen kuvaa mieshenkilöä, kuva on tarkennettu älypuhelimen ruutuun
Toimistoympäristö, nainen kuvaa mieshenkilöä, kuva on tarkennettu älypuhelimen ruutuun Kuva: Yle/Linda Haglund älypuhelimet

Kotimaista mediaa uhkaa eniten kansainvälinen kilpailu. Jotta kotimainen media pysyy kilpailykykyisenä ulkomaisen tarjonnan kanssa, täytyy kolmen edellytyksen olla kunnossa. Palvelujen on oltava löydettävissä, niiden on tarjottava erinomainen käyttökokemus ja sisällön on oltava korkealaatuista.

Löydettävyys

Tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa suomalaisten mediatoimijoiden kannalta on saatavuus suomalaisten käyttämillä päätelaitteilla. Niin kännyköiden kuin älytelevisioiden ruuduillakin portinvartijoina suomalaisen mediakäyttäjän ja suomalaisen julkaisijan tarjoaman mediasisällön välissä on laitevalmistaja käyttöjärjestelmineen.

Palvelun on oltava saatavissa siellä mistä asiakas sitä voisi haluta kuluttaa ja toimittava tärkeimmillä päätelaitteilla ja kanavissa. Kun kasvava osa väestöstä valitsee ensisijaiseksi uutisten tai ajanvietteen lähteekseen sosiaalisen median palvelun, on mediasisällön esiinnyttävä myös tässä ympäristössä. Mediajulkaisijoiden on tasapainoiltava yhä vahvemmiksi mediatoimijoiksi kehittyvien internetjättien kanssa kilpailemisen ja yhteistyön tekemisen välillä.

Käyttökokemus

Sisällön käyttöarvo - esimerkiksi paikkansapitävät uutiset - on käyttökokemuksesta vain yksi ulottuvuus. Kielitaitoisella, kansainvälisen median kuluttamiseen tottuneella mediakäyttäjällä on runsaasti vaihtoehtoja, joten palvelun on tarjottava vastaanottajalle tämän hyödylliseksi kokemaa, merkityksellistä sisältöä. Lisäksi palvelun on oltava puhuteltava käyttäjän hedonistista puolta, sen on tuotettava mielihyvää ja oltava käyttäjän mielestä tyylikäs.

Mediakäyttäjä edellyttää palveluilta helppokäyttöisyyttä ja vaivattomuutta. Personointi ja suositukset voivat vielä vähän aikaa tarjota kilpailuetua valintatilanteessa kotimaisen mediatarjonnan väillä, mutta kansainvälisiltä palveluilta niitä on jo totuttu odottamaan.

Mainonta on mobiililaitteissa yhä useammille vastenmielistä, minkä vuoksi mainoksenestosovellusten käyttö lisääntynee yhä. Internetyhtiöillä on kullakin omat ratkaisunsa mobiilikäytön nopeuttamiseen ja mediayhtiöiden on joko taivuttava käyttämään niitä tai kehitettävä itse parempi käyttökokemus.

Mainostulojen vaarantuessa maksun periminen sisällöstä asiakkaalta nousee entistä tärkeämmäksi. Helppo ja sujuva maksamisen kokemus vaatii vielä tuotekehitystä mediayhtiöiltä. Mikromaksut yksittäisistä artikkeleista on nähty ratkaisuna siihen tilanteeseen, jossa kuluttaja ei ole valmis sitoutumaan kokonaisen mediatuotteen tilaamiseen. Palveluita, jotka kokoavat yhteen useamman julkaisijan tuotteita, on lanseerattu kansainvälisesti ja tultaneen näkemään meilläkin.

Mainosrahoitteisten mediayhtiöiden on investoitava voimakkaasti mainostaja-asiakkaan käyttökokemukseen.

Sisällön kiinnostavuus ja laatu

Kuukausimaksullisten nettivideopalvelujen tarjonta on jo runsas ja voi nykyisestä yhä laajeta. Kuluttaja haluaisi sisällön olevan saatavilla pysyvästi, mutta oikeuksien lisensoinnin hinta nousisi tällöin pilviin yksittäisen toimijan kannalta. Useat investoivat omiin alkuperäissisältöihin, joita ei muualta saa. Toisin kuin musiikin suoratoistossa, yhtä kokoavaa lähdettä nettivideosisällöille ei muodostu, vaan laatusarjojen ystävä koonnee katseltavansa yhä useammasta lähteestä. Julkaisijan kannalta oikeuksien hinta kiristyy, kun laadukkaalle sisällölle on useampia ostajaehdokkaita.

Suomessa on poikkeuksellisen laaja vapaasti vastaanotettavien televisiokanavien tarjonta ilmaisine mainosrahoitteisine netti-tv-palveluineen. Näiden palvelujen merkitys televisioyhtiöiden hitaasti supistuvassa mainos-ansainnassa kasvaa vain, jos mediayhtiöt pystyvät tarjoamaan mainostaja-asiakkailleen kansainvälisiä alustoja parempaa palvelua. Globaaleilla alustoilla on pienempiä kotimaisia toimijoita suuremmat resurssit kehittää mainostajan ratkaisuja: mainonnan kohdennettavuutta ja asiakasdatan hyödyntämistä.

Suurimmista Suomessa toimivasta tv-tuotantoyhtiöstä useimmat ovat ulkomaisessa omistuksessa. Se avaa suoria vientikanavia näiden yhtiöiden Suomessa kehittämille formaateille, kansainvälisten formaattien Suomeen sovittamisen rinnalle.

Erityisesti nuoria yleisöjä sitouttavat vertaisten, tavallisten ihmisten toteuttamat sisällöt. Perinteisen sosiaalisen median kuten YouTuben ja Facebookin rinnalle nousee vauhdilla kahdenvälinen tai pienryhmien sisäinen pikaviestintä sanoin, kuvin ja videoin. Se valtaa suomalaisten päivään uutta media-aikaa.

Audio on demand - sisältöjen suosio kasvaa, mutta miten nopeasti IP-pohjaisten palvelujen käyttö alkaa korvata ULA-radiota, on epävarmaa.

Mitkä tekijät sinun mielestäsi vaikuttavat tulevaisuudessa eniten media-alan toimintaympäristöön?

Vuoden 2016 toisella vuosipuoliskolla julkaistut toimintaympäristökatsaukset

Ylen toimintaympäristökatsaus #11-2016

  • MTV ja Aller yhdistävät dataa kilpailukeinona internetjättejä vastaan
  • Joukkoviestintämarkkina supistui edelleen 2015 - mediatoimialan liikevaihto lievässä kasvussa 2016
  • Netflixin sisällöt käytettäväksi myös offline-tilassa

Ylen toimintaympäristökatsaus #10-2016

  • Noin joka kymmenes kotitalous katselee televisiota ilman tv-vastaanotinta
  • Torppaako sääntely AT&T:n Time Warner-yrityskaupasta hakemat hyödyt?
  • Discoveryltä ja Foxilta uusia mainosrahoitteisia tv-kanavia
  • Suomen venäjänkielisten omaehtoinen mediatoiminta laajaa, mutta sirpaleista

Ylen toimintaympäristökatsaus #9 2016

  • Kuluttajien mobiiilidataliittymistä jo neljä viidestä vailla datakattoa
  • Schibsted yhdisti kehitystiimit - tavoitteeksi maailmanluokan alusta
  • Musiikin yksinoikeudet erilaistamisen keinona musiikkipalveluissa

Yleisradion toimintaympäristö #8 2016

  • Viidennes käyttää mainonnanestosovelluksia - verkkomediakohtainen vaihtelu suurta
  • Some-mobiilimainonta nopeimmin kasvava mainonnan muoto - kehityksen kärki video-ominaisuuksissa
  • IFA 2016: TV-valmistajien tärkein myyntiargumentti on edelleen kuvanlaatu.

Tuija Aalto vastaa Ylen toimintaympäristöseurannasta Ylen strategiaosastolla.

Kommentit
  • Areenan ohjeet kertovat ongelmatilanteista

    Areenan virhelistaus näyttää ongelmat palvelussa

    Areenan ohjesivustolle on avattu uusi näkymä, joka kertoo Areenan vikatilanteista ja niiden korjauksista. Areenan ohjeiden Tiedetyt ongelmat -listassa kerrotaan ongelmista, joita Areenan käytössä tällä hetkellä on. Nostamme ongelman listalle, kun olemme siitä tietoisia ja olemme saaneet sen toistettua.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.