Hyppää pääsisältöön

Media-alan kilpailun kiristyessä palvelujen löydettävyys, käyttökokemus ja sisällön korkea laatu ratkaisevat

Toimistoympäristö, nainen kuvaa mieshenkilöä, kuva on tarkennettu älypuhelimen ruutuun
Toimistoympäristö, nainen kuvaa mieshenkilöä, kuva on tarkennettu älypuhelimen ruutuun Kuva: Yle/Linda Haglund älypuhelimet

Kotimaista mediaa uhkaa eniten kansainvälinen kilpailu. Jotta kotimainen media pysyy kilpailykykyisenä ulkomaisen tarjonnan kanssa, täytyy kolmen edellytyksen olla kunnossa. Palvelujen on oltava löydettävissä, niiden on tarjottava erinomainen käyttökokemus ja sisällön on oltava korkealaatuista.

Löydettävyys

Tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa suomalaisten mediatoimijoiden kannalta on saatavuus suomalaisten käyttämillä päätelaitteilla. Niin kännyköiden kuin älytelevisioiden ruuduillakin portinvartijoina suomalaisen mediakäyttäjän ja suomalaisen julkaisijan tarjoaman mediasisällön välissä on laitevalmistaja käyttöjärjestelmineen.

Palvelun on oltava saatavissa siellä mistä asiakas sitä voisi haluta kuluttaa ja toimittava tärkeimmillä päätelaitteilla ja kanavissa. Kun kasvava osa väestöstä valitsee ensisijaiseksi uutisten tai ajanvietteen lähteekseen sosiaalisen median palvelun, on mediasisällön esiinnyttävä myös tässä ympäristössä. Mediajulkaisijoiden on tasapainoiltava yhä vahvemmiksi mediatoimijoiksi kehittyvien internetjättien kanssa kilpailemisen ja yhteistyön tekemisen välillä.

Käyttökokemus

Sisällön käyttöarvo - esimerkiksi paikkansapitävät uutiset - on käyttökokemuksesta vain yksi ulottuvuus. Kielitaitoisella, kansainvälisen median kuluttamiseen tottuneella mediakäyttäjällä on runsaasti vaihtoehtoja, joten palvelun on tarjottava vastaanottajalle tämän hyödylliseksi kokemaa, merkityksellistä sisältöä. Lisäksi palvelun on oltava puhuteltava käyttäjän hedonistista puolta, sen on tuotettava mielihyvää ja oltava käyttäjän mielestä tyylikäs.

Mediakäyttäjä edellyttää palveluilta helppokäyttöisyyttä ja vaivattomuutta. Personointi ja suositukset voivat vielä vähän aikaa tarjota kilpailuetua valintatilanteessa kotimaisen mediatarjonnan väillä, mutta kansainvälisiltä palveluilta niitä on jo totuttu odottamaan.

Mainonta on mobiililaitteissa yhä useammille vastenmielistä, minkä vuoksi mainoksenestosovellusten käyttö lisääntynee yhä. Internetyhtiöillä on kullakin omat ratkaisunsa mobiilikäytön nopeuttamiseen ja mediayhtiöiden on joko taivuttava käyttämään niitä tai kehitettävä itse parempi käyttökokemus.

Mainostulojen vaarantuessa maksun periminen sisällöstä asiakkaalta nousee entistä tärkeämmäksi. Helppo ja sujuva maksamisen kokemus vaatii vielä tuotekehitystä mediayhtiöiltä. Mikromaksut yksittäisistä artikkeleista on nähty ratkaisuna siihen tilanteeseen, jossa kuluttaja ei ole valmis sitoutumaan kokonaisen mediatuotteen tilaamiseen. Palveluita, jotka kokoavat yhteen useamman julkaisijan tuotteita, on lanseerattu kansainvälisesti ja tultaneen näkemään meilläkin.

Mainosrahoitteisten mediayhtiöiden on investoitava voimakkaasti mainostaja-asiakkaan käyttökokemukseen.

Sisällön kiinnostavuus ja laatu

Kuukausimaksullisten nettivideopalvelujen tarjonta on jo runsas ja voi nykyisestä yhä laajeta. Kuluttaja haluaisi sisällön olevan saatavilla pysyvästi, mutta oikeuksien lisensoinnin hinta nousisi tällöin pilviin yksittäisen toimijan kannalta. Useat investoivat omiin alkuperäissisältöihin, joita ei muualta saa. Toisin kuin musiikin suoratoistossa, yhtä kokoavaa lähdettä nettivideosisällöille ei muodostu, vaan laatusarjojen ystävä koonnee katseltavansa yhä useammasta lähteestä. Julkaisijan kannalta oikeuksien hinta kiristyy, kun laadukkaalle sisällölle on useampia ostajaehdokkaita.

Suomessa on poikkeuksellisen laaja vapaasti vastaanotettavien televisiokanavien tarjonta ilmaisine mainosrahoitteisine netti-tv-palveluineen. Näiden palvelujen merkitys televisioyhtiöiden hitaasti supistuvassa mainos-ansainnassa kasvaa vain, jos mediayhtiöt pystyvät tarjoamaan mainostaja-asiakkailleen kansainvälisiä alustoja parempaa palvelua. Globaaleilla alustoilla on pienempiä kotimaisia toimijoita suuremmat resurssit kehittää mainostajan ratkaisuja: mainonnan kohdennettavuutta ja asiakasdatan hyödyntämistä.

Suurimmista Suomessa toimivasta tv-tuotantoyhtiöstä useimmat ovat ulkomaisessa omistuksessa. Se avaa suoria vientikanavia näiden yhtiöiden Suomessa kehittämille formaateille, kansainvälisten formaattien Suomeen sovittamisen rinnalle.

Erityisesti nuoria yleisöjä sitouttavat vertaisten, tavallisten ihmisten toteuttamat sisällöt. Perinteisen sosiaalisen median kuten YouTuben ja Facebookin rinnalle nousee vauhdilla kahdenvälinen tai pienryhmien sisäinen pikaviestintä sanoin, kuvin ja videoin. Se valtaa suomalaisten päivään uutta media-aikaa.

Audio on demand - sisältöjen suosio kasvaa, mutta miten nopeasti IP-pohjaisten palvelujen käyttö alkaa korvata ULA-radiota, on epävarmaa.

Mitkä tekijät sinun mielestäsi vaikuttavat tulevaisuudessa eniten media-alan toimintaympäristöön?

Vuoden 2016 toisella vuosipuoliskolla julkaistut toimintaympäristökatsaukset

Ylen toimintaympäristökatsaus #11-2016

  • MTV ja Aller yhdistävät dataa kilpailukeinona internetjättejä vastaan
  • Joukkoviestintämarkkina supistui edelleen 2015 - mediatoimialan liikevaihto lievässä kasvussa 2016
  • Netflixin sisällöt käytettäväksi myös offline-tilassa

Ylen toimintaympäristökatsaus #10-2016

  • Noin joka kymmenes kotitalous katselee televisiota ilman tv-vastaanotinta
  • Torppaako sääntely AT&T:n Time Warner-yrityskaupasta hakemat hyödyt?
  • Discoveryltä ja Foxilta uusia mainosrahoitteisia tv-kanavia
  • Suomen venäjänkielisten omaehtoinen mediatoiminta laajaa, mutta sirpaleista

Ylen toimintaympäristökatsaus #9 2016

  • Kuluttajien mobiiilidataliittymistä jo neljä viidestä vailla datakattoa
  • Schibsted yhdisti kehitystiimit - tavoitteeksi maailmanluokan alusta
  • Musiikin yksinoikeudet erilaistamisen keinona musiikkipalveluissa

Yleisradion toimintaympäristö #8 2016

  • Viidennes käyttää mainonnanestosovelluksia - verkkomediakohtainen vaihtelu suurta
  • Some-mobiilimainonta nopeimmin kasvava mainonnan muoto - kehityksen kärki video-ominaisuuksissa
  • IFA 2016: TV-valmistajien tärkein myyntiargumentti on edelleen kuvanlaatu.

Tuija Aalto vastaa Ylen toimintaympäristöseurannasta Ylen strategiaosastolla.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Kymmenvuotias Areena on suositumpi kuin koskaan

    Areenan viimeiset kuusi kuukautta

    Kesäkuussa 10 vuotta täyttävän Yle Areenan käyttäjäennätykset ovat paukkuneet kevään aikana: Areenaa käyttää viikossa jo noin 2,3 miljoonaa eri selainta. Kevään aikana palveluun on tuotu myös runsaasti uusia ominaisuuksia. Norjalainen nuorisosarja Skam on ollut kevään iso puheenaihe ja hitti.