Hyppää pääsisältöön

Graffiteja 20 000 vuoden takaa

Pispalan tikkutehdas
Tikkutehdas on suosittu galleria Tampereella Pispalan tikkutehdas Kuva: Yle / Jenni Stammeier hylätty talo

Graffitit ovat samaan aikaan sekä maailman vanhin että uusin taidemuoto. Kuvien tarkoitus on pysynyt kautta aikojen samana: halu jättää persoonallinen merkki itsestä.

Vanhimmat löydetyt graffitit ovat ajalta 20 000 eaa. Tekniikka on pysynyt tähän päivään asti hyvin samanlaisena. Sapluuna painetaan taustaa vasten ja väriaine suihkutetaan sen päälle. Luolaihmiselle sapluunaksi kelpasi oma käsi, ja väri oli luonnonpigmenttiä jota graffititaiteilija suihkutti suustaan. Nykygraffitit ovat usein spraymaalilla erilaisiin rakenteisiin tai kulkuneuvoihin maalattuja kuvan tavalla toimivia kirjainyhdistelmiä.

Pech Merlen luolamaalaus, jossa täplikkäitä eläimiä ja käden kuvia
Pech Merlen luolamaalaus, jossa täplikkäitä eläimiä ja käden kuvia Kuva: Wikimedia Commons /HTO Pech Merle,kalliomaalaus,käsi

Suhtautuminen graffiteihin vaihtelee. Osa ihmisistä pitää värikkäistä seinistä, silloista ja tunneleista enemmän kuin tylsän harmaista. Jotkut kannattavat ankaraa nollatoleranssia. Yhä useampien mielestä graffitit ovat osa urbaania kulttuuria. Graffitien ja tägien tekeminen ilman lupaa on laitonta useimmissa maissa, myös Suomessa.

Toisin kun luolamaalaukset, nykypäivän graffitit eivät ole pitkäikäisiä. Vaikka kuva olisi luvallisella paikalla, se peittyy pian uudella teoksella. Siksi piissien dokumentointi on tärkeä osa harrastusta.

Stop töhryille oli Helsingin kaupunginvaltuuston vuonna 1998 aloittama hanke, jonka tarkoituksena oli poistaa graffiti, tarrat, tägit, julisteet ja muu nk. katutaide katukuvasta. Hanke noudatti nollatoleranssia, eli sotketut seinät puhdistettiin välittömästi graffitien ilmestymisen jälkeen.

Hanke sai osakseen myös ankaraa arvostelua. Seitsemän kaupunginvaltuutettua teki 2008 aloitteen, jossa osa Stop töhryille -hankkeeseen varatusta rahasta käytettäisiin nuorisotyöhön. Aloitteessa arvosteltiin sitä, että Helsingin kaupunki ei ole tarjonnut graffitimaalareille myönteisiä ennalta ehkäiseviä tapoja ilmaista itseään.

Vuonna 2009 Helsingin Suvilahteen perustettiin laillinen seinä graffiteille. Siitä tuli heti hyvin suosittu. Sittemmin sallitut paikat graffiteille ovat lisääntyneet, graffitien arvostus on kasvanut, ja ne ovat päässeet myös gallerioiden ja museoiden seinille.

Graffiti muurissa
Graffiti muurissa Kuva: Felix Bardy graffitit (teokset),Lissabon

Graffititaiteilija ja Alppilan lukion abi Felix Bardy (18-v), miten Stop töhryille -kampanjan loppuminen ja myönteisempi suhtautuminen on vaikuttanut graffiteihin?

Graffitista on tullut yleisesti hyväksyttävää, mikä on hyvä asia, koska se on hieno taidemuoto. EGSillä oli oma näyttely Taidehallissa. Sekin kertoo jostain, tai jutut Ylen nettisivuilla.

Jos Stop-töhryille kampanja ei olisi loppunut, en olisi edes aloittanut maalaamista Helsingin Suvilahdessa 11-vuotiaana.

Miksi sinä maalaat graffiteja?

Maalaaminen on kivaa, graffiti on hieno taiteen muoto: saa tehdä melkein mitä vain. Tykkään tehdä isoja kuvia.

Voitko avata omia kuviasi, mikä on niiden viesti? Onko sitä?

Suhtaudun maalaamiseen enemmän kiinnostavan kuvan tekemisenä ja leikittelynä, miten monella eri tavalla sanan voi kirjoittaa kuin viestinä. Piississä on yleensä oma ”taiteilijanimeni” FKSU. Saatan heittää piissin taustaan joskus viestin, mieleen tulevan ajatuksen. Mutta olen tavallaan jumissa oman taiteilijanimen tekemisessä eri tavoin, etten ole aikoihin kokeillut muun tekemistä.

Julkiselle paikalle maalaamisessa kivaa on se, että ihmiset näkevät kuvan, ja maalatessa toteutuu ajatus tilataideteoksesta. Piissi valokuvataan, kun se on valmis ja minulle on oleellista myös se, millaiselle paikalle maalaan, millaisen valokuvan saan siitä talteen. Kuvaan nykyään pääasiassa filmille.

Mihin kiinnität huomiosi, kun katselet jonkun toisen tekemää piissiä? Osaatko antaa lukuohjeita?

Ajattelen piissejä graafisesti, isona kokonaisuutena. En metsästä niistä tiettyjä yksityiskohtia, ajattelen piissejä myös kokonaisfiiliksen kannalta. Kiinnitän huomiota väreihin, värien ei välttämättä tarvitse perinteisesti sopia yhteen, vaan yllättää.

Graffitin lukeminen ei todellisuudessa ole vaikeaa, pitää vain osata ajatella kirjaimia abstraktimmin. Ja tietenkin, silloin kun piississä on nk. sanoma, on oleellista, millaisia kirjaimia ja värejä tekijä on käyttänyt.

Piississä kirjallinen viesti kiinnostaa, jos sellainen on. Usein piissin teksti on vain tekijän nimi, joka ei tarkoita yleisesti mitään. Piissit ovat usein leikittelyä kirjainten kanssa ja tilan ottamista haltuun.

Kalasatama dokumentointi. Graffitiaita Sompasaaressa. Myös aidan edessä oleviin liikennemerkkeihin ja roska-astioihin on maalattu graffiteja.
Graffitiaitaa Sompasaaressa Kalasatama dokumentointi. Graffitiaita Sompasaaressa. Myös aidan edessä oleviin liikennemerkkeihin ja roska-astioihin on maalattu graffiteja. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sakari Kiuru graffitit (katutaide),Sompasaari,Kalasatama,graffitiaita

Miten graffitien kieli on kehittynyt ajan saatossa? Osaatko lukea vuosikymmeniä vanhoja piissejä?

Vuosikymmeniä vanhoja piissejä on itse asiassa helpompi lukea, vanhoissa piisseissä tyyli on useimmiten yksinkertaisempaa. Uusissa piisseissä kokeillaan enemmän, kirjaimet ovat usein abstraktimpia, kokeilevampia.

Onko graffitien kieli globaalia? Oletko tehnyt niitä ulkomailla?

Graffitien kieli on kansainvälistä. Tyyli, se millaisia kirjaimia jne. maalataan on globaalia. Usein sanat – esimerkiksi graffitintekijän nimi, jonka hän on maalannut, on epäoleellisempi kuin se, miten se on maalattu. Kaksi eri maista olevaa tekijää voi hyvin maalata yhteisen teoksen.

Olen maalannut Berliinissä, Lissabonissa, Tallinnassa ja Tukholmassa. Kaikki paikat Tallinnaa lukuun ottamatta olivat ns. sallittuja paikkoja vilkkailla alueilla, joissa pyörii paljon ihmisiä katselemassa. Alueet eivät siis olleet syrjäisiä erillisiä paikkoja, vaan yhteistä kaupunkitilaa.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.