Hyppää pääsisältöön

Kapellimestari Emilia Hoving: "Minusta on pitkään tuntunut, että musiikki on ainoa vaihtoehto."

Kapellimestari Emilia Hoving.
Kapellimestari Emilia Hoving. Kuva: Yle/Laila Kangas emilia hoving

"Vanhemmilleni oli todella tärkeää, että minä ja siskoni harrastaisimme aktiivisesti musiikkia." Kantapöydän opiskelijatreffeillä 25.1.2017 piipahti Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla opiskeleva Emilia Hoving.

Kuka?

Olen Emilia Hoving, synnyin Helsingissä marraskuussa 1994.

Taustasi?

Olen entinen musiikkikasvatuksen opiskelija ja nykyinen kapellimestariopiskelija. Ehdin olla MuKalla kolme vuotta, kunnes viime syksynä vaihdoin pääainetta.

Olen kasvanut melko tavallisessa perheessä, johon kuuluu vanhempani sekä kaksi pikkusiskoa. Äidinkieleni on ruotsi ja puhumme kotona sekä suomea että ruotsia. Koulut ja päiväkodit olen kuitenkin käynyt ruotsiksi.

Äitini on valmistunut aikoinaan Sibelius-Akatemialta ja on ammatiltaan musiikinopettaja. Isäni on diplomi-insinööri ja todella omistautunut harrastelija-kuorolaulaja. Siskoni soittavat ja laulavat myös, mutta eivät todennäköisesti pyri muusikon ammattiin.

Mistä?

Olen asunut melkein koko ikäni Helsingin Munkkivuoressa. Lapsena aika kului monissa harrastuksissa, varsinkin musiikkiopistolla tuli vietettyä aikaa, ja aloitettuani korkeakouluopinnot Musiikkitalosta on tullut toinen kotini.

Olen asunut Helsingissä aina. Peruskoulun kävin Munkkiniemessä ja lukion Tölö specialiseringsgymnasiumissa musiikkiluokilla.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä tai inspiroiva?

Kuten monia taiteilijoita, luonto inspiroi minua todella paljon. Minulle erityisen tärkeitä ja vaikuttavia paikkoja ovat Pohjois-Savo, Koli ja Raaseporin metsät.

Musiikkiopinnot?

Aloitin Länsi-Helsingin musiikkiopistossa noin 6-vuotiaana piano-opinnot. Sitä ennen olin käynyt muskarissa ja kanteleryhmissä samassa opistossa. 11-vuotiaana aloitin myös klarinetin soiton.

Vanhemmilleni oli todella tärkeää, että minä ja siskoni harrastaisimme aktiivisesti musiikkia. Musiikin harrastaminen on aina tuntunut meille luonnolliselta. He motivoivat meitä parhaansa mukaan koko opintojen ajan, varsinkin kun tuntui siltä, että haluaisi lopettaa.

Pääsoittimeni on piano. Olen pitkään soittanut klarinettia, ja pop/jazz laulu on myös lähellä sydäntä. Viime syksynä toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja aloitin sello-opinnot! Vanhana MuKalaisena kaikki bändisoittimet ovat toki vielä näpeissä.

Tärkeimmät opettajat ja oppilaitokset?

Sibelius-Akatemian kapuluokan professori eli pääopettajamme on Atso Almila. Meillä käy joka vuosi monia eri opettajia, mikä on todella kiinnostavaa. Muun muassa Hannu Lintu, joka on aineryhmämme vieraileva professori, on ollut syksyllä monta kertaa opettamassa. Kaikilta opettajilta saa erilaisia ohjeita, ikään kuin työkaluja, ja jokainen kapuopiskelija voi itse päättää mitä työkaluja haluaa käyttää ammatissa.

Ennen kun aloitin kapuluokalla, opiskelin Jorma Panulan opissa hänen omassa Panula-Akatemiassaan. Sain häneltä arvokkaita neuvoja ja kokemuksia opintojeni jatkamiseen kapuluokalla.

Häämöttääkö valmistuminen?

Valmistuminen ei ole edessä vielä pitkään aikaan. Olen ensimmäisen vuoden kandi-opiskelija, eli ensin pitäisi saada kandidaatin tutkinto tehtyä. Olen todella iloinen, että minulla on paljon aikaa ja tilaa kehittyä kapellimestarina.

Kapellimestari Emilia Hoving seuraa lauluyhtyeen äänikoetta Musiikkitalon kahvilassa.
Menossa lauluyhtyeen äänikoe Musiikkitalon kahvilassa ennen suoran lähetyksen alkua. Kapellimestari Emilia Hoving seuraa lauluyhtyeen äänikoetta Musiikkitalon kahvilassa. Kuva: Yle/Laila Kangas emilia hoving

Lempisäveltäjä?

Minulla ei ole varsinaista lempisäveltäjää. Lukuisat säveltäjät ovat tehneet uskomattomia teoksia, jotka koskettavat minua. Erityisesti impressionismi on lähellä sydäntäni. Haluan yleensä soittaa ja kuunnella musiikkia, joka vahvistaa siinä hetkessä olevaa tunnetta.

Lempiteos?

Sanoisin että teokset, jotka saavat minussa aikaan vahvoja tunnetiloja ovat lempiteoksiani. Tunteiden ilmaiseminen musiikin kautta on ihmeellistä. Minua puhuttelevat myös teokset, joissa on tarina; joko tarina teoksen sävellysprosessista tai tarina, jota musiikki itse kertoo. Esimerkkeinä voisi olla muun muassa Sibeliuksen viides sinfonia, Debussyn La Mer, Mozartin Taikahuilu-ooppera, Tüürin pianosonaatti ja Schubertin kahdeksas sinfonia.

Millainen musiikki ylipäätään vetoaa ja puhuttelee?

Kun musiikissa on vahva tunnetila, voin tuntea sen tunteen koko kropassani. Se tuntuu uskomattomalta. Ei ole olemassa vastaavaa. Vahvat tunnetilat auttavat teoksen muistamisessa, mikä on erinomainen juttu kun esimerkiksi pitäisi opetella uusi iso teos.

Idolit?

Minulla ei niinkään ole lempikapellimestaria. Idoleista mieleen tulee tällä hetkellä Tove Jansson, vahva nainen ja kiehtova taiteilija.

Mitä harrastat?

Kovan musiikin harjoittelun tasapainoksi harrastan astangajoogaa. Harrastan myös tanssilajia nimeltä moderni afro, joka toimii kivasti musiikin kaverina.

Mikä sinusta tulee isona?

Näillä näkymin minusta tulee kapellimestari, toivottavasti jonain päivä myös äiti.

Onko sinulla muita vaihtoehtoja kuin musiikki ja soittaminen?

Olen miettinyt sitä paljon, mutta ei ole. Minusta on pitkään tuntunut, että musiikki on ainoa vaihtoehto. Missä muodossa se musiikki lopulta on, jää nähtäväksi.

Entä muuta?

Olen todella kiitollinen aiemmista opinnoistani Musiikkikasvatuksen aineryhmässä. MuKan opinnot olivat todella laajat ja antoisat, ne valmistivat hienosti kapellimestarin opintoihin muun muassa sosiaalisesta näkökulmasta.

Kapellimestariopiskelija Emilia Hoving oli Kantapöydän opiskelijatreffeillä 25.1.2017. Taidekorkeakoulujen opiskelijat Sonja Silvander, Iris Hernandez-Toppari, Nea-Maria Alanko, Janna Räsänen, Jonnakaisa Risto, Aurora Marthens ja Helena Puukka esittävät videolla pianisti Marko Hilpon säestyksellä Stephen Sondheimin säveltämän ja sanoittaman kappaleen You could drive a person crazy. Toimittajina olivat Riikka Holopainen ja Ville Komppa.

  • Säveltäjä Sebastian Fagerlund Syyssonaatti-oopperasta: "Loistava idea."

    Säveltäjä kertoo Kansallisoopperan syksyn kantaesityksestä.

    Sebastian Fagerlundin uusi ooppera Syyssonaatti pohjautuu ruotsalaisen ohjaajalegendan Ingmar Bergmanin samannimiseen elokuvakäsikirjoitukseen. Kuuluisan pianistin ja hänen tyttärensä kohtaamisesta kertova elokuva on vuodelta 1978, ja nyt valmistunut ooppera on ensimmäinen Bergmanin elokuvaan perustuva kokoillan ooppera. Katso ooppera suorana Areenassa la 23.9.

  • Baritoni Samuli Takkula: "Toivon että minusta tulee isona oopperalaulaja."

    Tutustu baritoni Samuli Takkulaan.

    Baritoni Samuli Takkula on jo valmistunut Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikiosastolta. Oopperalaulajan ammatti on kuitenkin vielä tavoitteena tällä kolmen lapsen isällä, jonka vaimo on myös kanttori sekä laulupedagogi. Kuka? Olen Samuli Takkula ja olen syntynyt Tampereella 1983.

  • Mari Mäntylä jatkaa erikoistumisen varassa

    Levyarvostelu

    On kulunut yhdeksän vuotta siitä, kun decacordeen eli kymmenkieliseen kitaraan erikoistunut Mari Mäntylä julkaisi ensimmäisen soololevynsä Alba-yhtiöllä. Yksi Mäntylän työskentelykohteista on kotimainen decacorde-bandoneon-duo Duo Dryades. Yleisestikin hänet kutsutaan paikalle, kun tarve vaatii tätä kitaransoiton erikoislajia.

  • Tee se minkä Faurélle voit

    Levyarvostelu

    Gabriel Faurén musiikkia on kenties maailman helpointa esittää. Ranskalaisen suurmiehen makea pursote osuu juuri siihen lokeroon, jossa reilumpikin unenomainen pöpperöiminen saattaa saada sekä esittäjän että yleisön puolihuolimattoman hyväksynnän. Helpompaa musiikkia on tietenkin olemassa faktisesti, mutta sudenkuoppaklasarin metsästä ainakin puoli hehtaaria on varattu jättiläisten vanavedessä aina tulevalle nimelle Fauré. Kolmekymppinen sellisti Andreas Brantelid ja pianisti Bengt Forsberg eivät lukeudu kuitenkaan Faurén alisuorittajiin.