Hyppää pääsisältöön

Kapellimestari Emilia Hoving: "Minusta on pitkään tuntunut, että musiikki on ainoa vaihtoehto."

Kapellimestari Emilia Hoving.
Kapellimestari Emilia Hoving. Kuva: Yle/Laila Kangas emilia hoving

"Vanhemmilleni oli todella tärkeää, että minä ja siskoni harrastaisimme aktiivisesti musiikkia." Kantapöydän opiskelijatreffeillä 25.1.2017 piipahti Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla opiskeleva Emilia Hoving.

Kuka?

Olen Emilia Hoving, synnyin Helsingissä marraskuussa 1994.

Taustasi?

Olen entinen musiikkikasvatuksen opiskelija ja nykyinen kapellimestariopiskelija. Ehdin olla MuKalla kolme vuotta, kunnes viime syksynä vaihdoin pääainetta.

Olen kasvanut melko tavallisessa perheessä, johon kuuluu vanhempani sekä kaksi pikkusiskoa. Äidinkieleni on ruotsi ja puhumme kotona sekä suomea että ruotsia. Koulut ja päiväkodit olen kuitenkin käynyt ruotsiksi.

Äitini on valmistunut aikoinaan Sibelius-Akatemialta ja on ammatiltaan musiikinopettaja. Isäni on diplomi-insinööri ja todella omistautunut harrastelija-kuorolaulaja. Siskoni soittavat ja laulavat myös, mutta eivät todennäköisesti pyri muusikon ammattiin.

Mistä?

Olen asunut melkein koko ikäni Helsingin Munkkivuoressa. Lapsena aika kului monissa harrastuksissa, varsinkin musiikkiopistolla tuli vietettyä aikaa, ja aloitettuani korkeakouluopinnot Musiikkitalosta on tullut toinen kotini.

Olen asunut Helsingissä aina. Peruskoulun kävin Munkkiniemessä ja lukion Tölö specialiseringsgymnasiumissa musiikkiluokilla.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä tai inspiroiva?

Kuten monia taiteilijoita, luonto inspiroi minua todella paljon. Minulle erityisen tärkeitä ja vaikuttavia paikkoja ovat Pohjois-Savo, Koli ja Raaseporin metsät.

Musiikkiopinnot?

Aloitin Länsi-Helsingin musiikkiopistossa noin 6-vuotiaana piano-opinnot. Sitä ennen olin käynyt muskarissa ja kanteleryhmissä samassa opistossa. 11-vuotiaana aloitin myös klarinetin soiton.

Vanhemmilleni oli todella tärkeää, että minä ja siskoni harrastaisimme aktiivisesti musiikkia. Musiikin harrastaminen on aina tuntunut meille luonnolliselta. He motivoivat meitä parhaansa mukaan koko opintojen ajan, varsinkin kun tuntui siltä, että haluaisi lopettaa.

Pääsoittimeni on piano. Olen pitkään soittanut klarinettia, ja pop/jazz laulu on myös lähellä sydäntä. Viime syksynä toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja aloitin sello-opinnot! Vanhana MuKalaisena kaikki bändisoittimet ovat toki vielä näpeissä.

Tärkeimmät opettajat ja oppilaitokset?

Sibelius-Akatemian kapuluokan professori eli pääopettajamme on Atso Almila. Meillä käy joka vuosi monia eri opettajia, mikä on todella kiinnostavaa. Muun muassa Hannu Lintu, joka on aineryhmämme vieraileva professori, on ollut syksyllä monta kertaa opettamassa. Kaikilta opettajilta saa erilaisia ohjeita, ikään kuin työkaluja, ja jokainen kapuopiskelija voi itse päättää mitä työkaluja haluaa käyttää ammatissa.

Ennen kun aloitin kapuluokalla, opiskelin Jorma Panulan opissa hänen omassa Panula-Akatemiassaan. Sain häneltä arvokkaita neuvoja ja kokemuksia opintojeni jatkamiseen kapuluokalla.

Häämöttääkö valmistuminen?

Valmistuminen ei ole edessä vielä pitkään aikaan. Olen ensimmäisen vuoden kandi-opiskelija, eli ensin pitäisi saada kandidaatin tutkinto tehtyä. Olen todella iloinen, että minulla on paljon aikaa ja tilaa kehittyä kapellimestarina.

Kapellimestari Emilia Hoving seuraa lauluyhtyeen äänikoetta Musiikkitalon kahvilassa.
Menossa lauluyhtyeen äänikoe Musiikkitalon kahvilassa ennen suoran lähetyksen alkua. Kapellimestari Emilia Hoving seuraa lauluyhtyeen äänikoetta Musiikkitalon kahvilassa. Kuva: Yle/Laila Kangas emilia hoving

Lempisäveltäjä?

Minulla ei ole varsinaista lempisäveltäjää. Lukuisat säveltäjät ovat tehneet uskomattomia teoksia, jotka koskettavat minua. Erityisesti impressionismi on lähellä sydäntäni. Haluan yleensä soittaa ja kuunnella musiikkia, joka vahvistaa siinä hetkessä olevaa tunnetta.

Lempiteos?

Sanoisin että teokset, jotka saavat minussa aikaan vahvoja tunnetiloja ovat lempiteoksiani. Tunteiden ilmaiseminen musiikin kautta on ihmeellistä. Minua puhuttelevat myös teokset, joissa on tarina; joko tarina teoksen sävellysprosessista tai tarina, jota musiikki itse kertoo. Esimerkkeinä voisi olla muun muassa Sibeliuksen viides sinfonia, Debussyn La Mer, Mozartin Taikahuilu-ooppera, Tüürin pianosonaatti ja Schubertin kahdeksas sinfonia.

Millainen musiikki ylipäätään vetoaa ja puhuttelee?

Kun musiikissa on vahva tunnetila, voin tuntea sen tunteen koko kropassani. Se tuntuu uskomattomalta. Ei ole olemassa vastaavaa. Vahvat tunnetilat auttavat teoksen muistamisessa, mikä on erinomainen juttu kun esimerkiksi pitäisi opetella uusi iso teos.

Idolit?

Minulla ei niinkään ole lempikapellimestaria. Idoleista mieleen tulee tällä hetkellä Tove Jansson, vahva nainen ja kiehtova taiteilija.

Mitä harrastat?

Kovan musiikin harjoittelun tasapainoksi harrastan astangajoogaa. Harrastan myös tanssilajia nimeltä moderni afro, joka toimii kivasti musiikin kaverina.

Mikä sinusta tulee isona?

Näillä näkymin minusta tulee kapellimestari, toivottavasti jonain päivä myös äiti.

Onko sinulla muita vaihtoehtoja kuin musiikki ja soittaminen?

Olen miettinyt sitä paljon, mutta ei ole. Minusta on pitkään tuntunut, että musiikki on ainoa vaihtoehto. Missä muodossa se musiikki lopulta on, jää nähtäväksi.

Entä muuta?

Olen todella kiitollinen aiemmista opinnoistani Musiikkikasvatuksen aineryhmässä. MuKan opinnot olivat todella laajat ja antoisat, ne valmistivat hienosti kapellimestarin opintoihin muun muassa sosiaalisesta näkökulmasta.

Kapellimestariopiskelija Emilia Hoving oli Kantapöydän opiskelijatreffeillä 25.1.2017. Taidekorkeakoulujen opiskelijat Sonja Silvander, Iris Hernandez-Toppari, Nea-Maria Alanko, Janna Räsänen, Jonnakaisa Risto, Aurora Marthens ja Helena Puukka esittävät videolla pianisti Marko Hilpon säestyksellä Stephen Sondheimin säveltämän ja sanoittaman kappaleen You could drive a person crazy. Toimittajina olivat Riikka Holopainen ja Ville Komppa.

Lisää ohjelmasta

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.