Hyppää pääsisältöön

Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

Katso kokonaiset jaksot Areenassa

Kotikadun ensimmäinen kausi on ollut katsottavissa Areenassa 26.1.2017 alkaen.
Sarjan toinen kausi tuli katsottavaksi samassa osoitteessa 27.4.2017, kolmas kausi julkaistaan kesäkuussa. Tarkempia tietoja löydät julkaisuaikataulusta.

Vuosien 2017–2022 aikana Kotikatu julkaistaan Areenassa kokonaisuudessaan, kausi kerrallaan. Jokainen kausi on katsottavissa puolen vuoden ajan.

Kuka kukin oli?
Valikoituja vaiheita
Kuvagalleria

Kotikatu olisi saattanut jäänyt syntymättä ilman 1990-luvun alun kanavauudistusta. Kun MTV sai oman kanavansa vuonna 1993, siirtyi moni katsomaan fiktiota kaupalliselta kanavalta. Ylekin halusi pitää kiinni onnistuneesta draamatarjonnasta, ja etsi ratkaisua uudesta, "kaikille suomalaisille” suunnattavasta viikottaissarjasta. Aiemmat pitkät sarjat olivat sijoittuneet maaseudulle, uusi draama haluttiin sijoittaa kaupunkiin.

Ohjelmapäällikkö Kari Kyrönseppä ja tuottaja Hannu Kahakorpi päättivät, että sarja toteutetaan aidoissa puitteissa Etelä-Helsingissä. Niinpä tarinassa asutaan Korkeavuorenkatu 15:ssä, pyöritetään viereistä bensa-asemaa, käydään koulua Norssissa ja tarpeen tullen käytetään hyväksi vaikkapa vastapäisen Johanneksenkirkon tai viereisen korttelin Kirurgisen sairaalan palveluja. Paikoista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja kuvissa nähdään runsaasti myös "aitoja" ihmisiä eri tehtävissään tai ohikulkijoina. Alkuvaiheessa myös studiokuvat filmattiin samassa korttelissa.

Sarjan suunnittelijoita kiinnosti ajatus siitä, miten monta tarinaa ja kohtaloa elivät limittäin samassa kerrostalossa. Nämä tarinat haluttiin nyt yhdistää toisiinsa eri sukupolvien näkökulmista. Olennaista oli myös olla ajassa kiinni, asettua osaksi yhteiskunnallisia muutoksia. Lamasta oli selvitty, Suomi oli juuri liittynyt EU:hun. ”Nyt kun aletaan seurata, ja seurataan pitkään, niin varmasti tarttuu mukaan jotain tärkeää”, muisteli Kyrönseppä alkuvaiheen ajatuksia vuonna 2012.

Haluttiin nostaa peili kansan eteen, sellainen eteisen peili. Kun siitä joka päivä menee sisään ja ulos niin katsoo, keitä siellä on, mitä niille tapahtuu.― Hannu Kahakorpi, tuottaja

Uutta sarjaa pohjustettiin katsojille puffeilla, joissa näyttelijät esittelivät itse tarinan keskeisimmät henkilöt. Niistä ilmenee, miten uuden edessä myös näyttelijät olivat ja millaisella innostuksella he tehtäväänsä lähtivät. Hannesta esittävä Risto Autio esimerkiksi iloitsee siitä, että vaikka hänen yrittäjäperheellään on vaikeutensa, "on päätetty näyttää, että nää ihmiset on onnellisia.”

Hannes on niin kova jätkä, että sillä on varaa olla pehmo.― Risto Autio Hanneksesta
Perusstadilainen jätkä, kauppamies ja pärjääjä. Artussa on stadilaisuuden parhaat puolet, musta tuntuu.― Ville Virtanen Artusta

Kun Kotikatua oli takana 10 vuoden verran, asettuivat Anitta Niemi (Karin), Lena Meriläinen (Eeva), Ville Keskilä (Teemu) ja Misa Nirhamo (Janne) pyynnöstä kameran eteen muistelemaan rooliensa rakentumista ja miettimään perheidensä suhteita. Anitta Niemi kertoo myös vuonna 2000 saamastaan vakavasta aivoverenvuodosta.

Lokakuussa 2011 ilmoitettiin, että sarja päättyy joulukuussa 2012. Viimeiset kuvauspäivät dokumentoitiin, tekijöitä ja näyttelijöitä haastateltiin ja myös sarjan pitkäaikaiset fanit pääsivät ääneen. Haikeus on käsinkosketeltavaa.

Parasta on se, että se on tehty niin aidosti.― Ville Kinnunen, fani

Kotikatu innoitti uudentyyppiseen fanikulttuuriin

Kun sarja syksyllä 1995 aloitti, se ei heti saavuttanut sille asetettuja katsojalukutavoitteita. Sarjan pyörittyä puolen vuoden ajan luvut alkoivat kuitenkin nousta, ja toisella kaudella se vakiinnutti asemansa. Maaliskuussa 1997 jo miljoona suomalaista seurasi sarjaa.

Kun kaikenikäisille suunnattu perhesarja oli löytänyt yleisönsä, alkoi katsojien parissa syntyä suomalaisittain aivan uudenlaista fanikulttuuria: fanit kokoontuivat yhteisöiksi internetissä. Yle avasi sarjalle nettisivuston 1990-luvun puolella, mutta varsinainen ilmiö syntyi vuosituhannen vaihteessa, kun faneille avattiin oma keskustelupalsta. Siellä sarjan käänteitä tulkittiin monipuolisesti ja polveilevasti.

Riittävän realistinen, että siihen voi samaistua. Ei kuitenkaan sellainen, että seuraisi omaa elämää telkkarista. Se on sellasta miedosti kuplivaa saippuaa.― Tanja Määttänen, fani

Vuonna 2003 sarjan tekijät halusivat huomioida fanit ja järjestivät heille aiheesta kaksiosaisen studiovisailun. Niissä ilmeni, että faneilla oli todellista syvätietämystä sarjan vaiheista.

Löytyi ystävä (keskustelupalstalta), toinen mäkimaanikko. Se oli hieno juttu!― Kaija Rasilo, fani

Tutkittu juttu: Kotikadun fanit netissä

Marika Leed tutki pro gradu -työssään Kotikadun faniutta online-aikana. Häntä kiinnosti, millaisia tulkinnallisia neuvotteluja fanit kävivät ihailemansa tv-sarjan sisältämistä merkityksistä.

Leedin tutkimus osoitti, että Kotikadun fanit käyttivät verkkokeskustelua kolmella tasolla: juonen, ohjelmagenren ja kulttuuristen käsitysten tasolla. Ilmeni, että tulkinnoista neuvottelemisen lisäksi fanit käyttivät keskustelupalstaa tiedonhankintakanavana, rakensivat fani-identiteettiään sekä esittelivät siellä omaa fanituotantoaan. Koska fanisivusto oli Ylen ylläpitämä, se mahdollisti myös luontevan keskusteluväylän sarjan tekijöiden kanssa.

Kotikadun fanien käymissä keskusteluissa pääpaino oli tavallisen, arkisen elämän realistisessa tavoittelussa. Keskustelut tarjosivat faneille myös tärkeän foorumin käsitellä ja jakaa muiden kanssa sarjan aikaansaamia emotionaalisia kokemuksia. Leedin mukaan tämä tulos on yleistettävissä vain ihmissuhdedraamojen faniyhteisöihin, ei muun tyyppisten ohjelmien ihailijoiden muodostamiin yhteisöihin.

Lähde: Marika Leed: "Se ei todellakaan ole mikään saippusarja." Kotikatu-tv-sarjan verkkokeskustelut fanien tulkintayhteisönä ja neuvottelujen areenana. Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle 2005.

Tammikuussa 2017 fanit eivät olleet ainoat, jotka iloitsivat Kotikadun julkaisemisesta Areenassa. Aamu-tv:ssä 26.1. vierailleet Lena Meriläinen ja Inka Kallén olivat silminnähden iloisia julkaisusta. Mirjaa näytellyt Kallén oli vasta 13-vuotias sarjan aloittaessa, hänelle Kotikatu sinetöi lopulta koko uravalinnan.

Yle Uutiset: Kotikatu nyt Areenassa – Kysyimme neljältä sarjan näyttelijältä parasta muistoa

Valikoituja vaiheita Kotikadulta 17 vuoden ajalta

Sarja alkaa dramaattisesti. Yhdeksänvuotias Ninni Luotola jää samassa talossa asuvan Pertti Mäkimaan auton alle. Pertin poika Janne näkee tilanteen, paikalle juossut Ninnin isä Hannes purkaa raivonsa Perttiin. Keskeiset perheet on esitelty.

Mäkimaat ovat ylempään keskiluokkaan kuuluva perhe, jossa leivän kotiin tuo Hietalahden telakalla työskentelevä juristi-isä. Äiti Eeva on taannoin työskennellyt sisustustoimittajana. Lapsia on kolme: nuorin Mirja on koululainen, Janne lukiolainen ja Laura elää jo omaa elämäänsä. Myös Pertin vanhemmat Maija ja Martti asuvat samassa talossa Korkeavuorenkatu 15:ssä. Mäkimaiden perheessä tuntuu vallitsevan puhumattomuuden kulttuuri.

Luotolat pyörittävät Johanneksenkentän kupeessa huoltoasemaa. Hannekselle yrittäjyys on tuttua, jo hänen vaarillaan oli ollut tukkukauppa samoilla kulmilla. Hannes istui nuorena vankilassa pikkurötöksistä, paluu normaalielämään oli onnistunut Karinin ja vastasyntyneen Teemun ansiosta. Karin on kotoisin Turun saaristosta ja koulutukseltaan automekaanikko. Teemulla on 11 vuotta nuorempi pikkusisko Ninni. Perheen keskinäiset suhteet ovat hyvät ja lämpimät.

Sitä haluaa tietää, mitä niiden ihmisten elämään kuuluu, vaikka ne onkin fiktiivisiä.― Arto Heinonen, fani

Janne ja Teemu ovat naapuruuden ja koulukaveruuden myötä myös ystäviä. Janne on ollut lapsesta asti teräväpäinen tiedonhakija ja tutustui mm. tietokoneisiin jo hyvin nuorena. Koulu on Jannelle helppoa, ja sama älyllinen ylemmyys leimaa hänen suhdettaan myös omaan perheeseensä. Hän on aktiivinen ja fiksu, mutta ei varsinainen joukkuepelaaja.

Teemu puolestaan on sosiaalisesti lahjakas ja tulee siksi pärjäämään aina, joskaan ei ilman työtä. Hannes on ollut Teemulle hyvä miehenmalli, eikä Teemulla ole tarvetta machoilla. Nuoresta iästään huolimatta Teemulla on ollut jo useita tyttöystäviä. Teemu ymmärtää hakeutua itseään fiksumpien joukkoon ja oppii siinä sitten itsekin.

Syksyllä 1998 Mäkimaiden arki järkkyi, kun Eevan äiti Kaisa ilmestyi heidän ovelleen ja ilmoitti tulleensa heille kuolemaan. Eevan ja Kaisan välit olivat katkenneet 12 vuotta aiemmin. Syksyn ja talven aikana keuhkosyöpää sairastava Kaisa ehti vaikuttaa Mäkimaiden elämään monin tavoin ja vähitellen myös äiti ja tytär alkoivat nähdä toisensa uusin silmin. Lujatahtoinen Kaisa jäi myös katsojien mieliin.

Toinen yleisöä järkyttänyt tapaus koettiin vuonna 2002, kun Teemun vaimo Mimmi kuoli täysin yllättävästi, mutta uskottavasti. Moni katselija piti Mimmin kuolemaa yhtenä tv-draamamme koskettavimmista kuolinesityksistä. Järkyttyneet katsojat kiittivät juonenkulun uskottavuutta ja etenkin Teemun surun käsittelyä. "Kokeneimmankin tv-katsojan muurit murtuivat", kirjoitti eräs. "Vaikea asia osattiin esittää hienovaraisesti, ilman alleviivausta", kirjoitti toinen.

Mä luulen, että katsojat tietävät Teemusta paljon enemmän kuin mä itse.― Ville Keskilä (2012)

Syrjähypyiltäkään ei toki vältytty. Vuonna 1997 Eevan ja Pertin liitto rakoili vakavasti, kun Pertin Ruotsissa elänyt veli Veikko ilmestyi kuvioihin, ja hänellä oli suhde Eevan kanssa. Oli tosin Pertilläkin reissunsa. Vuonna 2003 jännitettiin, miten Hanneksen ja Tuija-papin välille roihahtanut romanssi oikein etenee.

Läheinen Johanneksenkirkko ja kirkolliset työt näkyivät sarjassa voimakkaasti. Janne lukee papiksi ja pastori Kangasharju, Tuija, vaikuttaa monen elämään. Yksi keskeisistä roolihahmoista on suntio Mauri Alho, jonka kaikki tuntevat. Vuonna 2003 kotikatulaiset kokoontuivat kirkkoon viettämään Maurin ja Maijan häitä, mutta morsian ei sittenkään pystynyt kävelemään alttarille asti. Vuotta aiemmin olivat tutut Tiernapojat sitä vastoin reippaasti astelleet samaan paikkaan.

Mäkimaiden ja Luotoloiden lisäksi sarjassa oli vuodesta 1999 lähtien seurattu Lappeenrannasta Helsinkiin muuttaneen Partasen perheen arkea. Perheen Onni-isä oli hyvää pataa Maurin kanssa.

Vuonna 2004 sarjan kuvaaminen Korkeavuorenkadulla tuli Ylelle liian kalliiksi. Tuotanto päätettiin siirtää yhä enemmän studioon, joskin ulkokuviakin tarvittiin. Päätettiin, että Kotikatu muuttaa Kallioon. Säästön lisäksi päätöstä perusteltiin sisällöllisillä syillä: varallisuuserot Helsingissä olivat lisääntyneet, ja se haluttiin näyttää myös katsojille.

Muutto Kallioon toteutettiin erikoisella tavalla, sillä osa 23.12.2004 lähetetystä jaksosta oli suoraa lähetystä. ”Kuinka fiksu ratkaisu se oli, että porukka käveli oikeasti Pitkänsillan yli, ehkä siinä oli enempi sellaista sisäpiirivitsiä”, Kyrönseppä mietti vuonna 2012. Kalliossa uudenlaiseksi pulmaksi nousi Risto Aution mukaan se, että paikalliset asukkaat eivät ”noin vain hyväksyneetkään sitä, että siellä kuvataan”.

Haluttiin lisää karheutta.― Kari Kyrönseppä (2012)

Muutamaa vuotta myöhemmin katsojaluvut olivat selvässä laskussa. Yleisön mielestä sarjassa tapahtui liian vähän. Ratkaisuna oli käsikirjoitustiimin vaihtaminen, esityksen jakaminen torstaille ja perjantaille sekä kameratekniikan uusiminen. Jatkossa nähtiin paljon lähikuvia.

Kotikadulle asteli nyt runsas joukko uusia, nuoria henkilöhahmoja. Vanhatkin kaartilaiset löysivät itsestään uusia piirteitä tai heidän elämänsä muuttui äkillisesti. Esimerkiksi Jannen seksihalut lisääntyivät, Laura huomasi olevansa biseksuaali, Maija dementoitui yhdessä yössä ja Pertti Mäkimaa sai tietää olevansa tuore isä. Moni katsoja kavahti uusia käänteitä, ja huolestuneimmat heistä allekirjoittivat adressin "Kotikadun pelastamiseksi". Osa käänteistä oli vaikeita myös näyttelijöille: esimerkiksi Anitta Niemi vierasti kovasti ajatusta siitä, että Karin todella voisi polttaa Bensiksen.

Roopen ja Niinan suhde otti kyllä päähän. Erityisesti.― Kaija Rasilo, fani

Sarjan viimeisenä keväänä vuonna 2012 Pertti jää Ninni Luotolan ajaman auton alle ja loukkaantuu vakavasti. Kuntouduttuaan hän päättää jäädä eläkkeelle.

Viimeisessä osassa eletään itsenäisyyspäivää. Janne, Laura ja Mirja järjestävät yllätyksen eläkkeelle jäävälle Pertille, mutta tulevatkin itse yllätetyiksi, kun eläkejuhlat muuttuvat häiksi. Janne vihkii vanhempansa baaritiskin ääressä. Teemu ja hänen vaimonsa Niina muuttavat kolmeksi vuodeksi Shanghaihin. Niina odottaa kaksosia ja on juuri saanut kuulla, että tuleva kiinalainen työnantaja myöntää hänelle yhden viikon äitiysloman. Maija sytyttää kynttilät ikkunalle ja miettii, miten aika on kulunut ja millaista elämä jatkossa tulisi olemaan.

Nämä ihmiset ovat osa yhteistä suomalaista kokemusta, yhteistä muistoa.― Heidi Köngäs, ohjaaja (2012)

Kirjoituksessa esitetyt henkilöhahmojen luonnehdinnat ja taustat perustuvat vuonna 1995 käsikirjoitettuihin roolihenkilöiden taustatietoihin.

Kotikadun henkilöhahmot Wikipediassa
Kuka Kotikadun hahmoista olet? Tee testi!

Lue lisää:

Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

Kaikki Kotikadun 589 jaksoa julkaistaan Areenaan vuosien 2017–2022 aikana. Oheisessa kuvassa on kerrottu tarkemmin julkaisuaikataulusta.

Ohje siitä, miten kaikki Kotikadun jaksot ovat nähtävillä Areenassa. Ohjeessa lukee näin: Kotikadun ensimmäinen kausi on katsottavissa Areenassa  26.1. 2017  alkaen puoli vuotta.  Toinen tuotantokausi on katsottavissa Areenassa huhtikuun  loppupuolelta al
Ohje siitä, miten kaikki Kotikadun jaksot ovat nähtävillä Areenassa. Ohjeessa lukee näin: Kotikadun ensimmäinen kausi on katsottavissa Areenassa 26.1. 2017 alkaen puoli vuotta. Toinen tuotantokausi on katsottavissa Areenassa huhtikuun loppupuolelta al Kuva: Yle Kotikatu

"Mäkimaanikko" muistelee: "No nyt se ajoi sen yli!"

Lisää ohjelmasta

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

    Epätyypillisiä kesäruokia tehdään Turkka Aaltosen ohjeilla.

    Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään kaksi harvoin nähtyä ruokaohjelmaa, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

SMP jätti hallituksen 1990 – puolueen ainoa ministeri ei suostunut eroamaan

Vuonna 1990 Suomen hallitus repesi, kun budjettineuvotteluiden yhteydessä kansaneläkettä ei uudistettu SMP:n haluamalla tavalla. Puolue siirtyi oppositioon. Hankalaksi kuvio muuttui, kun sen ainoa ministeri Raimo Vistbacka ei suostunut eroamaan hallituksesta.

Suomen maaseudun puolue olisi siis halunnut sisällyttää budjettiin parannuksia pienimpiin kansaneläkkeisiin.

Lue lisää:

Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille

Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin kaatuneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille. SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä Timo Soini joutui kuoppaamaan rakastamansa puolueen konkurssikypsänä. Soini löysi poliittisille intohimoilleen pian uuden kohteen ja oli perustamassa SMP:n jalanjäljille Perussuomalaisia.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Äänestä radiodraamasuosikkisi Areenaan!

    Löytyykö suosikkinäyttelijäsi radiodraaman äänestyslistalta?

    Nyt voit päättää, mitä julkaisemme Areenaan suven sydämessä. Äänestykseen on valittu 16 erilaista radiodraamaa eri vuosikymmeniltä, joista sinä voit valita kolme suosikkiasi . Äänestysaikaa on kaksi viikkoa 25.6 asti.

  • Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön

    Juhannusjuna matkasi Suomen halki kesällä 2012.

    Kesällä 2012 Yleisradio ja keskieurooppalainen kulttuurikanava Arte toteuttivat läpi yön kestäneen Juhannusjuna-lähetyksen. Matka alkoi aattoiltana Helsingin rautatieasemalta ja päättyi 13 tuntia myöhemmin juhannuspäivän aamuaurinkoon Rovaniemelle.

  • Juhannusvalmisteluja Lohjanjärvellä 1950

    Leo Hildén tallensi keskikesän juhlan odotuksen

    Keskikesän juhlaan liittyy perinteisesti ilon lisäksi aimo ripaus hartautta. Näin juhannukseen valmistauduttiin Lohjanjärven rannalla vuonna 1950.

  • Seurasaaren juhannus

    Monet viettävät myös häitään tunnelmallisella saarella.

    Seurasaari oli helsinkiläisten suosima vapaa-ajanviettopaikka jo 1800-luvulla. 1900-luvulla alueelle perustettiin museo.

  • Keskiyön aurinko Aavasaksalla 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta vuodelta 1965 tiivistää 12 minuuttiin suomalaisen keskikesän juhlan. Siinä on kaikki: lipunnosto, juhlapuhe, urheilukilpailu, lavatanssit, rakastuneet parit ja juopuneet nuoret.

  • Juhannus Helsingissä 1949

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!”

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!” kuuluu kaupunkilaisten tunnuslause juhannuksena. Näin oli myös juhannuksena 1949, jolloin kaunis kesä hemmotteli helsinkiläisiä ja muita suomalaisia.

  • "Rodney Harrington" yöttömässä yössä

    Peyton Place -sarjan tähden vierailu Suomessa 1970.

    Peyton Place -sarjan tähti Ryan O´Neal kiisi vuonna 1970 helikopterilla ja vesitasolla tanssilavalta toiselle ihmetellen suomalaista juhannusta, Koskenkorvaa ja saunaintoa.

  • "Virginialainen" juhannusvieraana

    James Druryn vierailu Suomessa 1971.

    Tv-lännensarjan tähti James Drury tuotiin Suomeen näytteille kesällä 1971. Vieras luki paperista suomenkielisen tervehdyksensä juhannuslavojen kiitollisille yleisöille.

  • Suomi juhlii – juhannus

    Mirja Metsolan palkittu dokumentti Vuonislahden juhannuksest

    Mirja Metsolan dokumentti on kuvattu Pohjois-Karjalassa, Vuonislahden kylässä, Pielisjärven rantamaisemassa. Kolin mahtavan vuoren häämöttäessä vastarannalla juhannusjuhla toteutuu lähes täydellisenä.

  • Jos ei sauna auta

    Mitä sauna meille merkitsee?

    Miksi sauna on meille niin rakas paikka, että ilman sitä emme voi elää? Jos ei sauna auta -ohjelmassa vuodelta 1977 pohditaan saunomisrituaalin kansallista merkityksellisyyttä ja istutaan löylyn lämmössä eri-ikäisten saunojien kanssa. Filosofisin ja tieteellisin äänepainoin puhuvat professorit ja tutkijat. Armi Ratia kertoo lauteilla käymistään neuvotteluista.

  • Perinteiset hämäläiset juhannushäät

    Toimittaja Carl-Erik Creutzin raportti hämäläishäistä.

    Juhannus on meillä herttainen -ohjelmassa seurataan hämäläisiä juhannushäitä legandaarisen Carl-Erik Creutzin selostamana.

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lomamatka 70-luvulle

    Lomamatka 70-luvulle -sarjassa kolme erilaista porukkaa matkustaa kesäisessä 2010-luvun Suomessa 1970-luvun autoilla ja varusteilla. Matkassa on yksinhuoltajaäiti lapsineen, italialais-suomalainen perhe pompannappeineen ja espoolaiset nuoret kleinbussillaan.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

    Twist-tanssin ME-aika tanssittiin keväällä 1963.

    Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

    Letkisennätyksiä tehtailtiin vuonna 1964 lähes viikottain.

    Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

  • Lambada villitsee

    Lambadan tahtiin keinuttiin Suomessakin 1980-luvulla.

    Etelä-Amerikasta peräisin oleva tanssi lambada levisi maailmalle ja villitsi Suomenkin 1980-luvulla.

  • Tiputanssi oli kasarihitti

    Tiputanssia tanssittiin kasarina melkein kaikkialla.

    80-luvun alussa Suomessa hurahdettiin tiputanssiin, jota tanssittiin niin pikkujouluissa kuin Linnan juhlissakin.

  • Lapset haastattelevat Ahtisaarta

    Presidentti muisteli mm. äidin makoisia kermakakkuja.

    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari otti itsenäisyyspäivän 1997 alla vastaan joukon lapsia Linnassa ja kertoi mm. äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

  • Ahtisaari syrjäytti Sorsan ja kiri vaalivoittoon

    Ahtisaaren matka presidentiksi.

    Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sisäpolitiikan työmyyrälle Sorsalle tappio oli karvas.

  • Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

    Tuore rauhannobelisti kertoo sovittelijan urastaan.

    Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

  • Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

  • Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

    "Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa."

    Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Serafiina 14 v. katsoi Häräntappoasetta: "Odotukset matalalla, mutta ekan jakson jälkeen huvittaa klikata toistakin"

    Muidenkin ikäisteni kannattaisi katsoa edes eka jakso.

    Aika outo nimi. Kuulostaa joltain länkkärisarjalta, joka on täynnä toimintaa. Ja se ei vaikuta hyvältä teemalta nuorten sarjalle. Ahaa okei, sarjan kuvauksessa lukee, että kaupunkilaispoika Alpo Korva joutuu heinätöihin kaukaisten sukulaisten luo. Se tuntuukin järkevämmältä teemalta vanhalle 1980-luvun suomalaiselle nuorten sarjalle.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.