Hyppää pääsisältöön

Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.
Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995. Kuva: Yle kuvapalvelu. Kotikatu

Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui vain alkusoitoksi, sillä huippusuosittu sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

Katso kokonaiset jaksot Areenassa

Kotikadun julkaiseminen Areenaan aloitettiin 26.1.2017 alkaen. Sarjaa julkaistaan tuotantokausi kerrallaan, noin kolmen kuukauden välein. Jokainen kausi on katsottavissa julkaisupäivästä puolen vuoden ajan.

Tällä hetkellä katsottavissa ovat sarjan viides ja kuudes tuotantokausi (tulivat katsottaviksi 25.1.2018 ja 26.4.2018).

Vuosien 2017–2022 aikana Kotikatu julkaistaan Areenassa kokonaisuudessaan. Tarkempia tietoja löydät julkaisuaikataulusta.

Kuka kukin oli?
Valikoituja vaiheita
Kuvagalleria

Kotikatu olisi saattanut jäänyt syntymättä ilman 1990-luvun alun kanavauudistusta. Kun MTV sai oman kanavansa vuonna 1993, siirtyi moni katsomaan fiktiota kaupalliselta kanavalta. Ylekin halusi pitää kiinni onnistuneesta draamatarjonnasta, ja etsi ratkaisua uudesta, "kaikille suomalaisille” suunnattavasta viikottaissarjasta. Aiemmat pitkät sarjat olivat sijoittuneet maaseudulle, uusi draama haluttiin sijoittaa kaupunkiin.

Ohjelmapäällikkö Kari Kyrönseppä ja tuottaja Hannu Kahakorpi päättivät, että sarja toteutetaan aidoissa puitteissa Etelä-Helsingissä. Niinpä tarinassa asutaan Korkeavuorenkatu 15:ssä, pyöritetään viereistä bensa-asemaa, käydään koulua Norssissa ja tarpeen tullen käytetään hyväksi vaikkapa vastapäisen Johanneksenkirkon tai viereisen korttelin Kirurgisen sairaalan palveluja. Paikoista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja kuvissa nähdään runsaasti myös "aitoja" ihmisiä eri tehtävissään tai ohikulkijoina. Alkuvaiheessa myös studiokuvat filmattiin samassa korttelissa.

Sarjan suunnittelijoita kiinnosti ajatus siitä, miten monta tarinaa ja kohtaloa elivät limittäin samassa kerrostalossa. Nämä tarinat haluttiin nyt yhdistää toisiinsa eri sukupolvien näkökulmista. Olennaista oli myös olla ajassa kiinni, asettua osaksi yhteiskunnallisia muutoksia. Lamasta oli selvitty, Suomi oli juuri liittynyt EU:hun. ”Nyt kun aletaan seurata, ja seurataan pitkään, niin varmasti tarttuu mukaan jotain tärkeää”, muisteli Kyrönseppä alkuvaiheen ajatuksia vuonna 2012.

Haluttiin nostaa peili kansan eteen, sellainen eteisen peili. Kun siitä joka päivä menee sisään ja ulos niin katsoo, keitä siellä on, mitä niille tapahtuu.― Hannu Kahakorpi, tuottaja

Uutta sarjaa pohjustettiin katsojille puffeilla, joissa näyttelijät esittelivät itse tarinan keskeisimmät henkilöt. Niistä ilmenee, miten uuden edessä myös näyttelijät olivat ja millaisella innostuksella he tehtäväänsä lähtivät. Hannesta esittävä Risto Autio esimerkiksi iloitsee siitä, että vaikka hänen yrittäjäperheellään on vaikeutensa, "on päätetty näyttää, että nää ihmiset on onnellisia.”

Hannes on niin kova jätkä, että sillä on varaa olla pehmo.― Risto Autio Hanneksesta
Perusstadilainen jätkä, kauppamies ja pärjääjä. Artussa on stadilaisuuden parhaat puolet, musta tuntuu.― Ville Virtanen Artusta

Kun Kotikatua oli takana 10 vuoden verran, asettuivat Anitta Niemi (Karin), Lena Meriläinen (Eeva), Ville Keskilä (Teemu) ja Misa Nirhamo (Janne) pyynnöstä kameran eteen muistelemaan rooliensa rakentumista ja miettimään perheidensä suhteita. Anitta Niemi kertoo myös vuonna 2000 saamastaan vakavasta aivoverenvuodosta.

Lokakuussa 2011 ilmoitettiin, että sarja päättyy joulukuussa 2012. Viimeiset kuvauspäivät dokumentoitiin, tekijöitä ja näyttelijöitä haastateltiin ja myös sarjan pitkäaikaiset fanit pääsivät ääneen. Haikeus on käsinkosketeltavaa.

Parasta on se, että se on tehty niin aidosti.― Ville Kinnunen, fani

Kotikatu innoitti uudentyyppiseen fanikulttuuriin

Kun sarja syksyllä 1995 aloitti, se ei heti saavuttanut sille asetettuja katsojalukutavoitteita. Sarjan pyörittyä puolen vuoden ajan luvut alkoivat kuitenkin nousta, ja toisella kaudella se vakiinnutti asemansa. Maaliskuussa 1997 jo miljoona suomalaista seurasi sarjaa.

Kun kaikenikäisille suunnattu perhesarja oli löytänyt yleisönsä, alkoi katsojien parissa syntyä suomalaisittain aivan uudenlaista fanikulttuuria: fanit kokoontuivat yhteisöiksi internetissä. Yle avasi sarjalle nettisivuston 1990-luvun puolella, mutta varsinainen ilmiö syntyi vuosituhannen vaihteessa, kun faneille avattiin oma keskustelupalsta. Siellä sarjan käänteitä tulkittiin monipuolisesti ja polveilevasti.

Riittävän realistinen, että siihen voi samaistua. Ei kuitenkaan sellainen, että seuraisi omaa elämää telkkarista. Se on sellasta miedosti kuplivaa saippuaa.― Tanja Määttänen, fani

Vuonna 2003 sarjan tekijät halusivat huomioida fanit ja järjestivät heille aiheesta kaksiosaisen studiovisailun. Niissä ilmeni, että faneilla oli todellista syvätietämystä sarjan vaiheista.

Löytyi ystävä (keskustelupalstalta), toinen mäkimaanikko. Se oli hieno juttu!― Kaija Rasilo, fani

Tutkittu juttu: Kotikadun fanit netissä

Marika Leed tutki pro gradu -työssään Kotikadun faniutta online-aikana. Häntä kiinnosti, millaisia tulkinnallisia neuvotteluja fanit kävivät ihailemansa tv-sarjan sisältämistä merkityksistä.

Leedin tutkimus osoitti, että Kotikadun fanit käyttivät verkkokeskustelua kolmella tasolla: juonen, ohjelmagenren ja kulttuuristen käsitysten tasolla. Ilmeni, että tulkinnoista neuvottelemisen lisäksi fanit käyttivät keskustelupalstaa tiedonhankintakanavana, rakensivat fani-identiteettiään sekä esittelivät siellä omaa fanituotantoaan. Koska fanisivusto oli Ylen ylläpitämä, se mahdollisti myös luontevan keskusteluväylän sarjan tekijöiden kanssa.

Kotikadun fanien käymissä keskusteluissa pääpaino oli tavallisen, arkisen elämän realistisessa tavoittelussa. Keskustelut tarjosivat faneille myös tärkeän foorumin käsitellä ja jakaa muiden kanssa sarjan aikaansaamia emotionaalisia kokemuksia. Leedin mukaan tämä tulos on yleistettävissä vain ihmissuhdedraamojen faniyhteisöihin, ei muun tyyppisten ohjelmien ihailijoiden muodostamiin yhteisöihin.

Lähde: Marika Leed: "Se ei todellakaan ole mikään saippusarja." Kotikatu-tv-sarjan verkkokeskustelut fanien tulkintayhteisönä ja neuvottelujen areenana. Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle 2005.

Tammikuussa 2017 fanit eivät olleet ainoat, jotka iloitsivat Kotikadun julkaisemisesta Areenassa. Aamu-tv:ssä 26.1. vierailleet Lena Meriläinen ja Inka Kallén olivat silminnähden iloisia julkaisusta. Mirjaa näytellyt Kallén oli vasta 13-vuotias sarjan aloittaessa, hänelle Kotikatu sinetöi lopulta koko uravalinnan.

Yle Uutiset: Kotikatu nyt Areenassa – Kysyimme neljältä sarjan näyttelijältä parasta muistoa

Lue lisää:

Mäkimaan perhe TV1:n sarjasta Kotikatu

Kotikadun 17 vuotta pähkinänkuoressa

Tämä artikkeli kertoo kursorisesti sen, mitä Kotikadussa vuosina 1995–2012 tapahtui.

Lue lisää:

Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

Kaikki Kotikadun 589 jaksoa julkaistaan Areenaan vuosien 2017–2022 aikana. Oheisessa kuvassa on kerrottu tarkemmin julkaisuaikataulusta.

Ohje siitä, miten kaikki Kotikadun jaksot ovat nähtävillä Areenassa. Ohjeessa lukee näin: Kotikadun ensimmäinen kausi on katsottavissa Areenassa  26.1. 2017  alkaen puoli vuotta.  Toinen tuotantokausi on katsottavissa Areenassa huhtikuun  loppupuolelta al
Ohje siitä, miten kaikki Kotikadun jaksot ovat nähtävillä Areenassa. Ohjeessa lukee näin: Kotikadun ensimmäinen kausi on katsottavissa Areenassa 26.1. 2017 alkaen puoli vuotta. Toinen tuotantokausi on katsottavissa Areenassa huhtikuun loppupuolelta al Kuva: Yle Kotikatu

"Mäkimaanikko" muistelee: "No nyt se ajoi sen yli!"

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.