Hyppää pääsisältöön

Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.
Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995. Kuva: Yle kuvapalvelu. Kotikatu

Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui vain alkusoitoksi, sillä huippusuosittu sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

Katso kokonaiset jaksot Areenassa

Kotikadun julkaiseminen Areenaan aloitettiin 26.1.2017 alkaen. Sarjaa julkaistaan tuotantokausi kerrallaan, noin kolmen kuukauden välein. Jokainen kausi on katsottavissa julkaisupäivästä puolen vuoden ajan.

Tällä hetkellä katsottavissa ovat sarjan viides ja kuudes tuotantokausi (tulivat katsottaviksi 25.1.2018 ja 26.4.2018).

Vuosien 2017–2022 aikana Kotikatu julkaistaan Areenassa kokonaisuudessaan. Tarkempia tietoja löydät julkaisuaikataulusta.

Kuka kukin oli?
Valikoituja vaiheita
Kuvagalleria

Kotikatu olisi saattanut jäänyt syntymättä ilman 1990-luvun alun kanavauudistusta. Kun MTV sai oman kanavansa vuonna 1993, siirtyi moni katsomaan fiktiota kaupalliselta kanavalta. Ylekin halusi pitää kiinni onnistuneesta draamatarjonnasta, ja etsi ratkaisua uudesta, "kaikille suomalaisille” suunnattavasta viikottaissarjasta. Aiemmat pitkät sarjat olivat sijoittuneet maaseudulle, uusi draama haluttiin sijoittaa kaupunkiin.

Ohjelmapäällikkö Kari Kyrönseppä ja tuottaja Hannu Kahakorpi päättivät, että sarja toteutetaan aidoissa puitteissa Etelä-Helsingissä. Niinpä tarinassa asutaan Korkeavuorenkatu 15:ssä, pyöritetään viereistä bensa-asemaa, käydään koulua Norssissa ja tarpeen tullen käytetään hyväksi vaikkapa vastapäisen Johanneksenkirkon tai viereisen korttelin Kirurgisen sairaalan palveluja. Paikoista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja kuvissa nähdään runsaasti myös "aitoja" ihmisiä eri tehtävissään tai ohikulkijoina. Alkuvaiheessa myös studiokuvat filmattiin samassa korttelissa.

Sarjan suunnittelijoita kiinnosti ajatus siitä, miten monta tarinaa ja kohtaloa elivät limittäin samassa kerrostalossa. Nämä tarinat haluttiin nyt yhdistää toisiinsa eri sukupolvien näkökulmista. Olennaista oli myös olla ajassa kiinni, asettua osaksi yhteiskunnallisia muutoksia. Lamasta oli selvitty, Suomi oli juuri liittynyt EU:hun. ”Nyt kun aletaan seurata, ja seurataan pitkään, niin varmasti tarttuu mukaan jotain tärkeää”, muisteli Kyrönseppä alkuvaiheen ajatuksia vuonna 2012.

Haluttiin nostaa peili kansan eteen, sellainen eteisen peili. Kun siitä joka päivä menee sisään ja ulos niin katsoo, keitä siellä on, mitä niille tapahtuu.― Hannu Kahakorpi, tuottaja

Uutta sarjaa pohjustettiin katsojille puffeilla, joissa näyttelijät esittelivät itse tarinan keskeisimmät henkilöt. Niistä ilmenee, miten uuden edessä myös näyttelijät olivat ja millaisella innostuksella he tehtäväänsä lähtivät. Hannesta esittävä Risto Autio esimerkiksi iloitsee siitä, että vaikka hänen yrittäjäperheellään on vaikeutensa, "on päätetty näyttää, että nää ihmiset on onnellisia.”

Hannes on niin kova jätkä, että sillä on varaa olla pehmo.― Risto Autio Hanneksesta
Perusstadilainen jätkä, kauppamies ja pärjääjä. Artussa on stadilaisuuden parhaat puolet, musta tuntuu.― Ville Virtanen Artusta

Kun Kotikatua oli takana 10 vuoden verran, asettuivat Anitta Niemi (Karin), Lena Meriläinen (Eeva), Ville Keskilä (Teemu) ja Misa Nirhamo (Janne) pyynnöstä kameran eteen muistelemaan rooliensa rakentumista ja miettimään perheidensä suhteita. Anitta Niemi kertoo myös vuonna 2000 saamastaan vakavasta aivoverenvuodosta.

Lokakuussa 2011 ilmoitettiin, että sarja päättyy joulukuussa 2012. Viimeiset kuvauspäivät dokumentoitiin, tekijöitä ja näyttelijöitä haastateltiin ja myös sarjan pitkäaikaiset fanit pääsivät ääneen. Haikeus on käsinkosketeltavaa.

Parasta on se, että se on tehty niin aidosti.― Ville Kinnunen, fani

Kotikatu innoitti uudentyyppiseen fanikulttuuriin

Kun sarja syksyllä 1995 aloitti, se ei heti saavuttanut sille asetettuja katsojalukutavoitteita. Sarjan pyörittyä puolen vuoden ajan luvut alkoivat kuitenkin nousta, ja toisella kaudella se vakiinnutti asemansa. Maaliskuussa 1997 jo miljoona suomalaista seurasi sarjaa.

Kun kaikenikäisille suunnattu perhesarja oli löytänyt yleisönsä, alkoi katsojien parissa syntyä suomalaisittain aivan uudenlaista fanikulttuuria: fanit kokoontuivat yhteisöiksi internetissä. Yle avasi sarjalle nettisivuston 1990-luvun puolella, mutta varsinainen ilmiö syntyi vuosituhannen vaihteessa, kun faneille avattiin oma keskustelupalsta. Siellä sarjan käänteitä tulkittiin monipuolisesti ja polveilevasti.

Riittävän realistinen, että siihen voi samaistua. Ei kuitenkaan sellainen, että seuraisi omaa elämää telkkarista. Se on sellasta miedosti kuplivaa saippuaa.― Tanja Määttänen, fani

Vuonna 2003 sarjan tekijät halusivat huomioida fanit ja järjestivät heille aiheesta kaksiosaisen studiovisailun. Niissä ilmeni, että faneilla oli todellista syvätietämystä sarjan vaiheista.

Löytyi ystävä (keskustelupalstalta), toinen mäkimaanikko. Se oli hieno juttu!― Kaija Rasilo, fani

Tutkittu juttu: Kotikadun fanit netissä

Marika Leed tutki pro gradu -työssään Kotikadun faniutta online-aikana. Häntä kiinnosti, millaisia tulkinnallisia neuvotteluja fanit kävivät ihailemansa tv-sarjan sisältämistä merkityksistä.

Leedin tutkimus osoitti, että Kotikadun fanit käyttivät verkkokeskustelua kolmella tasolla: juonen, ohjelmagenren ja kulttuuristen käsitysten tasolla. Ilmeni, että tulkinnoista neuvottelemisen lisäksi fanit käyttivät keskustelupalstaa tiedonhankintakanavana, rakensivat fani-identiteettiään sekä esittelivät siellä omaa fanituotantoaan. Koska fanisivusto oli Ylen ylläpitämä, se mahdollisti myös luontevan keskusteluväylän sarjan tekijöiden kanssa.

Kotikadun fanien käymissä keskusteluissa pääpaino oli tavallisen, arkisen elämän realistisessa tavoittelussa. Keskustelut tarjosivat faneille myös tärkeän foorumin käsitellä ja jakaa muiden kanssa sarjan aikaansaamia emotionaalisia kokemuksia. Leedin mukaan tämä tulos on yleistettävissä vain ihmissuhdedraamojen faniyhteisöihin, ei muun tyyppisten ohjelmien ihailijoiden muodostamiin yhteisöihin.

Lähde: Marika Leed: "Se ei todellakaan ole mikään saippusarja." Kotikatu-tv-sarjan verkkokeskustelut fanien tulkintayhteisönä ja neuvottelujen areenana. Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle 2005.

Tammikuussa 2017 fanit eivät olleet ainoat, jotka iloitsivat Kotikadun julkaisemisesta Areenassa. Aamu-tv:ssä 26.1. vierailleet Lena Meriläinen ja Inka Kallén olivat silminnähden iloisia julkaisusta. Mirjaa näytellyt Kallén oli vasta 13-vuotias sarjan aloittaessa, hänelle Kotikatu sinetöi lopulta koko uravalinnan.

Yle Uutiset: Kotikatu nyt Areenassa – Kysyimme neljältä sarjan näyttelijältä parasta muistoa

Lue lisää:

Mäkimaan perhe TV1:n sarjasta Kotikatu

Kotikadun 17 vuotta pähkinänkuoressa

Tämä artikkeli kertoo kursorisesti sen, mitä Kotikadussa vuosina 1995–2012 tapahtui.

Lue lisää:

Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

Kaikki Kotikadun 589 jaksoa julkaistaan Areenaan vuosien 2017–2022 aikana. Oheisessa kuvassa on kerrottu tarkemmin julkaisuaikataulusta.

Ohje siitä, miten kaikki Kotikadun jaksot ovat nähtävillä Areenassa. Ohjeessa lukee näin: Kotikadun ensimmäinen kausi on katsottavissa Areenassa  26.1. 2017  alkaen puoli vuotta.  Toinen tuotantokausi on katsottavissa Areenassa huhtikuun  loppupuolelta al
Ohje siitä, miten kaikki Kotikadun jaksot ovat nähtävillä Areenassa. Ohjeessa lukee näin: Kotikadun ensimmäinen kausi on katsottavissa Areenassa 26.1. 2017 alkaen puoli vuotta. Toinen tuotantokausi on katsottavissa Areenassa huhtikuun loppupuolelta al Kuva: Yle Kotikatu

"Mäkimaanikko" muistelee: "No nyt se ajoi sen yli!"

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.