Hyppää pääsisältöön

Herätä historia henkiin Twitterin avulla

Twitter-historia projektien kuvakollaasi.
Twitter-historia projektien kuvakollaasi. Kuva: Yle Twitter,#sota39

Opiskelija herää aamulla ja aloittaa chattaamisen netissä. Ruokatunnilla on ihan pakko postata pari kommenttia eikä illasta malta mennä nukkumaan, kun keskustelu käy kiihkeimmillään. Tältä se näyttää, koukuttava tapa opiskella historiaa yhteisöpalvelu Twitterissä.

Yle päätti jo kolme vuotta sitten kokeilla voisiko historiasta kertoa elämyksellisesti osallistamalla ihmisiä sosiaalisessa mediassa.

Syntyi #sota39-projekti, jossa seurattiin reaaliaikaisesti Twitterissä Suomen talvisodan tapahtumia.

Twitteriin luotiin keskeiset hallituksen jäsenet, mm. presidentti J. K. Paasikivi. Päätarina eteni sotilashallituksen käymien todellisten keskustelujen sekä päätösten kautta tviiteiksi tiivistettynä. Kotirintaman mielialoja peilasi kuvitteellinen, mutta sota-ajan naistenlehtiin perustuva Kotirintamakirjeenvaihtaja.

Lisäksi ihmiset innostuivat projektista luomalla omia sodanaikaisia hahmoja, jotka tviittailivat ajatuksiaan, tapahtumia ja uutisia. Nämä hahmot toivat moniäänisyyttä ja täydensivät sodan virallista kuvaa. Hyvänä esimerkkinä aseistakieltäytyjä ja pasifisti Arndt Pekurinen.

Sekä Lappeenrannan ilmavalvonta asema.

Projektin huomasivat myös Siilinjärven ja Iitin lukio. Sota39 oli siten alkustartti historia-aiheisille live-roolipeleille yhteistyössä lukioiden kanssa. Siilijärven lukion opiskelijat haastattelivat isovanhempiaan ja selvittivät, mitä omalla paikkakunnalla siilinjärveläisille tapahtui talvisodan aikana. Tiedonkeruun pohjalta he loivat kuvitteellisia, mutta tosipohjaisia henkilöitä mm. sodan keskellä elävän perheen.


Jatkoa seurasi viime vuoden keväällä. Maailman kuuluisin merionnettomuus, Titanic herätettiin henkiin Twitterissä. Traaginen tarina kerrottiin nyt suomalaisten siirtolaisten näkökulmasta.

Tarkoitus oli sosiaalisen median roolipelin keinoin auttaa ymmärtämään, miksi Suomesta oli lähtenyt tuhatmäärin ihmisiä siirtolaisiksi, keitä lähtijät olivat ja mistä he unelmoivat.

Projekti toteutettiin yhdessä Lapuan, Iitin ja Kuopion ip lukioiden kanssa.

Draamaattisena yönä lukiolle kokoontui opiskelijoita ja kuntapäättäjiä syömään ja tviittaamaan kohtalokkaita tapahtumia.

Lapuan lukion opiskelijat päättivät luoda roolipeliin Titanicilla matkustaneen lapualaisen Panulan perheen, äidin, neljä lasta ja lapsenlikan sekä Amerikassa perhettä odottavan isän.


Lapulla Titanicin uppoamisesta muodostui koko paikkakunnan tapahtuma. Draamaattisena yönä lukiolle oli kokoontunut kaikki koulun opiskelijat sekä kuntapäättäjiä syömään, soittamaan ja tviittaamaan kohtalokkaita tapahtumia.



Kun tiedonkeruustakin tulee kiehtovaa

Roolipeli Twitterissä suorastaan pakottaa selvittämään historian tapahtumia ja luomansa historiallisen henkilön taustoja, jotta tämä kuvitteellinen hahmo muuttuisi “eläväksi”.

Lue lisää - historian opettaja kertoo, kuinka Twitter toimii opetuksessa.

Koska roolipeli rakentuu kommunikoimalla muiden kanssa, niin opiskelijat luovat historiallista todellisuutta keskustelemalla. Mitä enemmän kommunikaatiota, sitä antoisammaksi ja koukuttavammiksi historian opiskelu muuttuu. Rooliin heittäytymisen mahdollistaa se, että omaa identiteettiä ei tarvitse paljastaa hahmon taustalta.



Helsingin kuvataidelukion Karoliina Terhon ja Anzela Mojaevan luoma nuori leskimies Odin Andersson #merirosvot-roolipelissä.

Roolipeliä kuvilla ja videoilla

Tämän vuoden alusta sukelsimme keskiajan Itämaahan, Itämeren #merirosvot- roolipelillä. Nyt projektiin osallistuivat Helsingin kuva- ja ilmaisutaidon lukioiden opiskelijat. He toivat projektiin oman vahvuutensa eli kuvallisen ilmaisun.

Pikselianimaatio: Merirosvokapteeni Klaus Störtebekerin teloitus. Ylva Wahlström

Erilaisilla kuvilla ja videoilla opiskelijat voivat rakentaa roolipeliin hyvinkin persoonallisen visuaalisen maailman myös silloin, kun autenttista kuvamateriaalia ei ole saatavilla.

Kuvat ovat osa kerrontaa, esimerkkinä Amanda Ruokosen #merirosvot-roolipeliin luoma piirtäjähahmo.

Roolipelin voima historian opetuksessa onkin sen elämyksellisyys ja hauskuus.


Helsingin kuvataidelukion, Saaga Sihvolan, Saara Lampelan ja Onni Härkösen luoma rälssimiehen poika suree merirosvolaivalla syötäväksi tapettua kanaa.

Projekteihin liittyi nettisivut, joihin oli koottu tietoa kyseisestä aikakaudesta sekä testejä, jotka johdattivat ja tukivat roolipeliä.

Titanicin aluksi osallistujat saivat lunastaa lipun laivan jollekin kolmesta kannesta sekä testata olisivatko säilyneet onnettomuudesta hengissä.

#merirosvot-roolipelissä oli mahdollisuus testata omaa merirosvoluonnettaan - olisiko sopinut paremmin rantarosvoksi vai vitaaliveljien julmaan joukkoon. Roolipelin lopuksi pelillisyyttä vahvistettiin leikkimielisesti netistä printattavalla lautapelillä.

Historia on siirtynyt 2010-luvulle. Lopullisesti.

Oppimistaidot

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?