Hyppää pääsisältöön

Näin luot historiallisen roolipelin Twitteriin

sota39-roolipeli Twitterissä
sota39-roolipeli Twitterissä Kuva: Yleisradio roolipelit,Twitter

Mikäpä olisi tehokkaampi tapa opiskella kuin roolipelaaminen. Useissa kouluissa on Twittteriä alettu käyttää "elämykselliseen" historian opiskeluun. Twitterissä on mahdollista luoda hahmoja ja sijoittaa ne eri aikakausille keskustelemaan keskenään.

Näin helppoa se on

  • Muodostakaa selkeä opintokokonaisuus, johon osallistuvat opiskelijat ovat kiinnostuneita kaivamaan tietoa kyseisestä aikakaudesta sekä muodostamaan fiktiivisen henkilön Twitteriin.
  • Koska kysymyksessä on livetviittausprojekti, niin oppilaan tulisi sitoutua keskustelemaan ja reagoimaan Twitterissä koko projektin ajan.
  • Koska Twitter ja sen toiminnallisuudet eivät välttämättä ole tuttuja, niin projektiin osallistujalta toivotaan välineeseen perehtymistä.
  • Projektissa voi mielellään tviitata murteella ja slangilla sekä myös muilla kielillä kuin suomeksi.
  • Twitterin lisäksi käyttöön voi ottaa myös muut somealustat, kuten Instagramin, Snapchatin, Youtuben, Facebookintai Periscopen.
  • Kuvat ja piirrokset ovat tämän tyyppisessä projektissa enemmän kuin toivottavia.
  • Roolipelille luodaan yhteinen aihetunniste (# - hashtag), jota käytetään tviitatessa, esim. #sota39, #merirosvot. Kannattaa varmistaa, että aihetunniste ei ole jo käytössä etsimällä sillä Twitterissä.

Lue lisää Ylen palkituista Twitter-liveroolipeleistä

Skip Twitter post

Iitin lukion historianopettaja Matti Rantonen: Twitter opetuskäytössä,

"Olen itse käyttänyt Twitteriä vuodesta 2012.

Käyttöni on ollut lähes pelkästään ammatillista ja opettajan ammattini onkin saanut mukavasti uudenlaista näkökulmaa Twitterin käytöstä. Olen käyttänyt Twitteriä opettamillani lukion historian kursseilla nyt viisi erillistä kertaa neljällä eri lukion historian kurssilla ja kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia.

Twitter toimi foorumina hahmon ajattelulle ja kokemuksille sodan ajalta.― Historian opettaja Matti Rantonen

Twitter-opiskelun lisäksi käytän Twitteriä aktiivisesti erilaisista uutisista, artikkeleista, kuvista ja videoista tiedottamiseen opiskelijoilleni, mutta myös erilaisten medioiden ja henkilöiden seuraamiseen, sekä ylipäätään omalla alallani verkostoitumiseen.

Innostuin Twitterin opetuskäytöstä alkuvuodesta 2015, kun huomasin, miten hienosti Siilinjärven lukion historian lehtori Aira Roivainen oli sitä Yleisradion #sota39-projektin hengessä lähtenyt käyttämään.

Kehitin samanlaisen konseptin omalle alkavalle HI4-kurssilleni (Suomen historia), jossa opiskelijoiden tehtävänä oli luoda joko fiktiivinen tai todellinen talvisodan aikana elänyt hahmo Twitteriin.

Skip Twitter post


Nuoren venäläisen upseerin Sergei Sergeyevin tviitti #sota39-roolipelissä. Tviittaaja Siilinjärven lukion opiskelija Perttu Ulmanen.

Twitter toimisi siis foorumina hahmon ajattelulle ja kokemuksille sodan ajalta.

Jaoin talvisodan päivämäärät sopiviin pätkiin, joiden avulla opiskelijat pysyivät kartalla, missä vaiheessa sotaa milloinkin mentiin.

Pelillisyyttä hommaan saatiin ottamalla käyttöön viikottaiset tviittiipisteet sekä arvomerkit (badget), joista sai ylimääräistä plussaa arvosteluun. Toteutin vastaavan Talvisota-tviittauksen myös kevään viimeisessä jaksossa toisella HI4-kurssilla.

Roolipeli motivoi opiskelijoita

Pedagogiikka Twitterin käytön taustalla perustuu mikrohistorialliseen metodiin, jonka kautta tietoa käytetään soveltavasti hyväksi.

Olipa opiskelijan hallinnoima Twitter-hahmo fiktiivinen tai todellinen historiallinen henkilö, joutuu opiskelija hyödyntämään tviiteissään aiheeseen kuuluvaa kontekstia ja aikakautta hyväkseen.

Twitter-viestien julkisuus antaa oman kiehtovuuden tviittaamiselle― Historian opettaja Matti Rantonen

Talvisodan sotilas tai saksalainen perhe käyttää hyväkseen esimerkiksi sosioekonomista taustaansa ja pyrkii sovittamaan sen osaksi talvisodan todellisia tapahtumia. Ruotsi-Suomen tai koko läntisen kulttuuripiirin merkkihenkilö puolestaan voi soveltaa omia ja yhteiskuntansa kokemuksia toivotun teeman mukaisesti ja kertoa siten ajatuksistaan.

Tällaisella Twitterin käyttämisellä on mahdollista motivoida opiskelijoita useilla tavoilla.

Jo pelkästään Twitter-viestien julkisuus antaa oman kiehtovuuden tviittaamiselle ja sitä kautta oman osaamisen osoittamiselle. Toisaalta anonyymiys, jonka hahmo kirjoittajalleen ”takaa” voi olla joillekin jopa helpottava piirre Twitterin kaltaisen julkisen viestimen käytössä.

Erilaiset pelillisyysteemat erilaisine pienine palkintoineen lisäävät myös kiinnostavuutta omaa tviittamista ja sen kehittämistä kohtaan. Olen lisäksi opettajana luonut uuden tilin kutakin projektia varten ja siten osallistunut opiskelijoiden hahmojen keskusteluun antamalla uusia näkökulmia, ajattelun aiheita ja pyrkinyt luomaan dialogia.

Skip Twitter post

Kaiken tämän kautta tapahtuu siis oppimista, jossa mikrohistoriallinen näkökulma sidotaan suurempaan kontekstiin. Samalla opiskelijat oppivat tiedon hakemista ja tuon tiedon soveltamista, kun he pyrkivät saamaan tviitteihinsä mahdollisimman hyvän ja osuvan sisällön."

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Paineessa-kampanja auttaa yo-stressissä

    Autamme valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan.

    Loputon kiire, valtava työmäärä ja paineet menestymisestä ovat usean lukiolaisen arkipäivää. Yle Abitreenien Paineessa -kampanja auttaa valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan, ylioppilaskirjoituksiin.

  • Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä.

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

  • Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

  • Käytä digileikkejä ja -pelejä oikein

    Leikki on lapsen työtä.

    Leikki on lapsen työtä: itseohjautuvaa ajanvietettä, jossa lapsi saa itse päättää tekemisen rajat ja reunaehdot. Usein ajatellaan, että leikkimisen ja pelaamisen suurin innoittaja on tekemisen vapaus. Tämä ajatus on kuitenkin takaperoinen: leikissä ja etenkin peleissä vapautta nimenomaan rajoitetaan keinotekoisesti erilaisten sääntöjen kautta. Leikkiminen ja pelaaminen ovatkin vapaaehtoista vapauden rajoittamista.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?