”Hän ei ole yhtään, ei tippaakaan diiva!” Näin sanoo Kirkan fani vuonna 1971 tehdyssä tv-ohjelmassa. Teemalla muistelllaan 10 vuotta sitten, vain 56-vuotiaana kuollutta Kiril "Kirka" Babitzinia. Ohjelmat tiistaina 31.1., perjantaina 3.2. ja sunnuntaina 5.2.
Kirka oli ensimmäisiä suomalaisia artisteja, jotka saivat aikaan todellisen fanihysterian. 1960-luvun lopun Helsingissä hän joutui tuon tuostakin juoksemaan karkuun ihailijoitaan, jotka yrittivät repiä vaatteet hänen päältään. Kirkaa moinen hysteria hämmensi. Silti hän oli aidosti lämmin ja ystävällinen faneilleen, mikä tietenkin lisäsi ihailua. Kirkalla on edelleenkin varsin aktiivisesti toimiva Kirka Fan Club.
Ilman faneja ei olisi idoliakaan
Saat kaiken -ohjelma vuodelta 1971 vie katsojan Lahteen ja legendaariseen ravintola Torveen. Dokumentti kertoo Kirkan ja fanien kohtaamisesta klubin jäsenille järjestetyssä tilaisuudessa.
Ohjelmassa haastatellaan muiden muassa Kirka Fan Clubin toiminnanjohtajaa, joka korostaa, että fanitoiminnalla ei tavoitella kaupallista voittoa, vaan tärkeintä on informaation jakaminen idolista ja tietenkin itse idolin kohtaaminen.
Kirka tuki itse taloudellisesti klubin toimintaa. Hän koki, että ihailijoista piti pitää huolta. ”Fan Club lähentää meitä ja eivät ne kerhon tappiot ole suuria. Maksan ne omasta pussista ilomielin. Se on palvelumuoto faneille”, Kirka sanoo.
”Hän on aito, eikä hän ei ole yhtään, ei tippaakaan diiva”, sanoo Kirkan ihailijakerhon vetäjä, kun kysytään, millä tavalla Kirka poikkeaa muista tähdistä.
Kirkan faniklubissa oli alkuvuodesta 1971 noin 1400 jäsentä. Määrä tuntuu tänä päivänä hyvinkin pieneltä, mutta Kirkan ihailijakerho oli Suomen toiseksi suurin. Ainoastaan Dannyn faniklubissa oli tuolloin enemmän jäseniä, noin 2000.
Hikistä energiaa ja rosoisia soundeja
Ravintola Torven tilaisuudessa Kirka vetää lyhyen, mutta sitäkin energisemmän keikan ja kutsuu lavalle myös ystävänsä Kisun, joka on niin ikään erinomaisessa esiintymiskuosissa. Kirkan bändi soittaa lujaa ja paikoitellen ääni on säröllä, mutta rosoisista soundeista ei kannata välittää, sillä tunnelma on erittäin intiimi ja lämmin.
En usko kaikkea, mitä lehdet kirjoittaa, mutta uskon kaiken mitä Kirka itse sanoo
Ohjelmassa kuullaan sympaattisia fanien kommentteja idolistaan Kirkasta ja kontaktit fanien kanssa ovat artistille itselleenkin tärkeitä ja mieluisia.
"Onko se fanien ja sinun välillä tapahtuva kanssakäyminen sellaista, mitä toivoisi muidenkin ihmisten välillä olevan?", Kysyy toimittaja Kirkalta. ”On. Juuri sellaista. Avointa ja suoraa puhetta!”, Kirka vastaa.
Jalat maassa ja ajatukset koossa
Haastattelija yrittää välillä hiukan hiillostaakin Kirkaa, mutta vasta parikymppisellä Kirkalla on jalat tiukasti maassa ja ajatukset koossa. Hänestä ei löydy leuhkan rokkikukon elkeitä ja puheesta huokuu rehellisyys ja avoimuus. ”En usko kaikkea, mitä lehdet kirjoittaa, mutta uskon kaiken, mitä Kirka itse sanoo”, toteaa Kirkan fani.
”Jotkut vanhat ystävät eivät uskalla enää lähestyä minua, kun luulevat, että olen suosion myötä muuttunut. Se on harmi, koska en ole ihmisenä muuttunut tippaakaan”, Kirka sanoo ja katsoo toimittajaa silmiin. Kirkaa on helppo uskoa.
Surun pyyhit silmistäin
Ohjelmassa luetaan myös Kirkalle lähetettyjä kirjeitä ja niistä käy koskettavasti ilmi, kuinka tärkeä Kirka oli ihailijoilleen. ”Luen kaikki kirjeet, joita fanit lähettävät, mutta vastaamaan en valitettavasti kaikkiin ehdi.”
Kirka halusi antaa yleisölleen unohtumattoman hetken, jolloin surut ja murheet saattoi jättää narikkaan. "En halua julistaa mitään, vaan viihdyttää, antaa ihmisille hyvänolontunteen", Kirka pohtii.
Yleisö sai, ja saa vieläkin lohtua Kirkasta ja hänen musiikistaan. Ja vuorovaikutus toimi myös toisinpäin. ”Jos minulla on murheita ja ainahan ihmisellä on, niin minulla ne unohtuvat, kun pääsen lavalle ja kohtaan yleisön”, sanoo Kirka ohjelmassa.
Saat kaiken
Kirka Kuustosen vieraana
Illan toisessa ohjelmassa Kirka on Mikko Kuustosen ja hänen Q ja tähdet -orkesterinsa vieraana kesäisissä tunnelmissa Svalvikin huvilassa vuonna 1992. Haatattelussa puhutaan muun muassa tähteydestä, julkisuudesta, loppuun palamisesta ja isyydestä. Kirka ja Kuustonen myös esittävät kappaleitaan vuorovedoin ja ohjelma loppuu Kirkan tulkintaan Krokotiili rockista.