Hyppää pääsisältöön

Donald Trump ja muut lyhytuniset - nykyajan superihmiset?

Donald Trump on USA:n uusi presidentti.
Donald Trump on USA:n uusi presidentti. Kuva: Mikhael Reynolds / EPA Donald Trump,yle tv1

Ruuhkavuosissa kahlaaville lyhytunisuus vaikuttaa kadehdittavalta. Kolmesta viiteen ylimääräistä tuntia päivässä tulisi monelle tarpeeseen. Kannattaa kuitenkin miettiä, ovatko tunnit sen arvoisia. Tutkimusten valossa näyttäisi siltä, että esimerkiksi Donald Trumpin kannattaisi harkita päivätorkkuja, kirjoittaa Jukka Häkkinen blogissaan.

Donald Trump twiittailee mielellään varhain aamulla. Monet kuuluisista twiiteistä ovat singahtaneet kolmen ja neljän välillä aamuyöllä ja illalla Trumpin twitteri saattaa naksuttaa puolille öin saakka. Jossain vaiheessa aloin miettimään, koska hän oikeastaan nukkuu.

Skip Twitter post

Trump on itse kehuskellut tarvitsevansa vain kolme tuntia unta ja vaalikampanjan hän aikana naureskeli Hillary Clintonin päiväunille. Vaikka monet Trumpin jutut voi jättää omaan arvoonsa, lyhyisiin uniin liittyvässä itsekehussa saattaa olla perää. On nimittäin havaittu, että pieni osa ihmisistä herää neljän tunnin yöunien jälkeen täysin virkistyneenä. Lyhytunisuus on ilmeisesti periytyvää, koska sitä esiintyy perheittäin, joissa on havaittu geneettisiä eroja muihin ihmisiin verrattuna.

Ruuhkavuosissa kahlaavana perheenisänä lyhytunisuus vaikuttaa kadehdittavalta. Kolmesta viiteen ylimääräistä tuntia päivässä tulisi todella tarpeeseen! Lyhytuniset tuntuvat olevan muutenkin superihmisiä, he ovat usein muita energisempiä eivätkä liho helposti.

Lyhytunisuus liittyy mytologisiin neroihin ja siksi monet menestykseen pyrkivät haluavat voittaa unentarpeensa.

Historiasta tunnetaan lyhytunisia merkkihenkilöitä. Esimerkiksi Margaret Thatcher ja Winston Churchill eivät tarvinneet paljoa unta. Toisaalta lyhytunisuuteen liittyy myös mytologisointia, esimerkiksi Leonardo da Vincin ja Napoleonin väitetystä lyhytunisuudesta ei ole todisteita.

Koska lyhytunisuus liittyy mytologisiin neroihin, haluavat menestykseen pyrkivät voittaa unentarpeensa. Legendaarinen amerikkalaiskeksijä Thomas Edison piti nukkumista halveksittavana tuhlauksena ja yritti välttää nukkumista. Uni kuitenkin vei Edisonin mennessään ja hän otti torkkuja pitkin päivää kompensoidakseen lyhyet yöunet.

Valvomisen seurauksena muisti, empatia ja kyky tehdä päätöksiä heikkenevät.

Erityisesti Yhdysvalloissa urallaan menestyvän henkilön profiiliin kuuluu vähäinen uni, jolla kuuluu kehuskella. Unentarvettaan vähentävä voi puristaa vuorokaudesta ylimääräistä aikaa työntekoon ja näin menestyä muita paremmin. Tähän tarpeeseen vastaa unen vähentämiseen keskittynyt polyfaasinen yhdistys (Polyphasic Society), jonka sivuilta löytyy erilaisia lyhytunisia rytmejä. Esimerkiksi Ubermanin unirytmissä vuorokauden unentarve tyydytetään kuudella kahdenkymmenen minuutin torkkuhetkellä.

Ennen kuin aloittaa unien lyhentämisen omin päin, kannattaa miettiä, mitä lyhyistä unista ilman geneettistä apua voi seurata. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että liian lyhyet unet heikentävät suorituskykyä monella tavalla. Valvomisen seurauksena muisti ja kyky tehdä päätöksiä heikkenevät. Myös flunssat iskevät helpommin, koska vastustuskyky alenee.

Univelkaiset miehet kuvittelevat helpommin, että ystävällisesti käyttäytyvä nainen haluaa seksiä.

Sosiaalinen elämäkään ei univelkaisena suju, sillä empatiakyky heikkenee eli toisten tunnetiloihin on vaikeampi eläytyä. Työkaverin murjottamista tai iloisuutta on siis vaikeampi tulkita. Vakavampiin seurauksiin voi johtaa se, että univelkaiset miehet kuvittelevat helpommin, että ystävällisesti käyttäytyvä nainen haluaa seksiä.

Kun tähän vielä lisää alentuneen ärsyyntymiskynnyksen ja lisääntyneen impulsiivisuuden, on ilmiselvää että yöunien lyhentämisestä tulevat lisätunnit eivät ole mitään laatuaikaa. Kannattaa siis miettiä, ovatko tunnit sen arvoisia. Väistämättä tulee myös mieleen, että Donald Trumpin kannattaisi harkita vaikkapa päivätorkkuja.

psykologi Jukka Häkkinen
Psykologi Jukka Häkkinen psykologi Jukka Häkkinen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio blogit

Kirjoittaja: Jukka Häkkinen

Havaintopsykologi Jukka Häkkinen tietää, mikä on katseidemme ja silmänliikkeidemme salaisuus. Häkkinen tutkii kuvien havaitsemista sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta Helsingin yliopistossa. Jukka on toiminut myös skepsiksen puheenjohtajana, joten yliluonnolliset ilmiöt ja niiden psykologiset taustat ovat tuttuja juttuja. Häkkinen on perehtynyt myös ufosieppauksiin, enneuniin ja valemuistoihin.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Tiede