Hyppää pääsisältöön

Markus Leikolan romaanissa seikkailee tuttu saatanahahmo

Manhattan ilmasta
Manhattan, NY Manhattan ilmasta Kuva: YLE/AP Manhattan

Kirjailija Markus Leikolan romaanissa Uuden maailman katu tarinan etenemisestä huolehtii yksi venäläisen kaunokirjallisuuden kuuluisimmista hahmoista, professori Woland Mihail Bulgakovin romaanista Saatana saapuu Moskovaan.

"Wolandin tuleminen romaaniini lähti liikkeelle tarpeesta löytää toinen kertoja, ja viisas kustannustoimittajani sanoi, että olisi hyvä jos tekstissä olisi joku henkilö, joka olisi mukana koko vuosisadan alusta loppuun asti. Professori Wolandista tulee esiin myös aika inhimillisiä piirteitä", sanoo kirjailija Markus Leikola.

Ja mielenkiintoisinta tuossa valehtelussa on se, että se on valhetta alusta loppuun, Woland sanoi.
- Saatana saapuu Moskovaan, Mihail Bulgakov -

Uuden maailman katu -romaani kuvaa 1900-luvun modernisaation ja suurvaltojen keskinäisen kilpailun käänteitä. Lukija pääsee Wolandin mukaan Venäjän vallankumouksen, maailmansotien, pörssiromahdusten ja avaruuden valloituksen käännekohtiin sekä laajemman perspektiivin että yksityisten keskustelujen kautta.

Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan -romaanista tuttu saatanahahmo lentelee tällä kertaa Moskovan lisäksi myös Berliinin, Lontoon, Pariisin ja New Yorkin yllä.

Tarina on myös Wolandin kehityskertomus.
Vladimir lenin puhuu
Vladimir Lenin puhuu, Trotski retusoitu kuvasta pois. Vladimir lenin puhuu Kuva: Yle Vladimir Lenin

"Bulgakovin romaanista varastin lähinnä hahmon nimen ja asuinpaikan, minunkin Wolandini asuu Moskovassa", toteaa Leikola, jonka yli 900-sivuisessa romaanissa tehdään aikamatka 1900-luvun halki ja tavataan vuosisadan kiinnostavimpia henkilöitä.

Kirjan sivuilla tapahtumiin vaikuttavat oikeasti eläneiden tunnettujen henkilöiden lisäksi myös eläväksi muuttuneet elokuvien ja kirjojen henkilöt. Tarinan toisena kertojana toimivan professori Wolandin lisäksi fiktiosta Leikolan kirjaan ovat päässeet mukaan niin Casablanca-elokuvan päähenkilöt kuin Berlin Alexanderplatzin Biberkopfkin.

Humphrey Bogart ja Lauren Bacalla elokuvassa Kirjava satama
Humphrey Bogart ja Lauren Bacalla elokuvassa Kirjava satama Humphrey Bogart ja Lauren Bacalla elokuvassa Kirjava satama Kuva: YLE Humphrey Bogart,Lauren Bacall

"Tein pitkän kirjoitusprosessin aikana ratkaisun, että ainoa henkilö, joka on alusta loppuun asti mukana on nimenomaan kertoja. Mutta koska kertoja tässä Wolandin tapauksessa on myös henkilö, tuli kiusaus päästää hänet myös sotkeentumaan tapahtumiin. Varsinkin, kun Wolandille jos kenelle sopii se, että hän puuttuu tapahtumiin. Samalla tarina on tietenkin myös saatanahahmo Wolandin kehityskertomus."

Jo ennen tätäkin päivää on nimittäin ehtinyt tapahtua yhtä ja toista. Monenmoista!
- professori Woland - Markus Leikola, Uuden maailman katu
Amerikkalaisia Kuussa
Amerikkalaisia Kuussa Amerikkalaisia Kuussa Kuva: NASA/YLE Apollo 15 Lunar Module

Mitä sitten tulee Woland-hahmon luonteeseen ja ominaisuuksiin, niistä kirjailija Leikolalla on selkeä käsitys: "Nyt on hyvin loogista ajatella, eikö vain, että jos ihminen on Jumalan kuva ja Paholainen on myöskin Jumalan kuva, niin onhan Paholaisenkin oltava silloin jollain tavoin ihmisen kuva. Tämähän on ihan yksinkertaista uskontotieteellistä trigonometriaa", naurahtaa kirjailija Markus Leikola.

Pariisia ilmasta
Pariisi Pariisia ilmasta Kuva: YLE Pariisi

Saatana saapuu Moskovaan -romaanin Woland-sitaatin suomennos Ulla-Liisa Heino.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri