Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

Silmätutkimus
Silmätutkimus silmätutkimus

Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Perinteisesti optikon työhön on kuulunut silmän taittovirheiden mittaaminen ja taittovirheet korjaavien silmälasien määrääminen. Usein perinteinen näöntarkastus on tehty ilmaiseksi mikäli uudet silmälasit ostetaan siitä liikkeestä, missä tarkastuskin on tehty.

Nyt jatkuvat ilmaistarjoukset näöntutkimuksissa ovat enimmäkseen mennyttä aikaa. Silmälasiliikkeet mainostavat muutaman kympin hintaisia laajempia näöntutkimuksia. Niissä taittovirheiden mittaamisen lisäksi tehdään myös esimerkiksi silmänpohjakuvaus.

Tarjous optikon tekemästä kokonaisvaltaisesta tai yksilöllisestä näöntarkastuksesta on houkutteleva, sillä silmälääkärin tekemänä näöntutkimuksen hinta nousee helposti satasen paremmalle puolelle. Toisaalta — vain lääkäri voi diagnosoida sairauden ja päättää hoitotoimenpiteistä.

Optikon ja silmälääkärin työnjako:

Optikko on näönhuollon ja näkemisen asiantuntija. Merkittävä osa työstä on näöntutkimusten tekemistä sekä sopivien silmälasien ja piilolasien määrittämistä asiakkaalle. Optikko ei diagnosoi eikä hoida silmäsairauksia, tai muita näkemiseen vaikuttavia sairauksia.

Lähde: ammattinetti.fi

Laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Muilla kuin lääkäreillä ei ole oikeutta tehdä lääketieteellisiä diagnooseja ja määritellä niiden perusteella valittavaa hoitoa. Diagnoosien tekeminen sisältää myös diagnoosien pois sulkemisen.

Lähde:Valvira

Suomen yli 300 miljoonan euron suuruiset silmälasimarkkinat ovat keskittyneet kolmelle suurelle ketjulle: Instru Optiikalle, Silmäasemalle ja Specsaversille. Instru Optiikkaan kuuluvat Intrumentarium, Keops ja Nissen.

Nyt sekä Instrumentariumilla että Specsaversilla on kova hinku myydä silmänpohjakuvauksia näöntutkimustensa kylkiäisinä.

Specsaversin Kokonaisvaltaisen näöntutkimuksen sisältö
Sepcsaversin Kokonaisvaltainen näöntutkimus Specsaversin Kokonaisvaltaisen näöntutkimuksen sisältö Kuva: Yle Kuningaskuluttaja (Tv),Specsavers,ruutukaappaus
Instrumentariumin näöntarkastuksen hinta
Instrumentariumin näöntarkastukset Instrumentariumin näöntarkastuksen hinta Kuva: Yle Kuningaskuluttaja,Instrumentarium,Näöntarkastus,ruutukaappaus

Specsaversin Kokonaisvaltainen näöntutkimus maksaa 29€ (tammikuu 2017) ja se sisältää aina silmänpohjakuvauksen. Mitään muita vaihtoehtoja ei edes tarjota. Instrumentariumilla on puolestaan 30€:n erikoistarjous näöntarkastuksen ja silmänpohjakuvauksen yhdistelmästä. Perinteinen optikon suorittama näöntarkastus maksaa Instrumentariumissa 35€. (tammikuu 2017).

Kahdesta suuresta kilpailijastaan poiketen Silmäasema lupaa optikon yksilöllisen näöntutkimuksen hintaan 0 euroa (tammikuu 2017).

Silmäaseman yksilöllisen näöntutkimuksen sisältö
Silmäaseman näöntutkimus Silmäaseman yksilöllisen näöntutkimuksen sisältö Kuva: Yle Kuningaskuluttaja (Tv),Silmäasema,näöntutkimus,ruutukaappaus

Yksilöllinen näöntutkimus ei sisällä silmänpohjakuvausta. Jos optikko havaitsee silmissä jotain poikkeavaa, hän voi suositella asiakkaalle hoitopolun jatkamista Silmäaseman oman lääkärin tai silmäterveyden asiantuntijan pakeille — saahan Silmäasema puolet liikevaihdostaan silmäsairaaloidensa toiminnasta.

Miksi laajoja näöntutkimuksia kaupataan innolla juuri nyt?

Vaikka halvat ja perinteistä laajemmat näöntutkimukset tuntuvat äkkipäätään kuluttajan kannalta hyvältä asialta, niihin liittyy myös ongelmia.

Erikoiskoulutetunkaan optikon ammattitaito ei välttämättä riitä havaitsemaan alkavan silmäsairauden merkkejä eikä asiakas osaa hakeutua hoitoon ajoissa. Jos poikkeamia taas havaitaan, silmälääkärin diagnoosi ja hoitosuunnitelma on optikon epäilysten vahvistamiseksi silti saatava.

Terveystaloustieteellisesti tämä ei ole perusteltua. On asia erikseen, jos tässä tehdään bisnestä.― ylilääkäri Kai Kaarniranta, Silmälääkäriyhdistys. (MOT 30.1.2017)

Optikoita ja silmälasiketjuja edustava Näe ry on vaatinut, että optikoiden pitäisi saada kirjoittaa lähete lääkärille. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene näkee vaatimuksen optikoiden oikeuksien laajentamisesta liiketaloudellisena hankkeena, jonka silmäterveyttä edistävistä vaikutuksista ei ole näyttöä.

Sosiaali- ja terveysministeriössäkin suhtaudutaan optikoiden läheteoikeuteen nihkeästi. Siellä pelätään, että optikot alkaisivat kirjoitella lähetteitä rutiininomaisesti omien ketjujensa silmälääkäreille jolloin turhien toimenpiteiden ja tutkimusten määrä kasvaisi.

Optikoiden valtuuksien laajentamisvaatimusten taustalla vaikuttaneekin vahvasti tulossa oleva Sote-uudistus ja julkisen terveydenhuollon rahapotin uusjako.

Katso MOT: Rahankiiltoa silmissä

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.