Hyppää pääsisältöön

Missä juhlavuosi, siellä Kiviniemi

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on saanut liikkeelle myös urkuri Kalevi Kiviniemen, sikäli kun hän ikinä pysähtyy, niin toimeliasta on hänen levytystyönsä. Kiviniemi rakentaa teemalevyjä varsin vapaasti, ja nytkin on paha sanoa, soittaako hän "Finlandia"-otsikon alla moniulotteisesti Suomen itsenäisyyttä luotaavan kokonaisuuden vai kaikkea mitä nuottisalkusta putosi. Ohjelmassa on ranskalaisia urkusäveltäjiä, Skrjabinia, Aulis Sallista ensilevytyksenä, yksi improvisaatio ja lopuksi pakko-Sibeliukset Sydämeni laulu ja Finlandia.

Kalevi Kiviniemi / Finlandia
Kalevi Kiviniemi / Finlandia Uudet levyt

Oireellista kyllä, Kalevi Kiviniemi on levyttänyt oman Finlandia-sovituksensa jo kerran Frankfurtissa, kerran Chicagossa ja kaksi kertaa Lapualla. Mutta soma se on vetäistä myös Tampereen Tuomiokirkossa, jossa on paitsi Kangasalan urkutehtaan autenttiset 20-luvun urut, myös kansallisromanttinen arkkitehtuuri ja Hugo Simbergin lasimaalauksia.

Harmi vain että rikas kulttuuriympäristö ei tällä kertaa välity äänikuvassa. Urkuäänittäjä Mika Koivusalo on saanut talteen Tampereen urkujen voiman, etenkin tuomiopäivää jylisevät bassot, mutta soinnilliset hienoudet jäävät tarkemmassa kuuntelussa etäisiksi. Ongelma tiivistyy Sibeliuksen Finlandiassa, jonka alkuperäinen teho perustuu atakkeihin, rytmeihin ja sointikerroksiin. Kun akustiikka keittää niistä paksua puuroa, Finlandia väljähtyy.

Ranskalaisessa ohjelmistossa urkujen värit sentään pääsevät puhtaina ja kirkkaina esiin, ja vastapainoksi Aulis Sallisen Adagioissa herkutellaan himmeillä, murretuilla sävyillä. Levyn kohokohdaksi muodostuu hieman yllättäen Kalevi Kiviniemen oma sävelrunoelma Broken Soul, hänen mukaansa "surusoitto niille herkille sieluille, jotka eivät jaksaneet maailman paineiden keskellä". Kiviniemi ei ehkä ole täysinoppinut säveltäjä, mutta sointiväreillä ja -pinnoilla hän operoi taitavasti, ja pystyy henkilökohtaiseen, koskettavaan, jopa viiltävään ilmaisuun.

Broken Soul -teoksen läsnäolo tällaisella Suomi 100 -juhlalevyllä on tulkittavissa syvälliseksi ja tarpeelliseksi kannanotoksi. Itse kunnioitan myös sitä, että Kiviniemi kiinnittää Finlandia-teemansa urkumusiikin kansainväliseen keskiöön.

"Finlandia", säv. Pierné, Bonnet, Widor, Poulenc, Skrjabin, Liszt, Kiviniemi, Sallinen, Kuula ja Sibelius. - Kalevi Kiviniemi, Tampereen tuomiokirkon urut. (FUGA-9425)

Kuuntele Uudet levyt 3.2.2017, toimittajana Kare Eskola.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.