Hyppää pääsisältöön

Q ja tähdet -sarjassa Mikko Kuustosen vieraat esiintyivät intiimisti ja avoimesti

Mikko Kuustonen juonsi Q ja tähdet musiikkiohjelmasarjaa vuosina 1992 ja 1993.
Mikko Kuustonen juonsi Q ja tähdet musiikkiohjelmasarjaa vuosina 1992 ja 1993. Mikko Kuustonen juonsi Q ja tähdet musiikkiohjelmasarjaa vuosina 1992 ja 1993. Kuva: Yle kuvapalvelu Mikko Kuustonen,Yle Elävä arkisto,q ja tähdet

Ysäri-Suomen suosikkipitkätukan Mikko Kuustosen juontamaa ohjelmaa esitettiin vuoden 1992 syksystä kevääseen 1993. Musiikkiohjelmasarja toi esille kansakunnan tunnetuimpia taiteiljoita, poikkeuksellisissa puitteissa. Ohjelmassa korostettiin intiimiä tunnelmaa ja akustista tulkintaa. Perinteisten haastatteluiden sijaan annettiin tilaa vakavallekin keskustelulle. Artikkeliin on koottu sarjan syyskauden kaikki jaksot.

Ohjelmasarjan kevätkauden jaksot on koottu tämän linkin takaa löytyvän artikkelin yhteyteen.

Q ja tähdet pysyvästi Areenaan

Elävä arkisto julkaisee kaksitoistaosaisen sarjan kokonaisuudessaan Yle Areenaan kevään 2017 aikana. Ensimmäiset kuusi jaksoa julkaistaan tammikuun lopussa ja loput kuusi huhtikuussa. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Lähtökohdiltaan Q ja tähdet poikkesi Mikko Kuustosen aiemmasta musiikkiohjelmasarjasta Q-klubista (1991). Tällä kertaa ohjelman vieraat eivät saapuneet yleisön eteen esiintymään, vaan nyt luotettiin intiimimpään tunnelmaan. Monissa esityksissä soitanta suoritettiin akustisesti.

Sarjan perusajatuksessa on selviä yhteneväisyyksiä vuosikymmeniä myöhemmin televisiossa nähtyihin Ylen Kosketuksessa-konserttisarjaan ja Nelosen Vain elämää -konseptiin.

Kuustosen vieraiksi saapui aikakauden suosituimpia suomalaisartisteja, "ystäviä", kuten juontaja itse totesi Katso-lehdelle ohjelmavuonna. Vieraat valikoituivat myös ohjelman ohjaajan Matti Grönbergin sekä studio-orkesterin johtajan Esa Kaartamon myötävaikutuksella.

Sarjaa kuvattiin syyskaudella Stansvikin kartanossa, Svalvikin taidetalossa ja Aino Acktén huvilalla. Luonnonkauniit maisemat ja tunnelmalliset miljööt inspiroivat paitsi ohjelmaan vieraaksi saapuneita artisteja, myös isäntä Kuustosta itseään. Musiikillisesti ohjelmasarjan taso oli erittäin korkea. Q ja Tähdet -orkesterissa soittivat johtajakitaristi Kaartamon lisäksi Olli Haavisto, Janne Haavisto, Jari Nieminen, Jarmo Nikku, J-P Virtanen, Pekka Lehti, Kim Lönnholm ja Harry Ala-Kojola.

Kirka esitti ensimmäistä kertaa Daa-da daa-dan

On aivan uskomatonta, että mä en ole tiennyt mitä on olla yksi kuukausi tekemättä yhtään duunia. Olla niin sanotusti kesälomalla.― Kirka

Sarjan avausjakson vieraaksi saapui suosikkilaulaja Kirka Babitzin. Laulaja esitti ohjelmassa ensimmäistä kertaa veljensä Sammyn hittikappaleen Daa-da daa-dan, seesteisellä sovituksella.

Haastattelutuokioissa Kirka puhui muun muassa itsetunnon ja -varmuuden tärkeydestä muusikolle. Lisäksi kuullaan tähden kokemuksia vaikeammista ajoista. Haastattelussa puhutaan tähteydestä, julkisuudesta, avioerosta, loppuun palamisesta ja isyydestä. 1960-luvun alussa alkaneella uralla kaikista nujertavin asia oli kuitenkin ollut tajuta, että saavutetusta suosiosta oli aina älyttömän vaikeaa luopua.

Erikoismaininnan ansaitsee jakson päättävä mahtipontinen Krokotiilirock, peräti yhdentoista henkilön soittamana.

Ensimmäisen jakson kappaleet. Esittäjänä Kirka jos ei toisin mainittu: Rakkauden sain, Kauniit unet (Mikko Kuustonen esittää), Kahden hullun matka, Alku kaiken kauniin, Daa-da daa-da, Abrakadabra (Kuustonen), Krokotiilirock

Susanna Haavisto ei näytellyt laulajaa

Kun tuntee itsensä vanhemmaksi, niin huomaa hirveästi samankaltaisia asioita, mitä on ollut omassa lapsuudenkodissa.― Susanna Haavisto

Näyttelijänä ja laulajana tunnettu Susanna Haavisto oli ohjelman aikoihin ryhtynyt levyttämään, hankkinut työhuoneen ja vielä aloittanut kirjoitusprojektin. Sarjan toisessa jaksossa esiintyykin määrätietoinen taiteilija, joka ei suostu lokeroimaan itseään vain teatterilavalle tai äänitysstudioon.

Haastattelussa kuullaan pakollinen "millaista on olla samaan aikaan äiti ja taiteen tekijä" -kysymys, mutta Haavisto ei arkaile puhua avoimesti perhe-elämänsä velvoitteista. Haavisto onkin todellisen taiteilijasuvun jäsen, joten taiteilijaperheen käytännöt hän on kokenut itse lapsuudenkodissaan.

Susanna Haaviston molemmat veljet toimivatkin Q ja tähdet -taustaorkesterin jäseninä, mutta Susannan vierailujaksossa Janne-veli joutui kuitenkin jättämään esiintymisensä väliin.

Toisen jakson kappaleet. Esittäjänä Susanna Haavisto jos ei toisin mainittu: Kakstusviinaa (Kuustonen), Vesi joka palaa, Puhdas sivu, Hiljaiset enkelit, Ero, Elämä kassiin, Näissä huoneissa (Kuustonen)

Edu Kettunen rakensi veneen ja pakeni merille

Se on lähinnä yhteiskunnasta pako nyt vuorossa.― Edu Kettunen

Live-esiintymisiä ja tv-vierailuita pääasiassa vältellyt ja 1990-luvun alussa hieman jopa erakoitunut Edu Kettunen saatiin kuin saatiinkin maaniteltua sarjan kolmannen jakson tähdeksi. Suostumisen suurimpana syynä lienee ollut ohjelman idyllinen ja syrjäinen kuvauspaikka Svalvikin huvilalla.

Ohjelmassa Kettunen ja Kuustonen puhuvatkin maalle muuttamisesta sekä mielenrauhan tärkeydestä. Cover-kappaleita kuullaan mm. kantrilegenda Willie Nelsonilta.

Amerikan musiikin suuri ystävä Kettunen oli pian ohjelman jälkeen lähdössä perheineen merille pitemmäksikin aikaa. "Venekulkuripohjalta", kuten veneensä itse rakentanut Kettunen haastattelussa kuvailee.

Kolmannen jakson kappaleet. Esittäjänä Edu Kettunen jos ei toisin mainittu: Minä ajoin koko yön, Joo mä tuun (Kuustonen), Louise, Drifter's Wife (Esa Kaartamo), Blue Eyes Crying in the Rain, Tämä on sininen (Kuustonen), Retki meren rantaan, Kone älä hyydy

Maarit ja Sami Hurmerinta sekä rockin roolin muutos

Me eletään just sitä aikaa, että nähdään aivan hirvittäviä uutiskuvia taas.― Maarit Hurmerinta

Kuustosen aiemmassa Q-klubi-ohjelmassakin vieraillut muusikkopari Maarit ja Sami Hurmerinta saapuivat neljännessä jaksossa kyläilemään Aino Acktén huvilalle.

Jakson haastatteluosuudessa tuumaillaan muun muassa rock-musiikin aseman muutosta "sitten Woodstockin". Totutusti pariskunnan hiljaisempana osapuolena tunnettu Sami Hurmerinta pääsee hänkin ääneen tällaisten vakavampien asioiden äärellä.

Musiikkinostalgian lisäksi aktiivisesti hyväntekeväisyytyötä tekevän pariskunnan puhe karkaa myös kansainvälisiin kriiseihin. Hurmerinnat pahoittelevatkin, että vaikka kehitysmaiden ongelmat olivat olleet läsnä jo heidän uransa alussa ja olivat ne sitä edelleenkin.

Jakson musiikillinen anti on jälleen kerran ainutlaatuista. Etenkin Maaritin teknisesti ensiluokkainen laulu pääsee koruttomassa nauhoitusympäristössä poikkeuksellisen hienosti esille. Levyillä suosikkisolistin laulua kun on tavallisesti kuultu erittäin tarkasti tuotettuna.

Neljännen jakson kappaleet. Esittäjinä Maarit ja Sami Hurmerinta jos ei toisin mainittu: Hei kuu, Enkelit lentää sun uniin (Kuustonen), Sademetsän asukas, Nukun radio päällä, Maailman lapsi, Hopealanka (Kuustonen), Jos tahdot tietää

Pave Maijanen latasi menneisyydestään

Fever on sellainen biisi, etten mä tunnu pääsevän eroon siitä.― Pave Maijanen

Pave Maijanen aloitti solistina jo 1960-luvulla ja lauloi muun muassa Albert Järvisen ja Royalsin levyillä. 1970- ja 1980-luvuilla Maijanen toimi aktiivisesti tuottajana ja hänen nimensä löytyi mm. Wigwamin ja Dingon levyistä. Maijasen läpimurto sooloartistina tapahtui kasari-Suomessa.

1990-luvulle tultaessa ja Q ja tähdet -ohjelman aikana Maijasen ura oli kuitenkin ehtinyt taantua huippuvuosista. Aivan lähihistoriasta lyötyi myös pettymys, kun komeaääninen laulaja sijoittui samana vuonna viimeiseksi Euroviisuissa. Maijanen edusti Suomea kappaleella Yamma Yamma.

Mikko Kuustosen haastattelussa Maijanen esiintyy kuitenkin optimistisena ja rationaalisena. Ulkomaiden valloituksesta hän ei puheissaan juurikaan perusta ja buutsit pysyvät pitkän uran tehneellä ammattilaisella tukevasti maan kamaralla.

Hankalimpina hetkinä hän kertoo ammentavansa voimaa menneisyydestään, etenkin lapsuudestaan. Hyvät ja vahvat muistot kantavat eteenpäin paitsi elämässä myös muusikonuralla. Menneisyydestään Maijanen myös ammentaa materiaalia työhönsä. Usein nämä tarinat kuullaan hänen kappaleittensa sanoituksissa.

Viidennen jakson kappaleet. Esittäjänä Pave Maijanen jos ei toisin mainittu: Joojoomies (Kuustonen), Fever, Ikävä, Musta Mercedes -62, Peaceful, easy feeling (Kim Lönnholm), Teenage Nervous Breakdown, Yhtenä yönä

Tuore pariskunta: Kärkinen & Kallio

Silloin oli olemassa vain työsuhde, kun sitä tehtiin.― Ile Kallio

Ohjelmasarjan syyskauden viimeisessä jaksossa vierailivat Kaija Kärkinen ja Ile Kallio. Pariskunnan yhteistyö oli alkanut musiikillisesti vuonna 1991, kun Kärkinen edusti Kallion säveltämällä Hullu yö -kappaleella Suomea Euroviisuissa. Haastattelusosuuksissa sivutaan myös pariskunnan yhteenasettumista, joka ei sujunut täysin kivuttomasti. Myös Kallion avioerosta keskustellaan.

Hurriganesin kitaristina toiminut Kallio esiintyy ohjelmassa erittäin seesteisenä. Mies kertoo rokkiuran ja vanhemmuuden yhteensovittamisesta sekä vertailee tuolloista musiikkiuraansa Hurriganesin remuaikoihin.

Musiikillisesti vierailija-duo varastaa jaksossa huomion koko muulta orkesterilta.

Kuudennen jakson kappaleet. Esittäjinä Kaija Kärkinen ja Ile Kallio jos ei toisin mainittu:Kun kissat jättävät kaupungin (Kuustonen), Kyynelhelmet, Kuuhullu, Hotellin aulassa, Nuorallatanssi, Tunnen tämän ikävän (Kuustonen), Laulu jää

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.