Hyppää pääsisältöön

Suomalaisten yöunet lyhentyneet, valtaosa kärsii univajeesta

ihminen nukkuu sohvalla torkkupeiton alla piilossa
ihminen nukkuu sohvalla torkkupeiton alla piilossa Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio

Suomalaiset nukkuvat nykyään reilusti vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Kun vuonna 2012 suomalaiset nukkuivat arkisinkin yli 8 tuntia, tuoreen Väsykyselyn mukaan nykyään unta kertyy alle 7 tuntia yössä. Ovatko suomalaisten yöunet ovat siis lyhentyneet yli tunnilla vajaassa viidessä vuodessa?

Väsykyselyssä kävi ilmi, että vastaajat nukkuvat keskimäärin 1,3 tuntia vähemmän kuin mitä he ilmoittivat tarvitsevansa. Vastanneista 78 prosenttia nukkuu vähintään tunnin vähemmän ja 15 prosenttia vastaajista yli 3 tuntia vähemmän kuin he itse arvioivat tarvitsevansa unta ollakseen virkeitä.

Unitutkija Markku Partinen on nykytilanteesta huolissaan:

- Merkittävällä osalla suomalaisista on pitkäaikaista univajetta, jota kertyy, kun koko ajan nukutaan alle oman tarpeen. Ja kun univaje näin kumuloituu, siitä seuraa monenlaisia ongelmia. Kyllä tässä nyt ollaan jaksamisen äärirajoilla.

Kaksi kolmesta suomalaisesta kärsii väsymysoireista

Prisma Studion ja Helsingin yliopiston yhteiseen Väsykyselyyn vastasi yli 16 500 ihmistä. Sillä haluttiin selvittää, miten yleisiä väsymysoireet ovat. Tulokset hämmästyttivät kokeneen unitutkijankin.

- Suomalaiset ovat paljon väsyneempiä kuin me osasimme ajatellakaan, Partinen toteaa.

Väsykyselyn mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta herää lähes joka aamu väsyneenä. Vain 4 prosenttia nousee sängystä ylös pirteänä.

grafiikka siitä, miten väsyneitä suomalaiset ovat herättyään
grafiikka siitä, miten väsyneitä suomalaiset ovat herättyään Kuva: Yle/Hans Weckman prisma studio

- Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että aamuväsymys korreloi stressiin. Myös Väsykyselyssä stressi nousi ihmisten vastauksissa tärkeimmäksi syyksi sille, miksi he eivät nuku hyvin, Partinen sanoo.

Väsymys ja stressi synnyttävät yhdessä viheliäisen oravanpyörän. Väsymys kohottaa stressihormoniarvoja ja stressi taas huonontaa unen laatua.

Väsymys vaivaa varsinkin naisia ja kaupungeissa asuvia

Väsykyselyn mukaan naiset ovat väsyneempiä kuin miehet. Naisista 66 prosenttia on aamuisin väsynyt, kun miehillä vastaava luku on 53 prosenttia.

Aamuväsyneet löytyvät kaupungeista: kaupunkilaisista joka kolmas potee aamuväsymystä, kun maalla aamuväsymystä kokee joka neljäs.

- Mielenkiintoista on, että kaupungeissa ollaan väsyneempiä aamuisin, vaikka kaupungeissa nukutaan vähän pitempään kuin maaseudulla.

Suomalaiset näyttäisivät kärsivän väsymyksestä myös päivisin. Lähes joka kolmas vastaajista tuntee itsensä väsyneeksi päivittäin tai lähes päivittäin. Useammin kuin kolmena päivänä viikossa itsensä väsyneeksi tuntee reilut 59 prosenttia vastaajista. Myös päiväväsymys on yleisempää naisilla kuin miehillä.

Katosiko suomalaisten yöunista tunti?

Prisma Studion ja Helsingin yliopiston yhteisen Väsykyselyn tuloksia ei voi verrata suoraan väestötasolla tehtyihin tutkimuksiin, koska tutkimusotokset ovat erilaisia ja myös vastausmenetelmät ovat olleet erilaisia. Tämä tuotiin esille sekä Prisma Studiossa että Aamu-TV.ssä.

Kyselyn kysymykset laati professori, neurologian dosentti Markku Partinen Helsingin yliopistosta. Ne noudattivat samoja sanamuotoja, joita on käytetty useissa eurooppalaisissa väsymykseen ja uneen liittyvissä kyselyissä sekä myös FINRISKI-tutkimuksessa.

Väsykyselyyn vastanneet (N > 16 500) edustavat hyvin suomalaista internetiä yleisesti käyttävää väestönosaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole satunnainen väestöotos, vaan poikkileikkaus. Väsykyselyn vastaajat olivat 15-85-vuotiaita ja jakaantuivat ikäryhmittäin hyvin tasaisesti. FINRISKI2012-tutkimuksessa vastaajat ovat 25-75-vuotiaita. FINRISKI2012 otoksessa on mukana internetiä käyttämättömiä henkilöitä. He ovat pääasiassa vanhuksia, jotka tutkimusten mukaan ovat erityisen lyhytunisia.

Väsykyselyn vastaajissa oli merkitsevästi enemmän vähän nukkuvia kuin FINRISKI 2012 tutkimuksessa. Otoksen erilaisuus selittänee eroja suurelta osin.

Eikö suomalaisten yöunista siis kadonnutkaan tunti viidessä vuodessa?

- Mittaustapa oli Väsykyselyssä vähän eri, mutta kyllä suunta on varmasti oikea, unitutkija Markku Partinen toteaa.

EDIT 6.2.2017: Muokattu otsikkoa ja lisätty kappale kyselyn menetelmästä ja tulosten vertailukelpoisuudesta.

Kommentit
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede