Hyppää pääsisältöön

Suomalaisten yöunet lyhentyneet, valtaosa kärsii univajeesta

ihminen nukkuu sohvalla torkkupeiton alla piilossa
ihminen nukkuu sohvalla torkkupeiton alla piilossa Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio

Suomalaiset nukkuvat nykyään reilusti vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Kun vuonna 2012 suomalaiset nukkuivat arkisinkin yli 8 tuntia, tuoreen Väsykyselyn mukaan nykyään unta kertyy alle 7 tuntia yössä. Ovatko suomalaisten yöunet ovat siis lyhentyneet yli tunnilla vajaassa viidessä vuodessa?

Väsykyselyssä kävi ilmi, että vastaajat nukkuvat keskimäärin 1,3 tuntia vähemmän kuin mitä he ilmoittivat tarvitsevansa. Vastanneista 78 prosenttia nukkuu vähintään tunnin vähemmän ja 15 prosenttia vastaajista yli 3 tuntia vähemmän kuin he itse arvioivat tarvitsevansa unta ollakseen virkeitä.

Unitutkija Markku Partinen on nykytilanteesta huolissaan:

- Merkittävällä osalla suomalaisista on pitkäaikaista univajetta, jota kertyy, kun koko ajan nukutaan alle oman tarpeen. Ja kun univaje näin kumuloituu, siitä seuraa monenlaisia ongelmia. Kyllä tässä nyt ollaan jaksamisen äärirajoilla.

Kaksi kolmesta suomalaisesta kärsii väsymysoireista

Prisma Studion ja Helsingin yliopiston yhteiseen Väsykyselyyn vastasi yli 16 500 ihmistä. Sillä haluttiin selvittää, miten yleisiä väsymysoireet ovat. Tulokset hämmästyttivät kokeneen unitutkijankin.

- Suomalaiset ovat paljon väsyneempiä kuin me osasimme ajatellakaan, Partinen toteaa.

Väsykyselyn mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta herää lähes joka aamu väsyneenä. Vain 4 prosenttia nousee sängystä ylös pirteänä.

grafiikka siitä, miten väsyneitä suomalaiset ovat herättyään
grafiikka siitä, miten väsyneitä suomalaiset ovat herättyään Kuva: Yle/Hans Weckman prisma studio

- Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että aamuväsymys korreloi stressiin. Myös Väsykyselyssä stressi nousi ihmisten vastauksissa tärkeimmäksi syyksi sille, miksi he eivät nuku hyvin, Partinen sanoo.

Väsymys ja stressi synnyttävät yhdessä viheliäisen oravanpyörän. Väsymys kohottaa stressihormoniarvoja ja stressi taas huonontaa unen laatua.

Väsymys vaivaa varsinkin naisia ja kaupungeissa asuvia

Väsykyselyn mukaan naiset ovat väsyneempiä kuin miehet. Naisista 66 prosenttia on aamuisin väsynyt, kun miehillä vastaava luku on 53 prosenttia.

Aamuväsyneet löytyvät kaupungeista: kaupunkilaisista joka kolmas potee aamuväsymystä, kun maalla aamuväsymystä kokee joka neljäs.

- Mielenkiintoista on, että kaupungeissa ollaan väsyneempiä aamuisin, vaikka kaupungeissa nukutaan vähän pitempään kuin maaseudulla.

Suomalaiset näyttäisivät kärsivän väsymyksestä myös päivisin. Lähes joka kolmas vastaajista tuntee itsensä väsyneeksi päivittäin tai lähes päivittäin. Useammin kuin kolmena päivänä viikossa itsensä väsyneeksi tuntee reilut 59 prosenttia vastaajista. Myös päiväväsymys on yleisempää naisilla kuin miehillä.

Katosiko suomalaisten yöunista tunti?

Prisma Studion ja Helsingin yliopiston yhteisen Väsykyselyn tuloksia ei voi verrata suoraan väestötasolla tehtyihin tutkimuksiin, koska tutkimusotokset ovat erilaisia ja myös vastausmenetelmät ovat olleet erilaisia. Tämä tuotiin esille sekä Prisma Studiossa että Aamu-TV.ssä.

Kyselyn kysymykset laati professori, neurologian dosentti Markku Partinen Helsingin yliopistosta. Ne noudattivat samoja sanamuotoja, joita on käytetty useissa eurooppalaisissa väsymykseen ja uneen liittyvissä kyselyissä sekä myös FINRISKI-tutkimuksessa.

Väsykyselyyn vastanneet (N > 16 500) edustavat hyvin suomalaista internetiä yleisesti käyttävää väestönosaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole satunnainen väestöotos, vaan poikkileikkaus. Väsykyselyn vastaajat olivat 15-85-vuotiaita ja jakaantuivat ikäryhmittäin hyvin tasaisesti. FINRISKI2012-tutkimuksessa vastaajat ovat 25-75-vuotiaita. FINRISKI2012 otoksessa on mukana internetiä käyttämättömiä henkilöitä. He ovat pääasiassa vanhuksia, jotka tutkimusten mukaan ovat erityisen lyhytunisia.

Väsykyselyn vastaajissa oli merkitsevästi enemmän vähän nukkuvia kuin FINRISKI 2012 tutkimuksessa. Otoksen erilaisuus selittänee eroja suurelta osin.

Eikö suomalaisten yöunista siis kadonnutkaan tunti viidessä vuodessa?

- Mittaustapa oli Väsykyselyssä vähän eri, mutta kyllä suunta on varmasti oikea, unitutkija Markku Partinen toteaa.

EDIT 6.2.2017: Muokattu otsikkoa ja lisätty kappale kyselyn menetelmästä ja tulosten vertailukelpoisuudesta.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.