Hyppää pääsisältöön

Klarinetisti Iines Kiuru: "Minusta tulee toivottavasti orkesterimuusikko."

Klarinetisti Iines Kiuru.
Klarinetisti Iines Kiuru. Kuva: Yle/Laila Kangas iines kiuru

Klarinetisti Iines Kiuru inspiroituu muusikoista, jotka soittavat todella hyvin, mutta osaavat pitää jalat maassa. Hänen omana tavoitteenaan on orkesterimuusikon ammatti. Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Iines piipahti Kantapöydän opiskelijatreffeillä 1.2.2017.

Kuka? Mistä?

Olen Iines Kiuru, klarinetisti. Olen kotoisin Helsingistä, tosin asuin Tuusulassa kymmenisen vuotta ennen kuin palasin takaisin kaupunkiin opiskelemaan.

Perheessäni on harrastettu enemmän tanssia kuin musiikkia, itseäni lukuunottamatta. Meillä on kuitenkin ollut piano ja kitarakin kotona aina ja musiikkiluokalle menessä valitsin soittimekseni klarinetin.

Musiikkiopinnot?

Kävin muistaakseni vuoden (tai kaksi) pianotunneilla ennen klarinetinsoiton aloittamista. Soitinvalinta oli kompromissi, äitini olisi halunnut minulle harmonikan ja minä halusin sellon, mutta klarinetti miellytti molempia. Äitini laittoi minut Helsingissä musiikkiluokan pääsykokeisiin ja pääsin sisään.

Olin puolisen vuotta Oulunkylän alakoulun musiikkiluokalla, mutta muutimme sitten Tuusulaan. Siellä jatkoin musiikin parissa Keskisen Uudenmaan musiikkiopistossa. Kävin alakoulun loppuun ja yläkoulun Tuusulassa ja sitten päätin mennä Sibelius-lukioon Helsinkiin.

Aamut olivat matkojen takia todella aikaisia ja päivät pitkiä, mutta todella sen arvoista. Minulla ei ollut lähipiirissä ammattimuusikoita, joten en pitänyt sitä mahdollisena uravalintana. Lukiossa ympärillä olikin yhtäkkiä ihmisiä, jotka pyrkivät tulevaisuuteen muusikkona, joten se ei ollutkaan enää ihan mahdoton ajatus.

Klarinetisti Iines Kiuru Musiikkitalon kahvilassa Kantapöydän opiskelijatreffeillä 1.2.2017.
Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 1.2.2017. Klarinetisti Iines Kiuru Musiikkitalon kahvilassa Kantapöydän opiskelijatreffeillä 1.2.2017. Kuva: Yle/Laila Kangas iines kiuru

Lukion jälkeen menin Helsingin konservatorioon toisen asteen opintoihin. Se oli hyvä välipysäkki lukion ja yliopiston välissä. Opettajanani siellä oli Okko Kivikataja, joka opettaa minulle tällä hetkellä klarinettipedagogiikkaa. Pedituntini ovat konservatoriolla, eli suhteet siihen taloon ovat pysyneet auki.

Nyt opiskelen toista vuotta akatemialla ja opettajani on Olli Leppäniemi. Ensi vuodeksi olen hakemassa opiskelijavaihtoon eri pohjoismaihin.

Tärkeä paikkakunta?

Helsinki on minulle koti. Välillä kaupunki ja kaupunkilaiset kyllästyttävät niin silloin on hyvä mennä Tuusulaan äidin luokse käymään. Tuusula on ihan kiva, mutta ei siellä kovin kauan jaksa pyöriä.

Lempisäveltäjä?

En voi sanoa, että minulla olisi lempisäveltäjää. Tutustuin klassiseen musiikkiin melko myöhään, mutta muistan jo aluksi ihastuneeni Beethovenin sinfonioihin. Meillä oli kotona myös joku Best of Sibelius -levy, mitä tykkäsin kuunnella. Kaiken kaikkiaan kuuntelen eniten orkesterimusiikkia. Kuuntelen vapaa-ajalla aika vähän musiikkia, sillä korvat tarvitsevat lepoa. Joskus kokatessa tai siivotessa kuuntelen mielelläni soul-musiikkia.

Mikä sinua inspiroi?

Minua inspiroivat vastaantulleet musiikin ammattilaiset, jotka soittavat todella hyvin, mutta osaavat pitää jalat maassa.

Jääkö musiikin lisäksi aikaa muuhun?

Musiikin lisäksi joskus urheilen ja vietän iltaa ystävien kanssa. Pidän hyvistä elokuvista ja elokuvafestivaaleista. Käyn toisinaan taidenäyttelyissä. Olen vegaani, joten sitä myötä tulee seurattua vähän ilmasto- ja eläinoikeushommia, mutta oikeastaan enemmän herkkureseptejä.

Mikä sinusta tulee isona?

Minusta tulee toivottavasti isona orkesterimuusikko. Jos en pääse sinne asti, niin keksin jotain muuta, jos tulee tarvetta. Jos olisi pakko vaihtaa alaa, saattaisin mennä opiskelemaan psykologiaa tai jotai ihmisten tutkimista.

Musiikkiesityksenä videolla kuullaan ensimmäinen osa Allegro tristamente Francis Poulencin klarinettisonaatista. Pianistina on Timo Koskinen. Toimittajina ovat Riikka Holopainen ja Janne Koskinen. Ohjaus Harri Anttila.

  • Vladimir Agopov voitti Lied-sävellyskilpailun 2017

    Katso kaikki palkinnot & finaaliesitykset.

    Kokenut konkari, säveltäjä Vladimir Agopov voitti lauantaina 18.11. pidetyn Yrjö Kilpinen -seuran järjestämän ensimmäisen Lied-sävellyskilpailun laulusarjallaan Four songs to the poems by William Blake. Ensimmäinen palkinto on suuruudeltaan 5.000 euroa.

  • Urkureduktio tukee Kokkosen Requiemiä

    Levyarvostelu

    Joonas Kokkosen Requiem orkesterille, kuorolle ja solisteille syntyi tuskallisen hankalasti, mutta siitä tuli hänen kaunein suurteoksensa, täynnä kimmeltävää valoa, säihkyviä harmonioita, herkkyyttä ja voimaa. Teosta on esitetty ihmeen vähän - pääsiäisaikaan suuret esittäjistöt pelaavat varman päälle tutummilla passioilla ja requiemeillä. Kenties tilanne muuttuu nyt, kun Jouko Linjama on tehnyt Kokkosen requiemistä urkureduktion, joka uuden levyn perusteella toimii vallan mainiosti.

  • Kostiainen yhdisti kaikki requiemit omaansa

    Levyarvostelu

    Requiem sävellysmuotona houkuttelee säveltäjistä usein esiin uusia piirteitä, etenkin kauneutta, dramatiikkaa ja perinnetietoisuutta. Näin on käynyt myös Pekka Kostiaiselle, jonka Requiem on tavallaan kaunis, välillä dramaattinen ja kauttaaltaan tietoinen perinteestä. Mutta Alban vasta julkaisema levytys saa aprikoimaan perinteen suhdetta aikamme musiikin vaatimuksiin. Kostiaisen Requiem nimittäin kuulostaa kaikilta aiemmilta requiemeiltä, muttei lainkaan uudelta.

  • Sibeliuksen viulukonserton pianoreduktion väärinymmärrys

    Levyarvostelu

    Sibeliuksen viulukonsertto lienee viehättänyt Fritz Kreisleria, mutta samalla tuo vanhan ajan viiksekäs viuluviikari tunnusti tosiasiat. Orkesterin kanssa pääsee soittamaan harvoin kun taas pianisteja on kaikkialla, joten parasta laatia konsertosta reduktio viululle ja pianolle. Ja väliäkö sillä, että sellaisen oli Sibelius jo tehnyt - pätevänä pianistina Kreisler tiesi mitä halusi. Janit Lehtonen ja Aarrevaara ovat nyt levyttäneet Kreislerin reduktion, mutta minulle jää olo, etteivät he lainkaan ymmärrä Kreislerin aivoituksia.