Hyppää pääsisältöön

Red Nose Companyn Punainen viiva uskoo unelmien voimaan

Zin ja Mike, eli Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama Kiannon maisemissa.
Zin ja Mike, eli Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama Kiannon maisemissa. Kuva: Red Nose Company Punainen viiva,red nose company

Punainen viiva ilmestyi 108 vuotta sitten, vuonna 1909. Tammikuussa 2017 teos nähtiin ensimmäistä kertaa Kansallisteatterissa. Punaista viivaa, kuten mitään muutakaan Ilmari Kiannon teosta, ei ollut koskaan esitetty Kansallisteatterin ohjelmistossa.

Hämmentävän asiantilan kertoo ja samalla korjaa kaksi klovnia, nimeltään Mike ja Zin. Punanenät arvelevat, että Kiantoa tosin korpeasi, että häntä näytellään pienellä näyttämöllä, kun samaan aikaan ISOLLA näyttämöllä esitetään komeasti Minna Canthia!

Romaanin tarinaan limittyy kirjailijan elämä – ja jakamamme hetki teatterisalissa, jossa klovnit klassikkoromaania tutkailevat ja tulkitsevat.

Kiantoa korpeasi, että häntä näytellään pienellä näyttämöllä.
Zin (Timo Ruuskanen) Ilmari Kiannon luona kylässä.
Zin (Timo Ruuskanen) Ilmari Kiannon luona kylässä. Kuva: Red Nose Company Punainen viiva,red nose company

Otso Kauton Red Nose Companylle ohjaama Punainen viiva on kiertänyt Suomea vuoden ajan, mutta itse pääsin katsomaan sen vasta nyt. Kansallisteatterista starttasi tammikuun lopussa Punaisen viivan Suomi 100 -kiertue, joka vie esityksen ympäri Suomea ja Tuhkolmaan saakka.

Punainen viiva lähtee liikkeelle samasta tilanteesta kuin saman tiimin edellinen hitti, Juoksuhaudantie. On punainen esirippu, on kaksi klovnia ja muutama soitin. Tuukka Vasaman Mike ja Timo Ruuskasen Zin vievät tarinaa milloin Ilmari Iki-Kiannon Turjanlinnaan Suomussalmelle, Kekkosen kanssa saunaan, karhun talvipesään tai Topin ja Riikan köyhään tölliin, Korpiloukkoon.

Punainen viiva ei ole samalla tavalla hillitön naurattaja kuin Juoksuhaudantie, se on jo aiheeltaan isompi, ankarampi.

Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama ovat Zin ja Mike.
Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama ovat Zin ja Mike. Kuva: Red Nose Company/ Tero Ahonen Punainen viiva,red nose company

Tämä on teatteria politiikasta, ajanjaksosta jolloin järjestettiin Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit. ”Soli-sali-rattien” puhujat kiertävät salomaita ja herättävät köyhässä kansassa toivon paremmasta. Niinpä myös Korpiloukon Topi ja Riika vakuuttuvat, että punaisen viivan vetäminen äänestyslappuun auttaisi heidänkin niukkaa ja tiukkaa eloaan.

Mutta eihän se helpota, ei hetkessä. Riikaa alkaa kaduttaa äänestäminen. Ehkä se oli jumalaton teko, josta seurasi jumalan kosto. Sillä vaalien jälkeen viidestä lapsesta kolme kuolee.

Hurmaavia ovat, nämä klovnit!

Karun tarinan äärellä Mike ja Zin onnistuvat olemaan paitsi vakavia ja tosissaan, myös höpsöjä, itseironisia, kevyitä. He huvittavat ja huvittuvat, improvisoivat, soittavat Iggy ”Iki” Popia, reagoivat yleisön reaktioihin. Hurmaavia ovat, nämä klovnit!

Teatterissa oli mukanani pian 12-vuotias poikani, joka tykkäsi kovasti – ikäsuositus on 13-vuotiaasta ylöspäin. Hän antoi klovneille täydet viisi tähteä viidestä. Ennen esitystä kävimme yhdessä läpi Punaisen viivan tapahtumia ja taustaa, ja hyvin poika pysyi kärryillä. Vain muutama vitsi piti myöhemmin selittää: kuten sanan ”salolainen” kaksoismerkitys, tai se, mikä on piritori ja kuka on Aulis Sallinen.

Esityksen jälkeen katsojat saivat ottaa fanikuvia Zinin ja Miken kanssa.
Esityksen jälkeen katsojat saivat ottaa fanikuvia Zinin ja Miken kanssa. Esityksen jälkeen katsojat saivat ottaa fanikuvia Zinin ja Miken kanssa. Kuva: Tuula Viitaniemi Punainen viiva,red nose company
Mikä sinun haaveesi voisi olla sadan vuoden päästä totta?

Esitys päättyy kehotukseen haaveilla. Sata vuotta sitten nälkämaan perukoilla Topi ja Riika haaveilivat, että äänestämällä elämä helpottaisi. Ei helpottanut, ei heti. Mutta nyt, sata vuotta myöhemmin, suurin osa heidän unelmistaan on toteutunut.

Mistä sellaisesta sinä voisit unelmoida nyt, joka olisi sadan vuoden päästä totta, kysyvät klovnit.

Minä tajusin haaveilevani äärimmäisestä asiasta: että vielä sadan vuoden kuluttua tämä pieni pallomme olisi elinkelpoinen, kaunis ja vihreä.

Mike ja Zin, eli Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen esittävät Punaista viivaa.
Mike ja Zin, eli Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen esittävät Punaista viivaa. Kuva: Red Nose Company Punainen viiva,red nose company

Red Nose Company ja Quo Vadis: Punainen viiva. Teksti Ilmari Kianto ja työryhmä. Ohjaus Otso Kautto. Pukusuunnittelu Tuomas Lampinen, valosuunnittelu Antti Kujala. Näyttämöllä Mike (Tuukka Vasama) ja Zin (Timo Ruuskanen)
Ensi-ilta Teatteri Avoimissa Ovissa 22.1.2016
Suomen kiertue jatkuu 2.2. Pieksämäellä. Tässä linkki esityskalenteriin.

Aiheeseen liittyvät linkit:

Näihin kuviin Ilmari Kiannon Punainen viiva tiivistyy klovnien käsissä!

RedNoseCompanyn klovnit Aamu-tv:ssä

Penkkitaiteilija

  • Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!

    Eihän se noin ollut. Väärin kirjoitettu!

    Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu! Käsittääkseni tällöin luullaan, että aikoinaan jossain tapahtuneet asiat muuttuvatkin kirjan julkaisun myötä kirjalliseen muotoon ja maailma siitä luetun tekstin mukaiseksi.

  • Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä

    Monenlaisia kansallisia henkilöitymiä Suomi-neidon lisäksi

    Miksi meillä on kansallisena symbolina heiveröinen neito, kun naapureilla on valkyriamaisia äitihahmoja miekkoineen? Usein kuulee väitettävän, että Suomi-neito on kehittynyt Suomen kartan muodosta. Siinähän näyttäisi olevan hameeseen pukeutunut henkilö käsivarsi kohotettuna.

  • Oikea joulu sielumusiikilla maustettuna

    The right x-mas

    "Suomessa oli jo 1990-luvun lopulla paljon maahanmuuttajia ja me mietimme ohjelmaan antirasistista teemaa. White christmas ei tuntunut hyvältä. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Timo Rautiaisen Tiernapojat - raskaalla poljennolla joulua kohti

    Timo Rautiainen

    Teeman Elävä arkisto toivottaa hyvää joulua itse kullekin säädylle ja lähtee tiernapoikien matkaan. Timo Rautiainen kertoo, miten tiernapojat taittuivat hevirockin tyyliin ja lopuksi näemme sen aidon ja alkupeärisen version. Tiernapojat Yle Teemalla: Torstaina 14.12. klo 23.11 Perjantaina 15.12. klo 14.55 Maanantaina 18.12.

  • Metsä huokaa ja hiljenee. Avaruusromua 17.12.2017

    Äänien ihmeellisessä maailmassa, metsissä ja maisemissa.

    Yhtäkkiä metsä hiljenee ympärillä. Linnunlaulu lakkaa ja metsä vaikenee. Valo tulee oudosta suunnasta. Kaikki on ylösalaisin. Kaikki on väärinpäin. Tuttu metsä on muuttunut vieraaksi paikaksi. Metsänpeittoon joutuneelle tulee omituinen, vieras olo. Metsänpeitto on suomalaisessa kansanuskomusperinteessä tila tai paikka, johon metsässä kulkeva ihminen tai kotieläin voi joutua. Metsänpeitossa kulkija joutuu metsänhaltijoiden ja maahisten maailmaan. Avaruusromussa seikkaillaan äänien ihmeellisessä maailmassa, metsissä ja maisemissa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Star Wars: The Last Jedi - Hyvä, paha, hyvä, paha...

    Uusi Star Wars vetoaa vauhdilla ja söpöydellä

    Star Warsin uusi trilogia ilmestyy joka toinen vuosi, ja välivuosina tulee spinoff-elokuvia. Sarjan ensi-iltatahti alkaa olla äärirajoilla, joten on hyvä kysymys, miten uusi elokuva The Last Jedi kestää toiston ja arkipäiväistymisen. Uudessa sarjassa on otettu konservatiivinen linja sarjan uudistamiseen.

  • Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!

    Eihän se noin ollut. Väärin kirjoitettu!

    Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu! Käsittääkseni tällöin luullaan, että aikoinaan jossain tapahtuneet asiat muuttuvatkin kirjan julkaisun myötä kirjalliseen muotoon ja maailma siitä luetun tekstin mukaiseksi.

  • Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä

    Monenlaisia kansallisia henkilöitymiä Suomi-neidon lisäksi

    Miksi meillä on kansallisena symbolina heiveröinen neito, kun naapureilla on valkyriamaisia äitihahmoja miekkoineen? Usein kuulee väitettävän, että Suomi-neito on kehittynyt Suomen kartan muodosta. Siinähän näyttäisi olevan hameeseen pukeutunut henkilö käsivarsi kohotettuna.

  • Kriisien, uppoamisten, surujen ja ilojen 1990-luku - lue vuosikymmenen klassikot e-kirjoina!

    Lukulista 1990-luvulle

    1990-luvun alussa Suomessa oli maan historian pahimpia lamakausia ja ennennäkemätön suurtyöttömyys. Neuvostoliitto hajosi, Euroopan kartta meni uusiksi ja Jugoslaviassa syyllistyttiin kansanmurhiin. Teknologian, kännyköiden ja pöytätietokoneiden kehitys synnytti www-tietoverkon ja auttoi Suomen lamasta. 90-luvulla kotimaiset romaanit nostivat esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ihmisten pahoinvoinnin, huolen Suomen asemasta Euroopassa sekä jatkuvan kasvun ideologian mahdottomuudesta. Afrikan ongelmista, nälästä, pakolaisuudesta, rikollisuudesta ja terrorismista kirjoitettiin 2000-luvun kriisejä ennakoiden, mutta ilmastomuutoksesta ei vielä oltu tietoisia.

  • Antti Heikkinen: Jag är en juntti!

    Puikulaperuna nenään ja loukkaantumaan.

    Lukeudun niihin juntteihin, jotka kouluaikoina näyttivät ruotsinkielelle keskisormea ja tuumivat, että ei jumalauta sisämaassa asuvan savolaisen tarvitse länsinaapurin kanssa kommunikoida.

  • Oikea joulu sielumusiikilla maustettuna

    The right x-mas

    "Suomessa oli jo 1990-luvun lopulla paljon maahanmuuttajia ja me mietimme ohjelmaan antirasistista teemaa. White christmas ei tuntunut hyvältä. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas.