Hyppää pääsisältöön

Red Nose Companyn Punainen viiva uskoo unelmien voimaan

Zin ja Mike, eli Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama Kiannon maisemissa.
Zin ja Mike, eli Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama Kiannon maisemissa. Kuva: Red Nose Company Punainen viiva,red nose company

Punainen viiva ilmestyi 108 vuotta sitten, vuonna 1909. Tammikuussa 2017 teos nähtiin ensimmäistä kertaa Kansallisteatterissa. Punaista viivaa, kuten mitään muutakaan Ilmari Kiannon teosta, ei ollut koskaan esitetty Kansallisteatterin ohjelmistossa.

Hämmentävän asiantilan kertoo ja samalla korjaa kaksi klovnia, nimeltään Mike ja Zin. Punanenät arvelevat, että Kiantoa tosin korpeasi, että häntä näytellään pienellä näyttämöllä, kun samaan aikaan ISOLLA näyttämöllä esitetään komeasti Minna Canthia!

Romaanin tarinaan limittyy kirjailijan elämä – ja jakamamme hetki teatterisalissa, jossa klovnit klassikkoromaania tutkailevat ja tulkitsevat.

Kiantoa korpeasi, että häntä näytellään pienellä näyttämöllä.
Zin (Timo Ruuskanen) Ilmari Kiannon luona kylässä.
Zin (Timo Ruuskanen) Ilmari Kiannon luona kylässä. Kuva: Red Nose Company Punainen viiva,red nose company

Otso Kauton Red Nose Companylle ohjaama Punainen viiva on kiertänyt Suomea vuoden ajan, mutta itse pääsin katsomaan sen vasta nyt. Kansallisteatterista starttasi tammikuun lopussa Punaisen viivan Suomi 100 -kiertue, joka vie esityksen ympäri Suomea ja Tuhkolmaan saakka.

Punainen viiva lähtee liikkeelle samasta tilanteesta kuin saman tiimin edellinen hitti, Juoksuhaudantie. On punainen esirippu, on kaksi klovnia ja muutama soitin. Tuukka Vasaman Mike ja Timo Ruuskasen Zin vievät tarinaa milloin Ilmari Iki-Kiannon Turjanlinnaan Suomussalmelle, Kekkosen kanssa saunaan, karhun talvipesään tai Topin ja Riikan köyhään tölliin, Korpiloukkoon.

Punainen viiva ei ole samalla tavalla hillitön naurattaja kuin Juoksuhaudantie, se on jo aiheeltaan isompi, ankarampi.

Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama ovat Zin ja Mike.
Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama ovat Zin ja Mike. Kuva: Red Nose Company/ Tero Ahonen Punainen viiva,red nose company

Tämä on teatteria politiikasta, ajanjaksosta jolloin järjestettiin Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit. ”Soli-sali-rattien” puhujat kiertävät salomaita ja herättävät köyhässä kansassa toivon paremmasta. Niinpä myös Korpiloukon Topi ja Riika vakuuttuvat, että punaisen viivan vetäminen äänestyslappuun auttaisi heidänkin niukkaa ja tiukkaa eloaan.

Mutta eihän se helpota, ei hetkessä. Riikaa alkaa kaduttaa äänestäminen. Ehkä se oli jumalaton teko, josta seurasi jumalan kosto. Sillä vaalien jälkeen viidestä lapsesta kolme kuolee.

Hurmaavia ovat, nämä klovnit!

Karun tarinan äärellä Mike ja Zin onnistuvat olemaan paitsi vakavia ja tosissaan, myös höpsöjä, itseironisia, kevyitä. He huvittavat ja huvittuvat, improvisoivat, soittavat Iggy ”Iki” Popia, reagoivat yleisön reaktioihin. Hurmaavia ovat, nämä klovnit!

Teatterissa oli mukanani pian 12-vuotias poikani, joka tykkäsi kovasti – ikäsuositus on 13-vuotiaasta ylöspäin. Hän antoi klovneille täydet viisi tähteä viidestä. Ennen esitystä kävimme yhdessä läpi Punaisen viivan tapahtumia ja taustaa, ja hyvin poika pysyi kärryillä. Vain muutama vitsi piti myöhemmin selittää: kuten sanan ”salolainen” kaksoismerkitys, tai se, mikä on piritori ja kuka on Aulis Sallinen.

Esityksen jälkeen katsojat saivat ottaa fanikuvia Zinin ja Miken kanssa.
Esityksen jälkeen katsojat saivat ottaa fanikuvia Zinin ja Miken kanssa. Esityksen jälkeen katsojat saivat ottaa fanikuvia Zinin ja Miken kanssa. Kuva: Tuula Viitaniemi Punainen viiva,red nose company
Mikä sinun haaveesi voisi olla sadan vuoden päästä totta?

Esitys päättyy kehotukseen haaveilla. Sata vuotta sitten nälkämaan perukoilla Topi ja Riika haaveilivat, että äänestämällä elämä helpottaisi. Ei helpottanut, ei heti. Mutta nyt, sata vuotta myöhemmin, suurin osa heidän unelmistaan on toteutunut.

Mistä sellaisesta sinä voisit unelmoida nyt, joka olisi sadan vuoden päästä totta, kysyvät klovnit.

Minä tajusin haaveilevani äärimmäisestä asiasta: että vielä sadan vuoden kuluttua tämä pieni pallomme olisi elinkelpoinen, kaunis ja vihreä.

Mike ja Zin, eli Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen esittävät Punaista viivaa.
Mike ja Zin, eli Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen esittävät Punaista viivaa. Kuva: Red Nose Company Punainen viiva,red nose company

Red Nose Company ja Quo Vadis: Punainen viiva. Teksti Ilmari Kianto ja työryhmä. Ohjaus Otso Kautto. Pukusuunnittelu Tuomas Lampinen, valosuunnittelu Antti Kujala. Näyttämöllä Mike (Tuukka Vasama) ja Zin (Timo Ruuskanen)
Ensi-ilta Teatteri Avoimissa Ovissa 22.1.2016
Suomen kiertue jatkuu 2.2. Pieksämäellä. Tässä linkki esityskalenteriin.

Aiheeseen liittyvät linkit:

Näihin kuviin Ilmari Kiannon Punainen viiva tiivistyy klovnien käsissä!

RedNoseCompanyn klovnit Aamu-tv:ssä

Penkkitaiteilija

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Purevan hauska Huovinen

    Veikko Huovisen huumori ei ole hampaatonta

    Veikko Huovinen oli vain 24-vuotias luodessaan korpifilosofi Konsta Pylkkäsen. Havukka-ahon ajattelija saattaisi olla rasittava kaveri oikeassa elämässä, mutta kirjallisena hahmona hän on täydellinen.

  • Koivu ja tähti skoolaa kossupiimällä isänmaalle

    Pirkko Saision näytelmä sekoittaa myyttejä ja tragikomediaa

    Pirkko Saisio on kirjoittanut oman näkemyksensä Zacharias Topeliuksen Koivun ja Tähden tarinasta. Alkuteos antaa raamit, joiden puitteissa kirjailija kuljettaa humoristisina, raakoina väläyksinä maamme historiaa. Kansallisteatterin juhlanäytelmä on älyttömän hauska, tyly – ja kovin lohduton.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 3: Työkaluja, neuvoja ja kirjallisuutta

    Jonni Roos kertoo, mistä löysi kitaranrakennustietoa.

    Olen jo muutamien vuosien ajan ostanut halvalla eteen tulevia puutyökaluja ilman sen kummempaa tarkoitusta. Päätettyäni rakentaa kitaran, uskoin niille tulevan käyttöä. Autotallin perukoilla minulla oli avaamaton käsisirkkeli pakkauksessaan, pienehkö yläjyrsin, pienoispora ja akkuporakone. Rakentamisen alkuvaiheessa näiden käyttökelpoisuus kitaranrakennukseen oli kuitenkin minulle epäselvää.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 2: Lentävä lähtö

    Jonni Roos ostaa runkoaihion ensimmäiseen kitaraansa.

    Kitaranrakennukseni sai lentävän lähdön. Muusikoiden.net -ilmoituspalastalla Esa ilmoitti myyvänsä kitaran rungoksi soveltuvan palan tervaleppää.

  • Rakenna oma soitin - osallistu KulttuuriCocktailin rakennushaasteeseen!

    Rakenna soitin - ja näytä meille mitä rakennat!

    Sinäkin voit rakentaa soittimen! Aloita nyt, ja lähetä meille päivityksiä siitä, miten rakentaminen edistyy. Tammikuun loppuun mennessä kutsumme rakentamiseen osallistuneet Ylen tiloihin Pasilaan, jossa ihmettelemme valmistuneita soittimia yhdessä. Soitin voi olla mikä tahansa soiva peli. Tee vaikka rumpu, triangeli tai kitara!

  • Unohdettu supertutkija Edvard Westermarck tutki insestiä ja puolusti naisia

    Viisi ydinkohtaa Edward Westermarckin elämäntyöstä

    Edvard Westermarckin (1862–1939) nimi tunnetaan hyvin maailmalla, mutta ei Suomessa. Tietämättömyyteemme saattaa vaikuttaa se, ettei hänen teoksistaan ole suomennettu kuin muutama eikä hänen elämäntarinaansa tunneta täällä juurikaan. Syytä olisi, koska Westermarck on vaikuttanut käänteentekevästi monella tieteen alueella.

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Kun tulevaisuus on vain synkkä kärjistys nykyhetkestä – viisi ydinasiaa kahdesta Blade Runnerista

    Käsikirjoittaja ja kriitikko vertailevat Blade Runnereita.

    Ridley Scottin Blade Runner (1982) on tieteiselokuvan virstanpylväs, joka uskaltaa käsitellä ihmisyyden rajaa viihteen kehyksessä. Denis Villeneuven Blade Runner 2049 (2017) tekee saman näyttävämmin ja hallitummin – se on parhaimpina hetkinään kuin Kafkan käsikirjoittamaa Tarkovskia. KulttuuriCocktail tiivistää elokuvat käsikirjoittaja Ilja Rautsin ja elokuvakriitikko Matti Rämön kanssa viiteen pointtiin.