Hyppää pääsisältöön

Red Nose Companyn Punainen viiva uskoo unelmien voimaan

Zin ja Mike, eli Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama Kiannon maisemissa.
Zin ja Mike, eli Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama Kiannon maisemissa. Kuva: Red Nose Company Punainen viiva,red nose company

Punainen viiva ilmestyi 108 vuotta sitten, vuonna 1909. Tammikuussa 2017 teos nähtiin ensimmäistä kertaa Kansallisteatterissa. Punaista viivaa, kuten mitään muutakaan Ilmari Kiannon teosta, ei ollut koskaan esitetty Kansallisteatterin ohjelmistossa.

Hämmentävän asiantilan kertoo ja samalla korjaa kaksi klovnia, nimeltään Mike ja Zin. Punanenät arvelevat, että Kiantoa tosin korpeasi, että häntä näytellään pienellä näyttämöllä, kun samaan aikaan ISOLLA näyttämöllä esitetään komeasti Minna Canthia!

Romaanin tarinaan limittyy kirjailijan elämä – ja jakamamme hetki teatterisalissa, jossa klovnit klassikkoromaania tutkailevat ja tulkitsevat.

Kiantoa korpeasi, että häntä näytellään pienellä näyttämöllä.
Zin (Timo Ruuskanen) Ilmari Kiannon luona kylässä.
Zin (Timo Ruuskanen) Ilmari Kiannon luona kylässä. Kuva: Red Nose Company Punainen viiva,red nose company

Otso Kauton Red Nose Companylle ohjaama Punainen viiva on kiertänyt Suomea vuoden ajan, mutta itse pääsin katsomaan sen vasta nyt. Kansallisteatterista starttasi tammikuun lopussa Punaisen viivan Suomi 100 -kiertue, joka vie esityksen ympäri Suomea ja Tuhkolmaan saakka.

Punainen viiva lähtee liikkeelle samasta tilanteesta kuin saman tiimin edellinen hitti, Juoksuhaudantie. On punainen esirippu, on kaksi klovnia ja muutama soitin. Tuukka Vasaman Mike ja Timo Ruuskasen Zin vievät tarinaa milloin Ilmari Iki-Kiannon Turjanlinnaan Suomussalmelle, Kekkosen kanssa saunaan, karhun talvipesään tai Topin ja Riikan köyhään tölliin, Korpiloukkoon.

Punainen viiva ei ole samalla tavalla hillitön naurattaja kuin Juoksuhaudantie, se on jo aiheeltaan isompi, ankarampi.

Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama ovat Zin ja Mike.
Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama ovat Zin ja Mike. Kuva: Red Nose Company/ Tero Ahonen Punainen viiva,red nose company

Tämä on teatteria politiikasta, ajanjaksosta jolloin järjestettiin Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit. ”Soli-sali-rattien” puhujat kiertävät salomaita ja herättävät köyhässä kansassa toivon paremmasta. Niinpä myös Korpiloukon Topi ja Riika vakuuttuvat, että punaisen viivan vetäminen äänestyslappuun auttaisi heidänkin niukkaa ja tiukkaa eloaan.

Mutta eihän se helpota, ei hetkessä. Riikaa alkaa kaduttaa äänestäminen. Ehkä se oli jumalaton teko, josta seurasi jumalan kosto. Sillä vaalien jälkeen viidestä lapsesta kolme kuolee.

Hurmaavia ovat, nämä klovnit!

Karun tarinan äärellä Mike ja Zin onnistuvat olemaan paitsi vakavia ja tosissaan, myös höpsöjä, itseironisia, kevyitä. He huvittavat ja huvittuvat, improvisoivat, soittavat Iggy ”Iki” Popia, reagoivat yleisön reaktioihin. Hurmaavia ovat, nämä klovnit!

Teatterissa oli mukanani pian 12-vuotias poikani, joka tykkäsi kovasti – ikäsuositus on 13-vuotiaasta ylöspäin. Hän antoi klovneille täydet viisi tähteä viidestä. Ennen esitystä kävimme yhdessä läpi Punaisen viivan tapahtumia ja taustaa, ja hyvin poika pysyi kärryillä. Vain muutama vitsi piti myöhemmin selittää: kuten sanan ”salolainen” kaksoismerkitys, tai se, mikä on piritori ja kuka on Aulis Sallinen.

Esityksen jälkeen katsojat saivat ottaa fanikuvia Zinin ja Miken kanssa.
Esityksen jälkeen katsojat saivat ottaa fanikuvia Zinin ja Miken kanssa. Esityksen jälkeen katsojat saivat ottaa fanikuvia Zinin ja Miken kanssa. Kuva: Tuula Viitaniemi Punainen viiva,red nose company
Mikä sinun haaveesi voisi olla sadan vuoden päästä totta?

Esitys päättyy kehotukseen haaveilla. Sata vuotta sitten nälkämaan perukoilla Topi ja Riika haaveilivat, että äänestämällä elämä helpottaisi. Ei helpottanut, ei heti. Mutta nyt, sata vuotta myöhemmin, suurin osa heidän unelmistaan on toteutunut.

Mistä sellaisesta sinä voisit unelmoida nyt, joka olisi sadan vuoden päästä totta, kysyvät klovnit.

Minä tajusin haaveilevani äärimmäisestä asiasta: että vielä sadan vuoden kuluttua tämä pieni pallomme olisi elinkelpoinen, kaunis ja vihreä.

Mike ja Zin, eli Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen esittävät Punaista viivaa.
Mike ja Zin, eli Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen esittävät Punaista viivaa. Kuva: Red Nose Company Punainen viiva,red nose company

Red Nose Company ja Quo Vadis: Punainen viiva. Teksti Ilmari Kianto ja työryhmä. Ohjaus Otso Kautto. Pukusuunnittelu Tuomas Lampinen, valosuunnittelu Antti Kujala. Näyttämöllä Mike (Tuukka Vasama) ja Zin (Timo Ruuskanen)
Ensi-ilta Teatteri Avoimissa Ovissa 22.1.2016
Suomen kiertue jatkuu 2.2. Pieksämäellä. Tässä linkki esityskalenteriin.

Aiheeseen liittyvät linkit:

Näihin kuviin Ilmari Kiannon Punainen viiva tiivistyy klovnien käsissä!

RedNoseCompanyn klovnit Aamu-tv:ssä

Penkkitaiteilija

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri