Hyppää pääsisältöön

Tehdään sanoilla

Joukkovoima mielenosoitus hallituspolitiikkaa vastaan
Joukkovoima mielenosoitus hallituspolitiikkaa vastaan Kuva: Jouni Immonen / Yle hallitukselle kenkää

Poliitikkojen työ on pääasiassa sanoilla tekemistä: neuvottelua, lobbaamista, mielipiteiden ilmaisua ja päätösten tekoa. Poliitikon intressissä on tuoda jokin asia esiin, eli keskustelun piiriin. Yksi sanojen vaarallinen vaikutus on niiden taipumus luoda todellisuutta, muuttaa asioita todeksi toiston kautta.

Jos esimerkiksi pakolaista kutsutaan toistuvasti laittomaksi maahantulijaksi, hän lopulta muuttuu muiden ja omissa silmissäänkin rikolliseksi ja alkaa toimia kuten rikollinen. Luomme kaiken aikaa uusia tosiasioita maailmaan sanojen avulla, siksi niiden kanssa kannattaa olla huolellinen.

Sanat ovat siten myös tekoja. Puhuja käskee, laskee leikkiä, lupaa ja lyö vetoa. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta vasta brittifilosofi John L. Austin kiinnitti asiaan järjestelmällistä huomiota.

John Langshaw Austinin (1911–1960) luentoihin pohjautuva, postuumisti julkaistu Näin tehdään sanoilla (How to Do Things With Words, 1962) on puheaktiteorian klassikko. Useiden nykyfilosofien lisäksi muun muassa monet feministiset ajattelijat, kirjallisuudentutkijat, kielitieteilijät ja politiikantutkijat ovat hyödyntäneet ja jatkojalostaneet Austinin käsitteitä. Kirjan on kääntänyt suomeksi filosofi Risto Koskensilta.

Kaikki lauseet eivät ole toteamuksia. On myös kysymyksiä ja huudahduksia sekä lauseita, jotka ilmaisevat käskyjä, toiveita tai myöntöjä

Kieli on usein muutakin kuin kohteen kuvailua. Puhuja pyrkii sanomisellaan vaikuttamaan kuulijoihin ja maailmaan. Ihmisten kanssakäymisessä on erilaisia sopimuksia ja käytäntöjä, joita pidetään yllä kielen avulla. Pappi vihkii, poliisi pidättää ja poliitikko antaa lupauksen. Koskensilta muistuttaa, että valat, lupaukset ja vihkikaavat ovat merkityksellisiä vain, jos niiden lausujalla on yhteisössä asema, jota teko edellyttää.

Hartaustilaisuus ulkona luonnossa, metsässä. Pappi siunaa läsnäolijoita
Hartaustilaisuus ulkona luonnossa, metsässä. Pappi siunaa läsnäolijoita Kuva: Yle/ Mika Kanerva siunaus

Austinin teoriat ovat helposti nykypäivään sovellettavia. Ne perustuvat arkikielen käyttöön ja erilaisiin käytännön puhetilanteiden sopimuksiin. Puheaktiteoriaa on sitten Austinin aikojen kuitenkin kritisoitu erityisesti siksi, että siinä on liiaksi korostettu puhujan näkökulmaa. Puhumista ei voi pelkistää vain tavoitteisiin, joita puhujalla on kuulijaan nähden. Vuorovaikutuksessa olennainen osa on myös kuulijalla ja hänen tulkinnoillaan.

On muistettava, ettei puhujan alkuperäinen tarkoitus ehkä saavutakaan kuulijaa. Lisäksi lausumalla voi olla useita käyttötarkoituksia eri tulkitsijaryhmän mukaan. Aina on tahallisen tai tahattoman väärinymmärryksen mahdollisuus!

Donald Trumpin kampanja republikaanien presidenttiehdokkaaksi on ollut historian värikkäin. yle tv1
Donald Trumpin kampanja republikaanien presidenttiehdokkaaksi on ollut historian värikkäin. yle tv1 ulkolinja: kuka on donald trump?,Yle TV1
Medialukutaito: uutiskuvan valinta.
Medialukutaito: uutiskuvan valinta. Kuva: Kuvakaappaus Helsingin Sanomien näköislehdestä Medialukutaito,Juha Sipilä,Alexander Stubb,Timo Soini

Yhdysvaltojen presidentin tai kenen tahansa valtaapitävän valehtelu ja erityisesti välinpitämättömyys valheesta kiinni jäädessä järkyttää, koska saavutettu asema edellyttää erityistä rehellisyyttä ja luotettavuutta. Jos luvataan ennen vaaleja ettei koulutuksesta leikata, mutta vaalien jälkeen heti leikataankin, ei murenneta pelkästään luottamusta itseen tai puolueeseen vaan koko lupaamisen käytäntöön, Koskensilta huomauttaa. Lupaus on tapaan perustuva käytäntö, joka voi hävitä kokonaan, jos lupausten pettämisestä ei seuraa mitään, ja lupaaminen sitä kautta menettää merkityksensä. Miten sanoilla sitten herätetään toivoa ja rakennetaan tulevaisuutta?

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri