Hyppää pääsisältöön

Tehdään sanoilla

Joukkovoima mielenosoitus hallituspolitiikkaa vastaan
Joukkovoima mielenosoitus hallituspolitiikkaa vastaan Kuva: Jouni Immonen / Yle hallitukselle kenkää

Poliitikkojen työ on pääasiassa sanoilla tekemistä: neuvottelua, lobbaamista, mielipiteiden ilmaisua ja päätösten tekoa. Poliitikon intressissä on tuoda jokin asia esiin, eli keskustelun piiriin. Yksi sanojen vaarallinen vaikutus on niiden taipumus luoda todellisuutta, muuttaa asioita todeksi toiston kautta.

Jos esimerkiksi pakolaista kutsutaan toistuvasti laittomaksi maahantulijaksi, hän lopulta muuttuu muiden ja omissa silmissäänkin rikolliseksi ja alkaa toimia kuten rikollinen. Luomme kaiken aikaa uusia tosiasioita maailmaan sanojen avulla, siksi niiden kanssa kannattaa olla huolellinen.

Sanat ovat siten myös tekoja. Puhuja käskee, laskee leikkiä, lupaa ja lyö vetoa. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta vasta brittifilosofi John L. Austin kiinnitti asiaan järjestelmällistä huomiota.

John Langshaw Austinin (1911–1960) luentoihin pohjautuva, postuumisti julkaistu Näin tehdään sanoilla (How to Do Things With Words, 1962) on puheaktiteorian klassikko. Useiden nykyfilosofien lisäksi muun muassa monet feministiset ajattelijat, kirjallisuudentutkijat, kielitieteilijät ja politiikantutkijat ovat hyödyntäneet ja jatkojalostaneet Austinin käsitteitä. Kirjan on kääntänyt suomeksi filosofi Risto Koskensilta.

Kaikki lauseet eivät ole toteamuksia. On myös kysymyksiä ja huudahduksia sekä lauseita, jotka ilmaisevat käskyjä, toiveita tai myöntöjä

Kieli on usein muutakin kuin kohteen kuvailua. Puhuja pyrkii sanomisellaan vaikuttamaan kuulijoihin ja maailmaan. Ihmisten kanssakäymisessä on erilaisia sopimuksia ja käytäntöjä, joita pidetään yllä kielen avulla. Pappi vihkii, poliisi pidättää ja poliitikko antaa lupauksen. Koskensilta muistuttaa, että valat, lupaukset ja vihkikaavat ovat merkityksellisiä vain, jos niiden lausujalla on yhteisössä asema, jota teko edellyttää.

Hartaustilaisuus ulkona luonnossa, metsässä. Pappi siunaa läsnäolijoita
Hartaustilaisuus ulkona luonnossa, metsässä. Pappi siunaa läsnäolijoita Kuva: Yle/ Mika Kanerva siunaus

Austinin teoriat ovat helposti nykypäivään sovellettavia. Ne perustuvat arkikielen käyttöön ja erilaisiin käytännön puhetilanteiden sopimuksiin. Puheaktiteoriaa on sitten Austinin aikojen kuitenkin kritisoitu erityisesti siksi, että siinä on liiaksi korostettu puhujan näkökulmaa. Puhumista ei voi pelkistää vain tavoitteisiin, joita puhujalla on kuulijaan nähden. Vuorovaikutuksessa olennainen osa on myös kuulijalla ja hänen tulkinnoillaan.

On muistettava, ettei puhujan alkuperäinen tarkoitus ehkä saavutakaan kuulijaa. Lisäksi lausumalla voi olla useita käyttötarkoituksia eri tulkitsijaryhmän mukaan. Aina on tahallisen tai tahattoman väärinymmärryksen mahdollisuus!

Donald Trumpin kampanja republikaanien presidenttiehdokkaaksi on ollut historian värikkäin. yle tv1
Donald Trumpin kampanja republikaanien presidenttiehdokkaaksi on ollut historian värikkäin. yle tv1 ulkolinja: kuka on donald trump?,Yle TV1
Medialukutaito: uutiskuvan valinta.
Medialukutaito: uutiskuvan valinta. Kuva: Kuvakaappaus Helsingin Sanomien näköislehdestä Medialukutaito,Juha Sipilä,Alexander Stubb,Timo Soini

Yhdysvaltojen presidentin tai kenen tahansa valtaapitävän valehtelu ja erityisesti välinpitämättömyys valheesta kiinni jäädessä järkyttää, koska saavutettu asema edellyttää erityistä rehellisyyttä ja luotettavuutta. Jos luvataan ennen vaaleja ettei koulutuksesta leikata, mutta vaalien jälkeen heti leikataankin, ei murenneta pelkästään luottamusta itseen tai puolueeseen vaan koko lupaamisen käytäntöön, Koskensilta huomauttaa. Lupaus on tapaan perustuva käytäntö, joka voi hävitä kokonaan, jos lupausten pettämisestä ei seuraa mitään, ja lupaaminen sitä kautta menettää merkityksensä. Miten sanoilla sitten herätetään toivoa ja rakennetaan tulevaisuutta?

Kommentit
  • Sormitietokone eli tabletti eli pädi eli tabu vaiko ehkä sittenkin lääpytin?

    Tabletista lätyskään

    Käsissäsi on pieni, kevyt tietokone ilman näppäimistöä. Millä tavalla sinä sitä kutsut? Et selvästi ainakaan sormitietokoneeksi, vaikka se nimi sille annettiin aikoinaan muun muassa Helsingin Sanomien nimikilpailussa. Etkä luultavasti myöskään surffilaudaksi kuten ruotsalaiset tekevät.

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Sormitietokone eli tabletti eli pädi eli tabu vaiko ehkä sittenkin lääpytin?

    Tabletista lätyskään

    Käsissäsi on pieni, kevyt tietokone ilman näppäimistöä. Millä tavalla sinä sitä kutsut? Et selvästi ainakaan sormitietokoneeksi, vaikka se nimi sille annettiin aikoinaan muun muassa Helsingin Sanomien nimikilpailussa. Etkä luultavasti myöskään surffilaudaksi kuten ruotsalaiset tekevät.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kohta robotit eivät kaipaa ihmistä – 10 tarinaa robottien elämästä

    Robotti on enemmän kuin kone, se on kohta perheenjäsen.

    1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä, ja nyt ne haluavat olla perheenjäseniämme. Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme.

  • Esa-Pekka Salonen 60 vuotta Teemalla

    Juhlakonsertti suorana, arkisto-ohjelmia nuoresta maestrosta

    Kesällä 60 vuotta täyttänyttä maestro Esa-Pekka Salosta juhlitaan suorassa konserttilähetyksessä perjantaina 17.8. Lisäksi Teemalla nähdään arkisto-ohjelmia nuoremmasta Salosesta.

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Ingmar Bergmanin taiteen ja tuotteliaisuuden salaisuudet: jatkuva ripuli, elatusvelvollisuudet ja seksi

    Harva olisi selvinnyt Bergmanin vauhdissa

    Taiteilijadokumentit keskittyvät yleensä ylläpitämään romanttista neromyyttiä ja herkuttelemaan tragedioilla. Niitä tehdään ikään kuin kukaan ei jaksaisi kuulla neron teoksista mitään. Uusi Bergman-dokumentti Yksi vuosi, yksi elämä ei tee tästä poikkeusta. Saamme tietää että useamman naisen kanssa yhtä aikaa touhuavalla elokuvaohjaajalla oli ärtynyt suoli ja paha temperamentti. Mutta resepti toimii, sillä minäkin palasin kiinnostuneena hyllyssä pölyttyneen dvd-kokoelmani kimppuun ja innostuin lukemaan kolme ja puoli kirjaa Bergmanista.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Sähköisiä kuvia kokeilustudiolta

    Luvassa kokeellista ja elektronista musiikkia!

    Kun 1970-luvulla kuuli radiosta sanan "kokeilustudio", oli syytä vääntää volyyminappulaa kovemmalle. Luvassa nimittäin oli jotakin, jota ei muualta juuri kuullut: kokeellista ja elektronista musiikkia. Maaperä oli otollinen. Progressiivisen rockin tekijät olivat jo ehtineet tutustuttaa yleisön uusiin musiikillisiin maisemiin. 1970-luvulla Yleisradion kokeilustudiossa syntyneet albumit Ode to Marilyn ja Reidarin sähköiset kuvat toteuttivat näitä päämääriä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Space Junk 28 years: Monuments of the Concrete Era

    Features new Finnish electronic music.

    In this version, which includes images, the monuments of the age of concrete, abandoned places and objects engage in dialogue with previously unheard Finnish electronic music.