Hyppää pääsisältöön

Pakolaiskeskusteluja - radiofoninen dokumentti

Nainen ja vaaleapaitainen, viiksekäs mies istuvat sohvalla.
Nainen ja vaaleapaitainen, viiksekäs mies istuvat sohvalla. radiofonia,dokumentti

Mitä on radiofonia? Radiofoninen teos voi yhdistellä musiikkia, ääniä, tekstiä, jopa dramaturgisia piirteitä. Teemu Mäki ja Max Savikangas kertovat, miten heidän radiofoninen dokumenttinsa on rakentunut ja mihin sen aineisto pohjautuu.

Teosesittely

Pakolaiskeskusteluja – radiofoninen dokumentti (2016) on Teemu Mäen ja Max Savikankaan noin tunnin mittainen radiofoninen taideteos. Teemu Mäki koosti teosta varten dokumentaarisen tekstikollaasin. Kollaasin lähteinä olivat pakolaisuutta ja maahanmuuttoa käsittelevät kirjoitukset, puheet, keskustelut, nettikeskustelut ja toisaalta myös muun muassa Suomen valtion ja EU:n viralliset tilastot. Osa puhujista on julkisuuden henkilöitä, osa ei. Jotkut heistä kirjoittavat tai puhuvat omalla nimellään, osa nimimerkin suojissa. Lähteinä on käytetty myös järjestöjä tai valtion organisaatioita, kuten Tilastokeskus.

Toinen tärkeä radiofonian materiaali ovat haastattelut. "Haastattelimme kolmea irakilaispakolaista, jotka odottavat pakolaisten vastaanottokeskuksessa turvapaikkapäätöstä. Haastattelimme myös kahta Suomen kansalaista, jotka tulivat Suomeen pakolaisina kauan sitten, ja jotka ovat asuneet suurimman osan elämästään Suomessa", kertovat Mäki ja Savikangas.

Runo käsittelee auttamisen halua ja haluttomuutta ja sopi siksi hyvin radiofoniamme sydämeksi.

Teoksen nimi Pakolaiskeskusteluja on tavallaan vain lakoninen tuoteseloste. Tämän lisäksi se on viittaus Bertolt Brechtin samannimiseen kirjaan (Flüchtlingsgespräche, 1961, suom. Elvi Sinervo), jonka hän kirjoitti oleskellessaan itse pakolaisena Suomessa 1940–41.

"Radiofoniassamme ei kuitenkaan lainata riviäkään Brechtin Pakolaiskeskustelusta. Sen sijaan teoksessamme on mukana yksi Brechtin lyhyt runo Me matkustimme mukavassa vaunussa (Fahrend in einem bequemen Wagen, 1934, suom. Brita Polttila). Runo käsittelee auttamisen halua ja haluttomuutta ja sopi siksi hyvin radiofoniamme sydämeksi", Mäki ja Savikangas pohjustavat.

Max Savikangas yhdisti kaikkia edellä mainittuja materiaaleja sekä instrumentaali- ja elektroakustista musiikkia, jonka hän oli säveltänyt teosta varten. Näistä palikoista muodostui radiofonisen sävellyksen lähtökohta ja raakamateriaali.

Taustaa & lisätietoa

Passi on jaloin osa ihmisestä. Eikä se synnykään yhtä yksinkertaisesti kuin ihminen. Ihminen voi syntyä missä hyvänsä ja aivan kevytmielisellä tavalla ja syyttä suotta, mutta passi ei koskaan. Siksi se kelpaakin silloin kun se on hyvä. Kun taas ihminen voi olla vaikka kuinka hyvä, mutta ei silti kelpaa. (Ote Bertolt Brechtin kirjasta Pakolaiskeskusteluja, orig. Flüchtlingsgespräche, 1961.)

Pakolaiskeskusteluja on jatkoa Mäen ja Savikankaan yhteisteoksille, joita ovat olleet esimerkiksi vuonna 2013 Ylen yhdestä tilauksesta tehty radiofoninen teos Crash, vuonna 2005 Kiasma-teatteriin tehty Sulkapallo-ooppera ja Max Savikankaan vuonna 1999 säveltämä Maito lausujalle ja jousikvartetille Teemu Mäen samannimiseen tekstiin.

Nonon Il Canto Sospeso on sävellys orkesterille, kuorolle ja lausujille, jossa käytetty teksti on suoraan poimittu natsien teloittamien vankien viimeisistä kirjeistä omaisilleen.

Teemu Mäen osalta Pakolaiskeskusteluja on lisäksi jatkoa tai sukua hänen kahdelle viimeaikaiselle ohjaustyölleen: ensinnäkin Hulluus ja yhteiskunta -elokuvalle/audiovideolle, joka tehtiin Ylen Radioteatterin tilauksesta vuonna 2014. Se oli audiovisuaalinen versio Harri Virtasen käsikirjoittamasta, Juha-Pekka Hotisen ohjaamasta ja Radioteatterin (Pekka Ruohoranta) tuottamasta kuunnelmasta. Toisekseen Pakolaiskeskusteluja on sukua myös Teemu Mäen ohjaamalle Antti Auvisen Autuus-oopperalle, joka tuotettiin Helsingin Musiikkitalon Sonore -saliin Helsingin Juhlaviikoille 2015. Molemmissa näissä käytettiin dokumenttikuvaa ja tosielämästä lainattuja tekstikatkelmia, joita sovellettiin sekä teosten ääni- että kuvaraidalla.

Tärkeä innoitus hankkeelle ovat olleet mm. eräät Luigi Nonon (1924–90) teokset sekä niiden tekotavat ja rakenteet. Nonon Il Canto Sospeso (1955–56) on sävellys orkesterille, kuorolle ja lausujille, jossa käytetty teksti on suoraan poimittu natsien teloittamien vankien viimeisistä kirjeistä omaisilleen. Nonon Da un diario italiano (1963–64) taas on 72-ääninen kuorosävellys, jonka tekstit on poimittu sävellystyötä varten tehdyistä, kirjailija Giuliano Scabia valikoimista ja editoimista, tehdastyöläisten haastatteluista.

Tärkeä innoituksen lähde on ollut myös B.A. Zimmermannin (1918–70) teos Requiem für einen jungen Dichter (1967–69), jossa Zimmermann käytti teksti- ja äänidokumentteja sävellyksensä materiaalina ja osana.

Sekä Nonolla että Zimmermannilla on tuotannossaan myös useita elektroakustisia teoksia, jotka tehtiin silloisten yleisradioiden kokeilustudioissa tavalla, joka nykynäkökulmasta katsoen edusti monitaiteellista pyrkimystä yhdistää radio-ohjelman, taidemusiikin ja äänitaiteen keinoja. "Tätä Nonon ja Zimmermannin perinnettä jatkaen pyrimme tekemään taidetta, joka olisi dokumenttimateriaalien kautta elävässä yhteydessä sekä arkitodellisuuteen että filosofis-poliittisten kysymysten abstraktimpiin tasoihin", Mäki ja Savikangas kiteyttävät.

Helsingissä, joulukuussa 2016,
Teemu Mäki & Max Savikangas

Ohjelma esitetään perjantaina 3.2. klo 22:05 Yle Radio 1:ssä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Teemu Mäki
Sävellys, kenttä-äänitys, editointi ja äänenprosessointi: Max Savikangas
Koosto: Max Savikangas ja Teemu Mäki.
Muusikot: Veli Kujala, neljäsosasävelaskelharmonikka. Max Savikangas, alttoviulu. Sampo Lassila, kontrabasso.
Puhujat: Teemu Mäki, Maryan Abdulkarim, Ramina Habibollah, Joonas Heikkinen, Jussi-Pekka Rantanen (Yle), Anna-Maria Talvio (Yle) sekä pakolaiset Bariq Hameed, Atheer Munder Saeed ja Badr Kudhair Hayal. Lisäksi teokseen sisältyy dokumenttiäänitteitä mielenosoituksista ja katkelmia ajankohtaisohjelmista.
Äänitys: Pentti Männikkö ja Joonatan Kotila (Yle)
Äänitarkkailija: Anders Wiksten (Yle)

Tilaaja: Yle Radio 1 / Ääniversumi / tuottaja Soila Valkama.

  • Miten tehdään kuunnelma suorana radioon?

    Toivon yö lähetettiin suorana Radio Suomessa 1.7.

    Lauantaina 1.7. Radio Suomi lähetti suorana Toivon yö -pienoiskuunnelmat, jotka äänitettiin Helsingissä livenä. Pienoiskuunnelmien suorassa lähetyksessä oli useita eläinvieraita ja tieto sattumanvaraisuudesta. Miten edessä olevaa yötä odotettiin, ja miten kaikki lopulta sujui?

  • Mistä on maalaiskomediat tehty?

    Mistä ne kertovat ja mikä tekee lajista niin suositun?

    Maalaiskomediat ja maaseutudraamat ovat nauttineet vuosien varrella huikeata suosiota: sarjoilla on uusintoineen yhteensä noin 124 miljoonaa katselukertaa. Jälleen yleisöä hellitään, sillä sarjat ovat nähtävissä taas Yle Areenassa . TV1 Kotikatsomossa esitetään sunnuntaista 6.8.2017 alkaen uusintana Korpelan kujanjuoksun ensimmäinen kausi ja sen jälkeen kakkoskauden uudet jaksot. Mistä maalaiskomediat oikein kertovat? Mikä tekee lajista niin suositun? Tätä pohtii allekirjoittanut eli Korpelan kujanjuoksun tuottaja yhdessä käsikirjoittaja Heikki Luoman ja käsikirjoittaja-ohjaaja Jukka Mäkisen kanssa.

  • Testaa, kuka musikaalitähti olisit?

    Kenen ajatusmaailma kuvastaa parhaiten omaasi? Testaa!

    Mitä teet, kun pissahätä yllättää ja keneltä kuuluu periä vuokraa? Kuka musikaalitähdistä sinusta paljastuu? Testaa! Varoitus: EI tosikoille! Musikaalikomedia Mä halusin olla suffragetti löytyy Areenasta!