Jenni Honkanen
Yle
Mitä tarkoittaa keittiöpsykologia? Entä milloin kriittisyys menee liian pitkälle? Ylioppilastutkintolautakunnan sensori Sirpa Vahtera kertoo, miten välttää yleisimmät sudenkuopat ja selviytyä kunnialla psykologian yo-kokeesta.
1. Varo keittiöpsykologiaa.
Mediassa voi törmätä psykologisiin väittämiin tai ohjeisiin, jotka eivät pidä paikkaansa. Tällaisia asioita, joille ei löydy psykologisia perusteita kutsutaan arkikielessä keittiöpsykologiaksi.
Esimerkki voisi olla uskomus siitä, että toinen aivopuolisko on vahvempi kuin toinen, minkä perusteella voitaisiin määritellä tietynlaisia persoonallisuuden piirteitä.
–Tässä on pieni totuuden häntä taustalla, sillä aivopuoliskojen dominanssi on neuropsykologiaa. Johtopäätöksissä mennään kuitenkin aivan liian pitkälle, sanoo Vahtera.
Hän neuvoo aina kysymään itseltään, mistä tiedän tämän asian.
2. Tarkastele asioita useasta näkökulmasta.
–Psykologiassa on hyvin vähän sellaista, mitä selittää vain yksi asia. Kokeen kysymyksetkään liittyvät harvoin vain yhteen kurssiin.
Syksyn 2016 kokeessa kysyttiin kosketuksen merkityksestä ihmisen hyvinvointiin, jolloin vastauksen olisi voinut rakentaa kehityspsykologiseen tai neuropsykologiseen tietoon.
Rakentaessa syventävämpää esseevastausta kannattaa kysyä itseltään, mikä muu tähän voi vaikuttaa. Älä tyydy ensimmäiseen vastaukseen. Hyvässä psykologian vastauksessa asioita tarkastellaan useasta eri näkökulmasta.
3. Ole kriittinen - mutta älä liikaa.
Tutkimukset ovat keskeinen osa psykologian tieteenalaa ja niiden kriittistä arviointia harjoitellaan läpi lukion. Psykologian yo-kokeesta löytyy tyypillisesti tutkimuksiin liittyviä tehtäviä.
–Tutkimuksia arvioidessaan kokelaat alkavat joskus ylikriittisiksi, Vahtera kertoo.
Tällä hän tarkoittaa sitä, että kokelaat lyttäävät tutkimukset toisensa jälkeen löytämättä niistä mitään hyvää. Joskus kriittisyys saa jopa hieman koomiset mittasuhteet, kun hienot tutkimussuunnitelmat tehtyään kokelaat tylyttävät omatkin tutkimuksensa.
Vahtera suosittelee olemaan tarkkana tehtävänannon kanssa, sillä tutkimuksen arvioiminen ei ole aina olennaista.
–Opiskelija saattaa tulkita, että tutkimuksia täytyy aina arvioida kriittisesti.
4. Harjoittele soveltamalla psykologiaa arkeesi.
Psykologia on helppo yhdistää arkeen. Vahtera suosittelee treenaamaan psykologian yo-kokeisiin soveltamalla asioita omaan elämään.
–Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi opiskelu ja muistin toiminta. Voi esimerkiksi kokeilla selittää omaa oppimistaan psykologian tiedon ja teorian avulla.
Vahteran mielestä hyvässä vastauksessa näkyy, jos opiskelija on ajatellut asioita ja luonut itselleen monipuolisen sisäisen mallin.
5. Tiedosta jos psykologia menee ihon alle.
Psykologia on oppiaine, joka on todella lähellä ihmisiä, minkä takia sen aihepiirit voivat joskus osua lähelle arkoja henkilökohtaisia asioita. Tyypillisiä esimerkkejä voivat olla masennus, syömishäiriö tai itsemurha lähipiirissä.
Itseä lähellä olevia aiheita ei missään tapauksessa tarvitse vältellä, mutta tunnekuohussa kirjoittaminen on hyvä tunnistaa.
–Omat kokemukset, näkemykset ja mielipiteet ovat rikkaus, mutta eivät pelkästään riitä hyvän ja eheän vastauksen rakentamiseksi, sanoo Vahtera.
Keitä ovat sensorit?
Sensorit ovat ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijoita, jotka laativat ja tarkastavat ylioppilaskokeet.
Lisää sensorien vinkkejä
Muokkaus 31.3.2017: Sirpa Vahteran kuva lisätty juttuun.
Juttua muokattu 26.2.2020: Kuva vaihdettu.
