Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Uskalla parantua

Voiko mieltään hallitsemalla vaikuttaa paranemiseen?
Anne Flinkkilän vieraana ovat Karita Aaltonen, JP Jakonen ja lääkäri Anu Raevuori. Voiko mieltään hallitsemalla vaikuttaa paranemiseen? yle tv1

TV1 keskiviikkona 8.2.2017 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 11.2. klo 17.10 ja sunnuntaina 12.2. klo 9.05
Katsottavissa Yle Areenassa

Kun ihminen sairastuu vakavasti, mieli alkaa helposti tuottaa kauhukuvia tulevasta. Mutta voiko olla todellista merkitystä sillä, että saa mielenhallinnalla kauhukuvat kuriin, pystyy keskittymään tähän hetkeen, parantumiseen ja toivoon.

Inhimillisessä tekijässä Anne Flinkkilän vieraina Karita Aaltonen, JP Jakonen ja lääkäri Anu Raevuori, joilla on kaikilla omat ratkaisunsa.

Kerralla äkkipysäys

Viisi vuotta sitten Karita Aaltonen sai huonoja uutisia: epämääräiset oireet olivat paljastuneet aivokasvaimeksi, joka oli pahinta laatua. Vauhdikkaan naisen elämään tuli kertaheitolla äkkipysäys.

Karita on ammatiltaan joogaopettaja, juontaja ja kouluttaja, jolle ihmisten edessä lavalla seisominen ja autolla liikkuminen ovat arkipäivää.

Juontokeikalla kuitenkin oli käydä huonosti, jalat pettivät yhtäkkiä alta ilman mitään järkevää syytä. Karita epäili stressiä, mutta sitten kun vähän ajan kuluttua autoa ajaessa yhtäkkiä hetkeksi katosi kyky ajaa, kyky reagoida, Karita tajusi, että nyt on tosi kysymyksessä.

Aivokasvain leikattiin ja kuukauden kuluttua Karita oli taas työn touhussa. Kasvain uusi nopeasti ja pakotti Karitan perimmäisten kysymysten äärelle. Hän halusi elää ja listasi mielessään kaikki ne syyt, joiden takia hän halua pysyä hengissä. Hoidot tepsivät ja tänä päivänä Karita on hengissä ja voi hyvin. Joku ihme? Ehkäpä, mutta Karita on vakuuttunut, että sekä hyvä hoito että omat valinnat ovat vaikuttaneet.

Tie alas tai eteenpäin

JP Jakonen on yrittäjä ja kirjailija, joka lähti toteuttamaan unelmaansa filosofin vastaanotosta. Aluksi meni hyvin, mutta sitten asiakkaita ei enää tullut. Hän joutui ottamaan lainaa toisen päälle ja lopulta oli pakko tunnustaa itselle ja perheelle, että perikato on edessä.

JP muistaa hetken, jolloin oli käännekohdassa: stressitaso oli kiehumispisteessä ja tie oli joko alaspäin masennuksen tai eteenpäin uusilla askeleilla. Perheellinen mies valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon ja on elossa ja iskussa taas.

Apua läsnäolosta

Sekä Karita että JP ovat saaneet apua sekä joogasta että meditaatiosta. Samoilla linjoilla on ohjelman kolmas vieras, erikoislääkäri Anu Raevuori. Anua kiinnostaa itämaisten filosofioiden viisaus ja ajatus kärsimyksestä ja vastoinkäymisten merkityksestä ihmisen elämässä.

Anun äiti menehtyi rintasyöpään ja se vei hänet Karitan lailla miettimään perimmäisiä kysymyksiä. Anu on erikoistumassa psykiatriksi ja hän kertoo ohjelmassa, miten mindfulness eli tietoisen läsnäolon harjoittelu auttaa sekä potilasta että lääkäriä.

Vaikka moni saattaa pitää mindfulnessiä tämän päivän trendiasiana, Anu muistuttaa, että sitä on tutkittu paljon myös tieteellisesti. Suurimman avun mindfulness on tuonut kroonisen kivun hoidossa, mutta myös ahdistus- ja masennuspotilaat ja esimerkiksi psoriasiksesta kärsivät ovat saaneet apua. Taustalla on mindfulnessin stressiä lievittävä vaikutus, näin arvellaan.

Parempi vastustuskyky

Karita muistelee syöpähoitojaan ja sanoo, että halusi asennoitua sytostaatteihin parantavana lääkkeenä. Hän ei kauhistellut etukäteen mahdollisia sivuvaikutuksia eikä taistellut hoitoja vastaan vaan mielikuvaharjoittelulla yritti saada positiivisen hengen päälle.

Anu sanoo, että mielellä on uskottua suurempi merkitys, meditaatiota ja mindfulnessia harjoittavilla ihmisillä on parempi vastustuskyky, joka taas omalta osaltaan vaikuttaa moniin sairauksiin, tavallisista flunssista lähtien.

Myös syöpäsairauksiin toivotaan monia vastauksia ja Anu onkin aloittamassa tutkimusta siitä, miten mindfulnessilla voitaisiin auttaa rintasyöpään sairastuneita nimenomaan stressin ja ahdistuksen näkökulmasta.

Kokonainen ihminen

Karita, JP ja Anu puhuvat uudenlaisesta, kokonaisvaltaisesta ihmiskuvasta ja toivovat vastakkainasettelun loppumista.

”Koululääketiede ja täydentävät hoidot nimenomaan täydentävät toisiaan, stressiä voi laskea monella menetelmällä, kaikki ihmisen parhaaksi. Toivo on tärkeä asia, ilman sitä ei ole mitään", toteaa Karita kohtalotovereilleen.

Anu sanoo, että lääkäreillä olisi tässä asiassa oppimista, toivoa ei saa kokonaan viedä, vaikka tilanne olisi huonokin. Karitakaan ei tiedä, mitä päässä nyt jyllää, mutta hän voi hyvin ja se riittää. Niin kauan kuin on elossa, on enemmän terve kuin sairas.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Kenen tarinaa luemme Kalle Päätalon romaaneista? Mihin Kallen kirjoissa rakastumme? Miksi jotkut eivät kertakaikkiaan jaksa kiinnostua Päätalosta? Onko Iijoki -sarja totta vai ei? Mitkä ovat parhaat päätalomaiset murreilmaisut, jotka muistat? Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 31.3.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Itämeren matkailuilta – Tule keskustelemaan laivamatkailusta

    Laivamatkailun ennen, nyt ja huomenna

    Suuri Itämeren matkailuilta – Millaisia muistoja sinulta on varhaisilta risteilymatkoilta? Millaisena näet laivamatkailun tulevaisuuden? Muistatko voiristeilyt Ruotsiin? Matkustitko Gdanskin ja Travemünden kautta Manner-Eurooppaan? Haluatko kysyä tämän päivän Itämeren matkailusta ja tulevaisuudennäkymistä?

  • Virpi Hämeen-Anttila on löytänyt itsestään rohkeuden ja halun vaikuttaa

    Kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan elämän kuusi kuvaa

    Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja. Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja.

  • Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään

    Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.

    Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.

  • Näyttelijä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa vahvoilla tarinoilla

    Pakolaisiksi joutuneiden kollegeoiden elämät koskettavat

    Vahvat tarinat ovat muuttaneet näyttelijä Terhi Panulaa ja tarinoita kertomalla hän haluaa muuttaa maailmaa. Erityisesti Lähi-idän tarinat, ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilija kollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä. Myös rakkaus Ranskaan, kieleen ja kulttuuriin, joka syntyi jo lapsena ranskalaisen koulun myötä, syvenee vuosi vuodelta.

  • Luterilaisen maailmanliiton johtaja Maria Immosta kiinnostaa se mikä maailmassa aiheuttaa köyhyyttä

    Globaali oikeudenmukaisuus kiinnostaa kehitysyhteistyössä.

    Kehitysyhteistyössä Maria Immonen haluaa kiinnittää huomion aina yksilöön, vaikka se ei ole helppoa. Hän toimii Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelu osaston johtajana ja alaisia hänellä on 8000 ympäri maailmaa. He edustavat monia eri uskontoja ja kansallisuuksia. Kehitysyhteistyötä tekevä ja humanitaarista apua välittävä luterilaisten kirkkojen perustama Maailmanpalvelu tekee kriisityötä ympäri maailmaa. Uganda on yksi tärkeä kohde, jossa pyritään auttamaan ihmisiä pakolaisleireillä uuden elämän alkuun.

  • André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

    André-Noël Chaker on retoriikan mestari.

    Kanadanranskalainen André Noël Chaker on valittu Suomessa Speakersforumin vuoden puhujaksi (2012) ja juontajaksi (2015). Hänellä on retoriikka hallussaan. Juristi, liikemies, muusikko ja kirjailija on viihtynyt Suomessa jo lähes 30 vuotta. Hänellä on taito rikkoa myyttejä ja kääntää suomalaisten vanhat rasitteet uusiksi voimavaroiksi. Persoonallaan hän rikkoo julkisuudessa muitakin sovinnaisia ja perinteisiä rajoja – huippujuristi, liikemies ja monipuolinen taiteilija esiintyy sujuvasti yksissä nahoissa. Uskottavasti.