Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Uskalla parantua

Voiko mieltään hallitsemalla vaikuttaa paranemiseen?
Anne Flinkkilän vieraana ovat Karita Aaltonen, JP Jakonen ja lääkäri Anu Raevuori. Voiko mieltään hallitsemalla vaikuttaa paranemiseen? yle tv1

TV1 keskiviikkona 8.2.2017 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 11.2. klo 17.10 ja sunnuntaina 12.2. klo 9.05
Katsottavissa Yle Areenassa

Kun ihminen sairastuu vakavasti, mieli alkaa helposti tuottaa kauhukuvia tulevasta. Mutta voiko olla todellista merkitystä sillä, että saa mielenhallinnalla kauhukuvat kuriin, pystyy keskittymään tähän hetkeen, parantumiseen ja toivoon.

Inhimillisessä tekijässä Anne Flinkkilän vieraina Karita Aaltonen, JP Jakonen ja lääkäri Anu Raevuori, joilla on kaikilla omat ratkaisunsa.

Kerralla äkkipysäys

Viisi vuotta sitten Karita Aaltonen sai huonoja uutisia: epämääräiset oireet olivat paljastuneet aivokasvaimeksi, joka oli pahinta laatua. Vauhdikkaan naisen elämään tuli kertaheitolla äkkipysäys.

Karita on ammatiltaan joogaopettaja, juontaja ja kouluttaja, jolle ihmisten edessä lavalla seisominen ja autolla liikkuminen ovat arkipäivää.

Juontokeikalla kuitenkin oli käydä huonosti, jalat pettivät yhtäkkiä alta ilman mitään järkevää syytä. Karita epäili stressiä, mutta sitten kun vähän ajan kuluttua autoa ajaessa yhtäkkiä hetkeksi katosi kyky ajaa, kyky reagoida, Karita tajusi, että nyt on tosi kysymyksessä.

Aivokasvain leikattiin ja kuukauden kuluttua Karita oli taas työn touhussa. Kasvain uusi nopeasti ja pakotti Karitan perimmäisten kysymysten äärelle. Hän halusi elää ja listasi mielessään kaikki ne syyt, joiden takia hän halua pysyä hengissä. Hoidot tepsivät ja tänä päivänä Karita on hengissä ja voi hyvin. Joku ihme? Ehkäpä, mutta Karita on vakuuttunut, että sekä hyvä hoito että omat valinnat ovat vaikuttaneet.

Tie alas tai eteenpäin

JP Jakonen on yrittäjä ja kirjailija, joka lähti toteuttamaan unelmaansa filosofin vastaanotosta. Aluksi meni hyvin, mutta sitten asiakkaita ei enää tullut. Hän joutui ottamaan lainaa toisen päälle ja lopulta oli pakko tunnustaa itselle ja perheelle, että perikato on edessä.

JP muistaa hetken, jolloin oli käännekohdassa: stressitaso oli kiehumispisteessä ja tie oli joko alaspäin masennuksen tai eteenpäin uusilla askeleilla. Perheellinen mies valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon ja on elossa ja iskussa taas.

Apua läsnäolosta

Sekä Karita että JP ovat saaneet apua sekä joogasta että meditaatiosta. Samoilla linjoilla on ohjelman kolmas vieras, erikoislääkäri Anu Raevuori. Anua kiinnostaa itämaisten filosofioiden viisaus ja ajatus kärsimyksestä ja vastoinkäymisten merkityksestä ihmisen elämässä.

Anun äiti menehtyi rintasyöpään ja se vei hänet Karitan lailla miettimään perimmäisiä kysymyksiä. Anu on erikoistumassa psykiatriksi ja hän kertoo ohjelmassa, miten mindfulness eli tietoisen läsnäolon harjoittelu auttaa sekä potilasta että lääkäriä.

Vaikka moni saattaa pitää mindfulnessiä tämän päivän trendiasiana, Anu muistuttaa, että sitä on tutkittu paljon myös tieteellisesti. Suurimman avun mindfulness on tuonut kroonisen kivun hoidossa, mutta myös ahdistus- ja masennuspotilaat ja esimerkiksi psoriasiksesta kärsivät ovat saaneet apua. Taustalla on mindfulnessin stressiä lievittävä vaikutus, näin arvellaan.

Parempi vastustuskyky

Karita muistelee syöpähoitojaan ja sanoo, että halusi asennoitua sytostaatteihin parantavana lääkkeenä. Hän ei kauhistellut etukäteen mahdollisia sivuvaikutuksia eikä taistellut hoitoja vastaan vaan mielikuvaharjoittelulla yritti saada positiivisen hengen päälle.

Anu sanoo, että mielellä on uskottua suurempi merkitys, meditaatiota ja mindfulnessia harjoittavilla ihmisillä on parempi vastustuskyky, joka taas omalta osaltaan vaikuttaa moniin sairauksiin, tavallisista flunssista lähtien.

Myös syöpäsairauksiin toivotaan monia vastauksia ja Anu onkin aloittamassa tutkimusta siitä, miten mindfulnessilla voitaisiin auttaa rintasyöpään sairastuneita nimenomaan stressin ja ahdistuksen näkökulmasta.

Kokonainen ihminen

Karita, JP ja Anu puhuvat uudenlaisesta, kokonaisvaltaisesta ihmiskuvasta ja toivovat vastakkainasettelun loppumista.

”Koululääketiede ja täydentävät hoidot nimenomaan täydentävät toisiaan, stressiä voi laskea monella menetelmällä, kaikki ihmisen parhaaksi. Toivo on tärkeä asia, ilman sitä ei ole mitään", toteaa Karita kohtalotovereilleen.

Anu sanoo, että lääkäreillä olisi tässä asiassa oppimista, toivoa ei saa kokonaan viedä, vaikka tilanne olisi huonokin. Karitakaan ei tiedä, mitä päässä nyt jyllää, mutta hän voi hyvin ja se riittää. Niin kauan kuin on elossa, on enemmän terve kuin sairas.

Kommentit
  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.