Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Uskalla parantua

Voiko mieltään hallitsemalla vaikuttaa paranemiseen?
Anne Flinkkilän vieraana ovat Karita Aaltonen, JP Jakonen ja lääkäri Anu Raevuori. Voiko mieltään hallitsemalla vaikuttaa paranemiseen? yle tv1

TV1 keskiviikkona 8.2.2017 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 11.2. klo 17.10 ja sunnuntaina 12.2. klo 9.05
Katsottavissa Yle Areenassa

Kun ihminen sairastuu vakavasti, mieli alkaa helposti tuottaa kauhukuvia tulevasta. Mutta voiko olla todellista merkitystä sillä, että saa mielenhallinnalla kauhukuvat kuriin, pystyy keskittymään tähän hetkeen, parantumiseen ja toivoon.

Inhimillisessä tekijässä Anne Flinkkilän vieraina Karita Aaltonen, JP Jakonen ja lääkäri Anu Raevuori, joilla on kaikilla omat ratkaisunsa.

Kerralla äkkipysäys

Viisi vuotta sitten Karita Aaltonen sai huonoja uutisia: epämääräiset oireet olivat paljastuneet aivokasvaimeksi, joka oli pahinta laatua. Vauhdikkaan naisen elämään tuli kertaheitolla äkkipysäys.

Karita on ammatiltaan joogaopettaja, juontaja ja kouluttaja, jolle ihmisten edessä lavalla seisominen ja autolla liikkuminen ovat arkipäivää.

Juontokeikalla kuitenkin oli käydä huonosti, jalat pettivät yhtäkkiä alta ilman mitään järkevää syytä. Karita epäili stressiä, mutta sitten kun vähän ajan kuluttua autoa ajaessa yhtäkkiä hetkeksi katosi kyky ajaa, kyky reagoida, Karita tajusi, että nyt on tosi kysymyksessä.

Aivokasvain leikattiin ja kuukauden kuluttua Karita oli taas työn touhussa. Kasvain uusi nopeasti ja pakotti Karitan perimmäisten kysymysten äärelle. Hän halusi elää ja listasi mielessään kaikki ne syyt, joiden takia hän halua pysyä hengissä. Hoidot tepsivät ja tänä päivänä Karita on hengissä ja voi hyvin. Joku ihme? Ehkäpä, mutta Karita on vakuuttunut, että sekä hyvä hoito että omat valinnat ovat vaikuttaneet.

Tie alas tai eteenpäin

JP Jakonen on yrittäjä ja kirjailija, joka lähti toteuttamaan unelmaansa filosofin vastaanotosta. Aluksi meni hyvin, mutta sitten asiakkaita ei enää tullut. Hän joutui ottamaan lainaa toisen päälle ja lopulta oli pakko tunnustaa itselle ja perheelle, että perikato on edessä.

JP muistaa hetken, jolloin oli käännekohdassa: stressitaso oli kiehumispisteessä ja tie oli joko alaspäin masennuksen tai eteenpäin uusilla askeleilla. Perheellinen mies valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon ja on elossa ja iskussa taas.

Apua läsnäolosta

Sekä Karita että JP ovat saaneet apua sekä joogasta että meditaatiosta. Samoilla linjoilla on ohjelman kolmas vieras, erikoislääkäri Anu Raevuori. Anua kiinnostaa itämaisten filosofioiden viisaus ja ajatus kärsimyksestä ja vastoinkäymisten merkityksestä ihmisen elämässä.

Anun äiti menehtyi rintasyöpään ja se vei hänet Karitan lailla miettimään perimmäisiä kysymyksiä. Anu on erikoistumassa psykiatriksi ja hän kertoo ohjelmassa, miten mindfulness eli tietoisen läsnäolon harjoittelu auttaa sekä potilasta että lääkäriä.

Vaikka moni saattaa pitää mindfulnessiä tämän päivän trendiasiana, Anu muistuttaa, että sitä on tutkittu paljon myös tieteellisesti. Suurimman avun mindfulness on tuonut kroonisen kivun hoidossa, mutta myös ahdistus- ja masennuspotilaat ja esimerkiksi psoriasiksesta kärsivät ovat saaneet apua. Taustalla on mindfulnessin stressiä lievittävä vaikutus, näin arvellaan.

Parempi vastustuskyky

Karita muistelee syöpähoitojaan ja sanoo, että halusi asennoitua sytostaatteihin parantavana lääkkeenä. Hän ei kauhistellut etukäteen mahdollisia sivuvaikutuksia eikä taistellut hoitoja vastaan vaan mielikuvaharjoittelulla yritti saada positiivisen hengen päälle.

Anu sanoo, että mielellä on uskottua suurempi merkitys, meditaatiota ja mindfulnessia harjoittavilla ihmisillä on parempi vastustuskyky, joka taas omalta osaltaan vaikuttaa moniin sairauksiin, tavallisista flunssista lähtien.

Myös syöpäsairauksiin toivotaan monia vastauksia ja Anu onkin aloittamassa tutkimusta siitä, miten mindfulnessilla voitaisiin auttaa rintasyöpään sairastuneita nimenomaan stressin ja ahdistuksen näkökulmasta.

Kokonainen ihminen

Karita, JP ja Anu puhuvat uudenlaisesta, kokonaisvaltaisesta ihmiskuvasta ja toivovat vastakkainasettelun loppumista.

”Koululääketiede ja täydentävät hoidot nimenomaan täydentävät toisiaan, stressiä voi laskea monella menetelmällä, kaikki ihmisen parhaaksi. Toivo on tärkeä asia, ilman sitä ei ole mitään", toteaa Karita kohtalotovereilleen.

Anu sanoo, että lääkäreillä olisi tässä asiassa oppimista, toivoa ei saa kokonaan viedä, vaikka tilanne olisi huonokin. Karitakaan ei tiedä, mitä päässä nyt jyllää, mutta hän voi hyvin ja se riittää. Niin kauan kuin on elossa, on enemmän terve kuin sairas.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

  • Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

    Koreografi Jens Walentinssonin liikkuva elämänkonstellaatio

    Tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Jens Walentinsson aloitti tanssin työstämisen kenties jo lapsena, aiemmin kuin muistaa. Vaikka kroppa rentoutuu ja on täysin hiljaa, mieli liikkuu koko ajan jossain: uusissa kuvioissa, uusissa konstellaatioissa. Musiikin sisässä. Näin syntyy ja työstyy koreografia. Kroppa seuraa mielen liikkeitä vaihe vaiheelta. Kunnes hiottu kokonaisuus treenien ja kokeilujen, kaikkien liikkuvien osastensa myötä on valmis ja sen uskaltaa päästää näyttämölle elämään omaa elämäänsä. Katsojan ja esittäjän dialogi voi alkaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

  • Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

    Koreografi Jens Walentinssonin liikkuva elämänkonstellaatio

    Tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Jens Walentinsson aloitti tanssin työstämisen kenties jo lapsena, aiemmin kuin muistaa. Vaikka kroppa rentoutuu ja on täysin hiljaa, mieli liikkuu koko ajan jossain: uusissa kuvioissa, uusissa konstellaatioissa. Musiikin sisässä. Näin syntyy ja työstyy koreografia. Kroppa seuraa mielen liikkeitä vaihe vaiheelta. Kunnes hiottu kokonaisuus treenien ja kokeilujen, kaikkien liikkuvien osastensa myötä on valmis ja sen uskaltaa päästää näyttämölle elämään omaa elämäänsä. Katsojan ja esittäjän dialogi voi alkaa.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

    Riitta Nelimarkan elämän kuusi kuvaa

    Professori, kuvataiteilija, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka (s.1948 Helsingissä) on sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä taiteilijoitamme. Hänen estoton ja iloa hehkuva taiteensa on huomattu myös ulkomailla, missä se o näkynyt monipuolisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, näyttelyissä ja elokuvafestivaaleilla. Ranska-yhteistyö ja -kontaktit ovat taiteilijalle olennainen linkki Eurooppaan. Ranskan valtio myönsi Nelimarkalle Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016.

  • Arkkitehti Benito Casagrande on piirtänyt pysyvän jäljen Turun kaupunkiin

    Arkkitehti Benito Casagrande kädenjälki näkyy Turussa.

    Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta. Jopa Casagrandentalon päädyssä komeilee teksti Omnia vincit amor eli rakkaus voittaa kaiken. Arkkitehti Benito Casagrandelle se merkitsee kolmen tason rakkautta. Talon historiaan liittyy paljon lähimmäisenrakkautta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa hänelle elämäntyötään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastamiseksi ja inhimillisen tason rakkaus tarkoittaa rakkautta Irma-vaimoon.

  • Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939

    Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939.

    Kaarina Peltolan evakkomatka alkoi lähes 80 vuotta sitten, kun hän lähti perheineen Koivistosta talvisodan kynnyksellä. Kauhein muisto hänestä on se, kun evakot tulivat nälkäisinä Oriveden asemalle itsenäisyyspäivänä vuonna 1939, eikä heille annettu ruokaa.

  • Ota kerrankin rennosti ja kuuntele! Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö Pyhäinpäivänä.

    Viisi tuntia hitaita ajatuksia ja hiljaista musiikkia.

    "Kaikki ihmiskunnan ongelmat johtuvat siitä, ettemme me osaa pysyä rauhassa paikallamme, yhdessä huoneessa". Pyhäinpäivän yönä Avaruusromun erikoislähetys tarjoaa harvinaisen tapahtuman: yhtäjaksoisen viisituntisen matkan rauhallisen musiikin ja mietiskelevien ajatusten seurassa. Pitkässä ja hiljaisessa yössä ei ole kiire. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.